maanantai 31. joulukuuta 2012

Uusi ja vanha vuosi

Vuosi 2012 oli tosi antoisa vuosi. Perheluku kasvoi, kun Pops helmikuussa tassutteli joukon jatkoksi. Poppari on vähän erilainen koira kuin Sohvi, energinen jokapaikan hössöttäjä, vähän hömelö perheeseensä kiintynyt ilopilleri, joka kiipeää mielellään syliin ja nukkuu aina vieressä. Koirien kaveruutta ja yhteisiä puuhailuja on ollut ilo seurata.

Monipuolinen tekeminen ja harrastaminen lienee toteutunut kuluneena vuonna molempien koirien kanssa hyvin. Agihalleilla on luuhattu, rally-tokoa harjoiteltu, jälkimetsällä käyty, uitu ja vähän moikkailtu kettuakin. Viehettä kokeiltiin pariin oteeseen radalla. Lomalla vaellettiin pitkät pätkät ja uitiin lisää. Koirien säännölliset hieronnat aloitettiin. Koirakavereita on tavattu paljon, joka viikko. Ihanien koiraihmisten kanssa vietetty aikaa. Puhuttu koiraa loputtomiin.

Sohvin kanssa saavutettiin jo keväällä pieni, mutta meille suuri tavoitteemme, kun kävimme juoksemassa ensimmäiset mölliradat. Muistan varmasti eniten kaikista tokan kisan ja ensimmäisen nollaraan ja bonuksena palkintopallisijan. Vähänkö olin ylpeä, että a) uskallettiin, b) osattiin ja c) vielä pärjättiinkin.

Agipainotteisen kesän jälkeen lomailtiin ja Sohvi kävi kosioretkellä Morriksen luona ja lokakuussa pyöräytti 4 pientä ja suloista poikaa, joita hoiti ja kasvatti moitteetta. Pennut testattiin yhteiskuntakelpoisiksi vesseleiksi, mutta ehdoiksi terriereiksi, ja ne löysivät ihanat kodit itselleen. Mielelläni seuraan naperoiden eloa jatkossakin.

Poppis kasvoi vuodessa isoksi tytöksi ja kävi kesällä pentukehissä pyörähtelemässä. Ihan kohtuulliset arviot sai, vaikka kehässä ujostelikin. Opetteli agilityelämää ja on kovin tomera koululainen. Ehkä vähän liikaa pidän sitä edelleen vauvana, jolle suodaan kaikenlaista, kun on muka vielä niin pieni.

Koirat ovat olleet perusterveitä. Sairaushistoriasta löytyy yksi maitohampaan poisto, yksi pissatulehdus, muutama nopsasti parantunut lihasrevähtymä riekkuleikeissä, yksi itseaiheutettu oksennustauti ja yksi flunssa. Ohjaajalla ei merkintöjä.

Mitä kirjataan vuoden 2013 toiveisiin ja tavoitteisiin:

  • Harrastaa koirien kanssa monipuolisesti. Pitää niin itsensä kuin koirat hyvässä fyysisessä kunnossa.
  • Muistaa myös tauot, lomat ja lepo. 
  • Luonnetestata Sohvi.
  • Steriloida Sohvi pahenevien valeraskauksien vuoksi ja ennaltaehkäisemään muita vaivoja.
  • Pops pääsee virallisiin silmä- ja polvitarkastuksiin.
  • Agility pysynee ykköslajina, mutta verijälkeä olisi tarkoitus harrastaa säännöllisesti sulanmaan ajan.
  • Josko löytäisi kivan ryhmän rally-tokoilemaan.
  • Hakua voisi kokeilla kotikutoisena harjoitteena. Raunioille yritetään päästä porukalla keväällä.
  • Maastojuoksuharjoitukset listalla myös.
  • Kai sitä pitäisi ryhdistäytyä ja opiskella kehäpyöritystä tuon pirpanan kanssa.
Agitavoitteet vielä erikseen:

  1. Löytää meidän tapa tehdä töitä ja kehittyä. Molemmille säännölliset koulutukset. Suunnitelmallisempi harjoittelu.
  2. Kiinnittää erityistä huomiota palkkaukseen ja koiran vireen ylläpitoon.
  3. Sohville keinu ja kepit haltuun. 
  4. Minä ja Sohvi 1-luokkalaisiksi kesäksi.
  5. Poppis möllitasolle kesäksi.
Kaikkea jännää olen jo suunnitellut tukemaan agitavoitteiden saavuttamista, mutta niistä lisää tuonnempana...

Tunti bum-bumin alkuun. Toistaiseksi kotikulmila on ollut yllättävän rauhallista. Kauempana jytisee jo kohtuullisesti. Koiria lenkitettiin päivällä pitkään ja niitä leikitettiin tuntikaupalla pihalla. Illaksi on varattu aktivointileluja ja isot ydinluut, josko niillä selvittäisiin jytkeestä.

Hyvää Uutta Vuotta 2013!

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Vuoden vika yhteislenkki

Olin ihan varma, että tänään saan yhteislenkkeillä vain omien koirien kesken, kun sää oli vähän harmaa ja sateli jäätihkua. Mutta yllätyksekseni Ojankoon oli kokoontunut lauma reippaita cairnisteja, jotka lähtivät matkaan mukaan.

Alkuun kahlailtiin pellolla, vähän koirapuistoiltiin omalla porukalla, liukasteltiin jäisillä teillä ja loppuun saatiin ihan pitävää hyvääkin alustaa, jossa koirat saivat taas paremmin juosta. Kiitos seurasta Pipsa, Elli, Siiri, Sydden, Wäiski, Paddy, Pappa, Ellu ja Lempi & ihmisväki.

Tässä Karoliina vetää letkan alkupäätä Hakunilan pelloilla:


Siirikö se kulkee vastavirtaan?

Paljon puhuttiin vuodenvaihteesta ja järjettömästä paukuttelusta. Jaettiin vinkkejä, miten ääniherkempien yksilöiden kanssa on pärjätty pahimman yli. Meidän kotinurkilla paupau on pysynyt toistaiseksi aika maltillisena. Suhtaudun tosi nihkeästi koko ilotulittamiseen. Voisin vaikka heti kieltää raketit yksityisiltä tahoilta. Järjestettäisiin ammattimaiset ilotulitukset tietyissä paikoissa tiettyihin aikoihin. Tai vähintään rakettien myynti pitäisi rajoittaa pelkästään aattoon, jos niitä nyt sitten itse on pakko päästä ampumaan, kun vielä joka toinen kuitenkin päätyy omaan tai naapurin silmään.

Ja niskapersotteella kannan jokaisen ipanan kotiinsa, jos uskaltautuu kulkureitilläni ennenaikojansa pommejansa virittämään. Ärrinpurrin...

perjantai 28. joulukuuta 2012

Neroa

Tänään oli jo pakko päästä Sohvin pientä punaista Nero-pentua katsomaan. Ja niin oli iloinen ja reipas ja tomera poika siellä että. Hyvin oli pieni kotiutunut Minnan, Markuksen ja Pipsan perheeseen. Otti vieraan sydämellisesti vastaan, pesi naaman ja vain vähän reijitti sormenpäitä. Leikki ja kanniskeli ahkerasti leluja koppaansa. Kävi reippaasti pissalla pihalla ja sitten otti tirsat. Ihan olisin kassiini moisen pakannut elleivät isäntäväki olisi vahtinut. Nyt vain toivotaan, että mokoma ihmisväki lähtee äkkiä jonnekin reissuun, että saan palleroisen hoitoon meille!

Ensi viikolla nassikka näkee Mammansa, kun tulemme Sohvin kanssa pentutapaamiseen. Siellä taitaakin olla lisää Neroja...

Huomenna olisikin aamuvirkkuvuoro, kun olen menossa Ojankoon kisoihin auttamaan. Mukavaa viikonloppua lukijat ja muistakaa yhteislenkki sunnuntaina. En tiedä onko polkuja jäänyt juurikaan hiihtäjiltä ja tdn eksytäänkin, mutta tervetuloa silti :D Popparin karenssi on päättynyt ja junnukin pääsee mukaan lenkille.


torstai 27. joulukuuta 2012

Omatoimisesti

Joulumahoja on juoksutettu eilen ja tänään agilityhalleilla omatoimitreeneissä. Eilen treeneissä ei ollut kuin me Sohvin kanssa ja tänään treenattiin toisen koirakon kanssa. Olen aika huono omatoimitreenaajaa, vaikkakin yrittänyt kehittyä siinä. Mietin nykyään tarkemmin harjoitukset etukäteen. Toteutan suunnitellusti. Ja lopetan siihen. Ja loppuun pohdin, mikä onnistui ja mikä ei ja miksi ei.

Tehtiin kivasti ja lyhyesti. Samaa ohjausharjoitusta kuin viime viikon treeneissä. Sohvi oli hyvä ja nopea. Minä hidas. Pitää osata juosta nopeammin takaperin. Vielä nopemmin! Vähän kontakteja, jotka helposti vielä valuuuuuu, jos suoritetaan koko este. Keinuharkat yksin ei toiminut, Sohvia inhottaa selvästi mokoma keikkuminen. Tarvitsen tähän apua, joten laitoin tänään koulutuspyynnön Hillin Sadulle.

Keinut ja kepit onkin kevään ehdoton tavoite. Tai sitten me tehdään uskomaton ura mölleissä :D

tiistai 25. joulukuuta 2012

Valkoista ja pehmeää Joulua

Meillä on joulurauha. Se alkoi siitä, kun kuusi aattona kannettiin sisään ja minä herkistelin joulurauhan julistuksessa. Netti ja sosiaalinen media on pannassa. En edes muista, missä puhelin on. Nyt hiivin salaa koneelle, kun kokki loihtii Joulupäiväksi intialaista loistoillallista. Koirilla on kupissa, mitä jäi eilisestä porosta.

Lumi on saartanut meidät. Metsäpolut joutuu avaamaan joka kerta uudestaan. Takassa on tuli aamusta iltaan. Olemme rauhoittuneet, valvoneet yömyöhään ja nukkuneet pitkään. Tänään ei tehty edes lumitöitä, paitsi avattiin koirille väylät pihalle. Koirat ovat ulkoilujen lomassa syöneet lahjaluitaan tai päivystäneet keittiössä, vähän leikkineet, mutta pääosin nekin ovat ottaneet hyvin lungisti. Sohvi makoilee takan edessä ja Pops sohvalla polvitaipeeseen kiepittyneenä.

Huomenna patterit on ladattu ja aktivoidumme jälleen. Silloin pitää päästä stedaamaan muun muassa uudet lumikengät, jotka pukki toi... Ja huomenna on kinkunsulatus-agility cairnporukalla. Mitenköhän sitä jakssaa tätä mahaa juoksuttaa.




Lahjojen jako. Kiitos Kaikille pukkia avustaneille!

Mikko yritti esitellä kuvaajalle paketista paljastuneita lumikenkiä,
mutta Söhvelille iski pussaustuokio kesken kuvauksen.


Minun rakas luminen perheeni.

lauantai 22. joulukuuta 2012

Joulunodotusta

Jouluageihin Ojankoon kokoontui tuttua porukkaa, jota Minttu koulutti taas kerran rautaisesti. Kiitos ihanat kanssaharrastajat: Linda ja Topiveli, Hannamari ja Lennu, Tarja ja Rane ja Pete sekä Minttu ja Paavo. Etäkiitos Sannalle ja Allille, jotka lomailivat tänään. Sekä Mialle ja Ellulle ja Papalle, jotka ilostuttavat meitä tuurausvuoroillaan. Kanssanne on ilo oppia. Ja erityiskiitos tietysti Mintulle koko kaudesta, lukuisista ohjeista ja opeista sekä vielä lukuisemmista tsemppauksista.

Sohvi treenaa jo kutakuinkin normisti. Tänään helpohkolla radalla kaksi uutta ohjauskuviota: niisto ja vastakäännös. Toimi meillä aika hyvin, koiralla erityisesti. Vastakäännöksessä kompuroin ja varmistelin, mutta Mamselli itse osasi hyvin. Muilta koirakoilta nähtiin varsin mallikelpoisia suorituksia, hyvä hyvä.

Treenien jälkeen ihmisväki yritti suoriutua ruokakaupparuuhkista, jonka jälkeen lähdettiin joululounaalle sukutapaamisen merkeissä. Paljon porukkaa ja paljon lapsia,joten koirille oli mukavasti karusellia tarjolla. Molemmat pärjäsivät hyvin, Sohvi väisti kohteliaasti lasten enimmät silittelysylittelyt, mutta Poppis pussaili kaikki halukkaat ja haluttomatkin. Lapset leikittivät koiria innokkaasti ja lähtiessämme mankusivat vanhemmiltaan tuollaisia koiria :) Varsin hyvä saavutus, kun kyseessä oli amerikan bulldogeja kasvattava pethe :) Aika väsyneet koirat sai tuoda kotiin, ja ruokakupit tyhjennettyään molemmat nuukahtivat.

Pakkanen paukkuu siihen malliin, että iltalenkillä nosteltiin jo tassuja.

perjantai 21. joulukuuta 2012

Hyvää Syntymäpäivää!

Prankstersilaan syntyi tasan vuosi sitten ihanan Ellan vaalea W-pentue, josta ponnistivat maailamalle Viki ja neljä siskoansa: Tiuku, Selma, Lilli ja Poppis. Pieni Tiutiu eli muita lyhyemmän, mutta onnellisen pienen pennun elämän ja vilkuttaa nyt muille sisaruksilleen sateenkaarisilloilta.

Sain aamulla viestit Vikin ja Selman perheiltä, ja siellä sankarit on huomioitu ja viettävät koiramaisia juhlia. Meillä sankari on valmistautunut syntymäpäiväjuhlallisuuksiinsa nukkumalla pitkään, lenkkeilemällä aamulla normaalia pidempään, nautimalla lihaa ja sisälmyksiä aamupalaksi sekä vetämällä nyt rallia Sohvin kanssa.

Lämpimät Onnittelut kaikille päivänsankareille! Tässä vielä 1-vuotiaan Selman riemukas hymy. Kuva Kristina.

torstai 20. joulukuuta 2012

Sytytän kynttilän

Ostin ulkokynttilöitä vietäväksi jo edesmenneiden rakkaimpiemme haudoille. Samalla mietin kenelle kaikille haluan kynttilän Jouluna sytyttää. Haikeana muistelin niitä eläinystäviäni, joita en enää tässä maailmassa tapaa. Muistan Ressun, Reippaan ja Haukun vuosikymmenten takaa, muistan meidän Jeminan, jonka kanssa kasvoin lapsesta aikuiseksi. Muistan maalaistalon kissat, hoitohevoseni ja kavereiden ja naapureiden koirat.  Vilkutan Nellille ja Emmille, joiden tassunkuviot emäntänsä tänä jouluna tatuoi mukaansa. Ikävä kutitti silmäkulmia.

Haikeaksi virittyneen mielen sulatti kyyneleiksi asti kuva uurnasta, jonka ystäväni kantoi Jouluksi kotiin. Sytytän kynttilän myös Hertalle.

Mitä, joko se on vuoden?!

Havahduin joku aika sitten, että pianhan se Poppari täyttää ensimmäisen vuotensa. Tuo meidän vaavako muka jo aikuinen, epäillä sopii :D

Kysyinkin Popsilta tänään, että mitäs se haluaisi tehdä huomenna, synttäreillä. Ja Poppishan halusi tietty eniten kaikista leikkiä sen bestiksen, Tacon kanssa. Ja koska Taculiini on niinikään karanteenissa samaisen flunssan jäljiltä, niin meillä on tartuntavaaralliset bileet huomenna noille ipanoille. Muita ei valitettavasti kutsuta.

Ehkä kakkua ja joku pieni, pyöreä lahjuskin voi löytyä.

Itselläni alkoi joululoma, jippii! Koirat hengasivat päivän kanssani töissä, tehtiin pakkaslenkki, jolla yritettiin vältellä himohiihtäjiä ja nyt me lämmitellään ängettynä kaikki samalle sohvalle. Jouluna me ollaan oman väen kesken, saunotaan ja haistellaan joulukuusta, syödään poroa ja sulatellaan mahoja kahlaamalla metsässä. Sen sijaan, että aloittaisin hetken harkitsemani joulusiivouksen, sytytän ehkä sittenkin kynttilöitä, lämmitän lasin glögiä ja luen uudet cairn- ja agi.fi -lehdet...

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Minä olen pieni

Pennuista kuuluu hyvää. Ovat söpöjä viikareita.

Tässä Burren ja Basso-pennun terveiset Jyväskylästä. Siellä pikkuherra ottaa tirsat iltaruoan jälkeen ja saa kunnot hepulipepulit ennen nukkumaanmenoa :) Tsemppiä Tuulalle miesväen luotsaamiseen.

Kuva Tuula L
Sohvi pääsi tänään hallille työstämään muutamia ohjausharkkoja. Mamselli oli varsin innokas ja komensi alkuun minua antamaan ne ohjauksen vähän nopeammin. Alkuun luki ohjausta sinne päin ja tarjoili jos jonkinmoista serpentiiniä. Rauhoituttuaan onnistui kiemurat oikein kivasti ja vauhdikkaasti. Puomin alastuloa otetaan nyt joka kerta vähän. Ennen meitä seurattiin mukavaa menoa Topilta, Peteltä ja pitkästä aikaa hallilla piipahtaneelta Elmeriltä. Hyvä Ellulellu!

Käytiin hakemassa Pompula mukaan jäähkälenkille, jolla pakkanen kipristeli mukavasti poskissa.

Kiirekiire

Voi elämä, että on taas hoppu. Ja itse vielä ihmettelen ihmisiä, jotka valittavat ainaista kiirettä. Plääh. Olemme onnistuneet miehen kanssa bookkaamaan työmatkoja vielä viime metreille ennen Joulua. Nyt sitten asetellaan, että ruletti pyörisi. Olen itse reissussa tänään, mutta loppuviikosta otan ohjat ja löysään tahtia huomattavasti.

Kotona koirat voivat hyvin. Pops on jo entisellään ja Sohvikin taisi taudin välttää. Rauhalliset lenkit ja yleinen hissuttelu on rimastuttanut entisestään menoa kotona. Eilen molemmat saivat yhtäaikaisen hepulin, jolloin pystyimme ainoastaan ohjaamaan karvaiset hysteeriset pallot pihalle, jossa juoksivat rinkiä kuin hulluiksi tulleet.

Pientä pääjumppaa olemme tehneet kiertelemällä esteitä ja harkkaamalla alastulokontakteja. Sohvi tekee ihan ookoo pysäytyskontaktin, mutta rintamasuunta tahtoo kääntyä vielä ohjaajaan päin. Suuntaamalla palkkaa eteen yritetään päästä tästä eroon. Pops ei selvästikään ymmärrä vielä asentoa, joten sen kanssa yritetään opiskella sitä takaliston asentoa. Mutta Pompula osaa kiertää esteitä oikein näppärästi. Toivottavasti tuosta ponnistaa hyville takaakierroille.

Niin, ja Sohvi murtautuu nykyään kevythäkistään noin 5 sekunnissa. Osaa avata vetskarin hämmästyttävän näppärästi, joten joudun lukitsemaan häkin nykyisin treeneissä. Taitavia pieniä otuksia nuo.

Nyt töihin.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Palleroita kera naskalien

En pääsekään Sohvin palleroita katsomaan tällä viikolla tuon Popparin flunssan takia. En kerta kaikkiaan uskalla riskeerata mitään natiaisten kanssa. Minna lievensi harmistustani laittamalla pienestä punaisesta Nerosta kuvia ja kertomalla pennuntuoksuisia kuulumisia. Siellä ne jo leikkivät Pipsa-isosiskon kanssa.

Vauhdikasta viikkoa toivottaa Nero! Melkoinen pallosankari tuosta taitaa kehittyä. Ääk, en kestä noita ihania lurppakorvia. Kuvat Minnan ja luvalla.



Vilkas yöelämä

Eilen mentiin aikaisin nukkumaan, jotta maanantaina jaksetaan herätä kuudelta ja lähteä pirteinä lenkille ja töihin. Meillä kaikki nukkuu aina kuin tukit, koirat pitkin ja poikin sängyssä tai missä milloinkin.

Viime yönä kuitenkin heräsin kummaan mekkalaan ja huomaan, että Poppis ei nukukaan totuttuun tapaan polvitaipeessa. Käyn katsomassa, mitä koirat puuhaavat, ja siellä se junnu vetää ympäri olkkaria sukka suussa (!). Nostan koiran takaisin nukkumaan, mutta kattia kanssa. Kipaisee saman tien unista Sohvia herättämään ja onnistuu kuin onnistuukin herättämään senkin ja pian meillä juostaan ja painitaan klo 01:00. Mikko huokaa ja toteaa, että voikin saman tien viedä karvakorvat lenkille jäähtymään. Ja niin lähtevät yölenkille, ei kuulema tullut ketään vastaan. No, ei varmaan. Koirat olisivat lenkkeilleet vaikka kuinka, pupunjälkiä tarkastettiin ja kahlailtiin lumessa. Yölenkityksen ja kuivailujen jälkeen kipittävät peteihinsä, kuuluu unimaiskuttelua ja pian kaikki kuorsasivat.

Parin tunnin päästä herään hulluun lumiaurailijaan, joka kolisuttelee auraansa vihaisena. Sohvi tyytyy murahtelemaan avaamatta silmiään, mutta Popsin pitää mennä ikkunasta katsomaan auraa. Kaivaudun syvemmälle untuviin ja toivon, että kello ei soisi vielä aikoihin.

Nyt vähän luomi painaa klo 7 työpaikalla, mutta se tästä taas käynnistyy. Viikon päästä on Joulu.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Flu like illness

Popsilla on flunssa. Nenu on tukossa ja hengitys rohisee. Lähikoirapiiri raportoi samoista vaivoista eli jonkinsortin yhteinen tartunnanlähde tässä piilee. Liekö Messarin tuliainen tai sitten joltain agihallilta. Ei kuumeilua eikä veriarvoissa moitetta. Vuosirokotukset siirrän kuitenkin ensi viikosta tammikuun puolelle.

Lieviä ylähengitystieoireiluja lukuun ottamatta koira on eläväinen oma itsensä. Riekkuu ja raikkuu. Lenkit on tehty remmissä rauhallisesti, menot on peruttu ja nautittu takkatulen lämmöstä. Sohvilla ei havaittu oireita, mutta välttääksemme tartuttamista, tämän viikonlopun menot peruttu Söhvelöiseltäkin.

Sunnuntain ohjelma.
Sohvin pennut ovat kotiutuneet uusiin perheisiin tänä viikonloppuna. Pojat on ristitty seuraavasti: Nero (esikoispoika, pienin ja tummin), Nero (pieni, punainen), Basso (brindle) ja Keke (iso punainen). Toistaiseki tänne kantautuneiden tietojen perusteella kaikki on sujunut hyvin. Veijareiden on raportoitu olevan eläväistä sorttia, jotka keksivät kaikenlaista puuhaa, jos ohjelmatoimisto ei sitä riittävästi järjestä :) Ihanaa pentuaikaa kera huumorin ja kärsivällisyyden toivottelen kaikille uusille perheille. Toivottavasti kuulen kaikista viipottajista jatkossakin.

torstai 13. joulukuuta 2012

Herne nenässä?

Minkä lie herneen Pops saanut nenukkaansa, sillä on nyt illalla saanut pari käänteishengitystyyppistä kohtausta (reverse sneezing). Lisäksi ilman kulkiessa nenän kautta kuuluu epätyypillistä rohinaa. Kova nuuskiminen laukaiseen kohtauksen. Kohtaus loppuu, kun tukkii ilmankulun kirsusta ja koira hengittää suun kautta. Onneksi olen oppinut tavan ystävältäni, jonka koiruli tästä vaivasta ajoittain kärsii. Muuten Poppis mennä touhottaa normisti. Eipä auttanut kuin varata aika aamuksi Mevetiin. Poissuljetaan vieraesineet. Ja sitä nenäpunkkia ne varmasti myös tarjoaa vaikka en itse nyt siihen näillä oireilla oikein usko. Eipäs taas enää niin harmitakaan toissapäivänä tullut vakuutusmaksu.

Sohvilla oli ensimmäiset ohjatut treenit mammaloman jälkeen. Tehtiin serpentiiniä ja välistävetoja. Päällejuoksuharjoituksissa ongelmia aiheutti vain ja ainoastaan minä ja heiluvat kätöseni. Välistävedot ja takaperinjuoksut menivät hämmästyttävän hyvin, hyvä me! Tehtiin tosi lyhyesti ja rimat alimmassa.

tiistai 11. joulukuuta 2012

Lunta tulvillaan....

Ihana lumipyry koko päivän. Tykkääntykkään, vaikka liikennöintiin pitääkin varata enemmän aikaa. Onneksi olen ollut tämän päivän etänä töissä, joten olen vain kahlaillut koirien kanssa lenkillä ja tehnyt talouden lumityöt, kun perheen miesväki on työmatkalla.

Koirilla oli tänään fyssari, kun Anu pääsi koplaamaan koirat läpi. Sohvilla oli odotetusti lonkissa, erityisesti toisella puolella  klikkejä, joita vähän availtiin. Muuten sai ihan hyvät arviot. Nyt vain liikutellaan monipuolisesti ja kk päästä uusintahoito. Lisäksi takapään vahvistamiseksi tehdään syvässä hangessa kävelykahlauksia. No, ne taitaa järjestyä nyt ihan itsestään :)

Poppis todettiin ikäisekseen hyvin kehittyneeksi, vantteraksi lihaskimpuksi :)  Vaikka lihaksisto on kehittynyt tasapainoisesti, koira hallitsee ja koordinoi toista puoltaan paremmin kuin toista. Anu havainnollisti puolien eroja muutamalla liikkeellä. Aika jännä havainto, varsinkin kun Poppishan on jakaantunut värityksen puolesta selvästi kahteen osaan. Muutama harjoitus junnullekin, jolla puolieroja voitaisiin vähän pienentää. Kaikenkaikkiaan ei mitään ihmeellistä eikun jatketaan samaan malliin.

Koirat ovat olleet kauhean energisiä tänään. Vaikka kuinka yritin niille hieronnan jäljiltä sanoa, että nyt pitäisi ottaa iisisti, niin leikit ja painit vain raikaa. Pops käyttäytyy kuin pahainen kakara ja roikkuu, repii ja alistaa Sohvia. Sohvin kärsivällisyys kestää piiiitkään, mutta pari kertaa päivässä Madamoiselle ottaa niskajunttauksella junnusta luulot pois. Sitten se osaa taas käyttäytyä hetken. Just nyt on menossa palloleikit. Popsilla on sellainen pieni vihreä vinkupallo, kun taas Sohvi leikkii aina tällä isolla karvapallolla. Sohvi saattaa maata pitkät pätkät pallo suussa rauhallisena ja sekös junnua nyppii. Ei kuitenkaan tohdi mennä ottamaan poiskaan :D


Olen itse ihan täpinöissäni eilisestä ratsastutunnista. Teimme puomeja, ja mä niin haluan estekurssille. Alla tuttu ja etenevä Jackie B, ehdoton lempparini. Onneksi seuraavat hörinät jo perjantaina.

Agilitytuomarin ajatuksia

Tilasin syksyllä julkaistun suomalaisen agilitytuomari Salme Mujusen kirjan 1- ja 2-luokan agilityradoista. Muutamaa radanpätkää onkin jo treeneissä työstetty.



Ajattelin kirjaa pelkästään rataopuksena, mutta kirjan esipuhe sisältää Salmen ajatuksia ja ohjeita 1- ja 2-luokkalaisille. Pidän hyvin monista kirjassa esitetyistä näkemyksistä kuten:
  • agilityn laaja rotuvalikoima tulee pyrkiä säilyttämään lajia rikastuttavana ominaisuutena
  • myös hieman hitaammilla roduilla tulee olla mahdollisuus nousta luokissa ylemmäs
  • ydintavoitteena on ohjaajan kehittyminen
  • positiivinen asenne: hylkäyksistä hymyä, sillä ne suuntaavat harjoittelua ja kannustavat tekemään töitä
  • aloitteleville ohjaajille ja koirakoille tulee tarjota riittävästi onnistumisia, perusosaaminen kunniaan
  • ykkösluokassa olennaista on, että koira osaa suorittaa kaikki esteet-paitsi virheettömästi, myös turvallisesti
  • ykkösluokassa tavoitteena on koiran estehakuisuus ja radanlukeminen, täällä haetaan turvallista suoritusrutiinia ja kilpailuvarmuutta (korkea suoritusvire ja maksiminopeudet voidaan jättää korkeampiin luokkiin)
  • agilitysta voi nauttia omalla tasollaan silti kehittyen ja oppien uutta
  • on huomattavan tärkeää, että koira saa ohjaajaltaan poikkeuksetta osakseen hyvää ja oikeudenmukaista kohtelua
  • ykkösluokat kuplivat riemua, näillä radoilla sattuu ja tapahtuu, tuomarin näkökulmasta niiden arvostelu on kuin täydet seitsemän kierrosta huvipuistossa :D
Kuplivia treenejä ja kisoja kaikille.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Messuhumua

Nyt on messut messuiltu. Tänään sain standiavuksi Pompulan ja Mintun Tacon. Juniorit ottivat homman suht rennosti. Vähän testailtiin, että josko pompulla pääsisi aitauksesta messuväen sekaan. Näitä saikin alkuun ihan jo vahtia. Mutta muuten leikkivät ja olivat söpöjä ja ottivat rapsutuksia vastaan ihan urakalla.


Kuva Yasmin Eklund.

Ihana nappisilmä Inkan pikku-Myy hoito hommia kanssamme eilen. Kuva Yasmin Eklund.

Suvi piipahti rally-toko standilta sylittelemään Popparia,

Kaverukset Taco ja Poppis.


Poppista messuhulina vähän ujostutti, mutta loppua kohden neitokainen jo reipastui. Suvin kanssa harjoitteli vähän rally-tokoa kehän reunalla, mutta kehään ujopiimä ei Mamman luota uskaltautunut. Kiitos Suvi, kun leikitit pientä.

Standilla kävi hiljaisen aamun jälkeen tasaiseen tahtiin ihmisiä. Pääosa väestä oli perheitä, joissa cairn jo oli, mutta oli siellä muutamia rotua kartoittavia ja tietoa hakevia prheitä. Ja tapasin muuten ensimmäistä kertaa Sohvin pentueesta pienen mustan pojan tulevan perheen. Kiva, kun kävivät. Siellä on ihana perhe pientä, mutta pippurista nappisilmää odottamassa.  Jatkamme varmasti pentutapaamisten merkeissä.

Poppista ei messuilu tuntunut juurikaan painavan. Painalsi messujen jälkeen lenkillä metsässä menemään, minkä töppösistä pääsi ja osallistui illan kotipuuhailuihin normaalisti. Erityistä apua sain koiranruokakaapin siivouksessa sekä häkkien alustojen uusimisessa...

Nyt saunaan koko konkkis. Mukavaa ja lumista alkavaa viikkoa allihopa.

lauantai 8. joulukuuta 2012

Koirapäivä

Aamulla aksaa. Sohvi verryytteli radalla pienesti ja teki alastulokontakteja. Poppis pyörähteli omia kuvioitaan. Mukana treeneissä ja lumisella lenkillä Lennu ja Jilli ohjaajineen. Hullut-hiihtäjät (noo, hiihdän itsekin oikeasti ;) olivat vallanneet Ojangon poluista ison osan. Sohvi pöristeli vähän yllättäen Jillille, mitä lie alkanut vähän Popparia puolustamaan. Vaikkakaan juniori mitään sellaista edes kaipaisi. Jilli otti uhittelut tyynesti, joten lenkki saatiin vietyä mallikkaasti läpi.

Päivä Messarissa. Pääosin standilla ja shoppailemassa. Kehän ääressä ihailin hetken kauniita koiria, ennen kuin aloin haukottelemaan. Joo, mä olen kauhea, mutta se nyt ei vain ole mun juttu. Tuttuja oli tosi kiva nähdä! Standilla edustivat myös pikku-Myy, Liina ja Rommi. Katsotaan saiko Yasmin standilta mitään järkevää kuvaa.

Jotain pientä ja tarpeellista tarttui messutarjouksista matkaan. Ostin lyyleille kunnon nahkataluttimet, halusin kotimaiset, laadukkaat ja pitkät. Heijastinliivit saivat päivityksen, samoin häkkien alustat päivitetään. Luita ja muuta purtavaa kannettiin säkillinen kotiin. Koirien joululahjat siis hankittu.




Ilta pentuvideoita editoiden. Tuolla alla on lisää makupaloja testauksesta.

Pikapyrähdys pihalla ja joku käy kyntämässä.

perjantai 7. joulukuuta 2012

Cairntehdas

Tänään noin 150 cairnia uunista ulos. Tervetuloa viikonloppuna kerhon standille (paikka numero 43)maistelemaan!



Sohvilla ja Poppiksella meni eilinen ilta chihutyttöjä ihmetellessä. Sylvi oli oma rauhallinen itsensä, mutta Hilma on vähän ujopiimä, joka helposti purki epävaruuttaan haukkumalla. Haukunta kiihdytti Poppista, jolloin Sohvi katsoo parhaimmaksi puuttua peliin, ja tällöin me ihmiset siten puhalsimme tarvittaessa pelin poikki. Illan kun olivat totutelleet toisiinsa, niin homma alkoi jo sujumaan. Jatkossa pitää vain yhteislenkkeillä enemmän, niin Hilma tottuu vielä vähän mörköihin terriereihin.

Metsässä on tällä hetkellä älyttömän kaunista, eikä pakkanenkaan enää nipistele liikaa. Sohvi pääsi ensimmäiselle pidemmälle lenkilleen tänään. Pääsivät molemmat juoksemaan vapaana ja möyrimään lumessa.

Nyt jätän muut nautiskelemaan takkatulen ääreen ja suuntaan itse Messaria kasaamaan.

torstai 6. joulukuuta 2012

Ekat aksat mammaloman jälkeen

Käytiin ihan kevyesti pyörähtämässä Malmin agilityhallilla, jossa Sohvi ei ole aiemmin käynytkään. Kyllä oli jutun juoni heti kotoa asti selvillä. Kun kaivoin agilitylaukun esiin, niin jo oltiin ovella jonottamassa matkaan. Hallilla silmät paloivat hommiin ja intovinkuna taustoitti ensimmäisiä harkkoja. Otin hyvinhyvin kevyesti muutaman pyrähdyksen. Sohvi toimi melkein kuin ajatus eli hyvin oli homma edelleen hanskassa. Loppuun kokeiltiin kontakteja ensimmäistä kertaa puomin alastulossa ja kyllä vain, homma loksahti melkein heti kohdalleen. Pari läpijuoksua tyhjälle etupalkalle, mutta sitten malttoi jo seisahtua ja namiautomaatti saatiin käyntiin. Lyhyen harjoituksen loputtua säntäsi itse kontaktille tarjoamaan asentoa.

Poppis teki välistä vetoja ensimmäistä kertaa. Tämä onnistuu helposti, kun on kädessä kiinni oleva koira. Keppejä tuo rakastaa ja nyt meni pussi ensimmäistä kertaa radalla. Motivaatiota tuntui kasvattavan se, että treenasin ensin Sohvin kanssa.

Sohvin kuntoa on lähdetty kasvattamaan ihan lyhyillä ja kevyillä lenkeillä. Mutta kotona nuo sitten jumppaa ja spurttaa ja painii keskenänsä jo aika rajustikin eli tulee sitä voikkaa sitten sitäkin kautta. Ensi viikolla on ensimmäinen Anun fysio, niin saadaan tsekattua tilanne.

Nyt toivotellaan hyvää itsenäisyyspäivää kaikille ja lähdetään pyörähtämään lumilenkille. Me saadaan tänään illallisvieraiden kanssa Sylvi ja Hilma chihut kylään. Ja huomenna pitää paistaa sen sata cairnia uunissa, kun piparkakkutalkoot Messaria varten käynnistyy...

tiistai 4. joulukuuta 2012

Pentutestaus-videoita

Tässä lyhyet makupalat pentutestauksen eri osioista. Otin näytteitä eri pennuilta, mutta testijärjestys oli kutakuinkin tuo. Lisäksi koko ajan arvioitiin muun muassa energiatasoa ja muutoksia siihen, rohkeutta ja toisaalta palautumista. Joka osiosta on vain pieni otos, mutta saattepa vähän käsitystä hommasta. Janne oli kyllä hyvin sympaattinen testaaja ja kaikki pennut tuntuivat tykästyvän testaajaansa :D

Ehdin editoida teille kolme osiota alkuun, päivittelen näitä huomenna lisää...

Käyttätyminen sylissä
Kontakti ihmiseen
Palloleikki, saalisvietti
Vetoleikki, taistelutahto
Ääniherkkyys
Alistuminen
Nostaminen, dominanssi (huomaatteko eron...)
Käyttäytyminen pöydällä

Majakka ja perävaunu

Poppis ei meinaa pysyä pöksyissään, kun sai Sohvin kotiin. Sohvimaisen kärsivällisesti paluumuuttaja on ottanut ipanan innon vastaan. Sohvi on kotona kuin kotonaan. Vain nälkä tuolla koiralla on palava, joten nyt vähän kerrallaan keräillään lihaa takaisin luiden ympärille. Maitoa erittyy vielä, joten galastop-kuuri aloitettiin kotiutumisesta. Myös aluskarvan jätti äitiyslomalle. Tosi karkea ja hieno päälikarva löytyy, mutta lämmike puuttuu alta. Ja Poppiksella taas on alusvillaa vaikka muille jakaa, mutta karkea päällyskarvaa vasta kasvatetaan. Toisiaan täydentävät hupsut rakkaat.



Koneellisen lumenluonnin yleisö.

Kaulaa löytyy mutkalle asti.



Pennut testissä

Opaskoirakoulun vanhempana kouluttajana toimiva Janne Ruokonen Tassutaitureista kävi eilen testaamasssa Sohvin pennut. Pennuilla ikää 6 viikkoa ja kaksi päivää. Oli hyvin mielenkiintoinen ja miellyttävä tapahtuma, jota pääsimme kasvattajan kanssa seuraamaan. Janne kertoi koko ajan mitä tekee ja miksi, sekä arvioi jokaisen pennun huolellisesti, mutta kuin leikin varjolla huomaavaisesti.

Pennut testattiin niille vieraassa tilassa yksitellen. Janne testasi pentujen käyttäytymistä sylissä (kontaktin sietämistä), sosiaalisuutta ja leikkiä (seuraaminen, palloleikki ja vetoleikki), alistamista ja palautumista, ääniherkkyyttä, nostamista ja käytöstä pöydällä. Kokonaisuutena saatiin arvio energiatasosta, aloitekyvystä ja rohkeudesta.

Otin videolle jokaisen pennun testin ja lisäksi saimme sekä kirjallisen arvion ja suullista palautetta pennuista. Lopussa testaaja ja kasvattaja pääsivät vaihtamaan näkemyksiään pennuista, ja hämmästyttävän samoja huomioita Janne pennuista löysi kuin Tarukin.

Tosi hienot arviot saatiin kustakin vesselistä, mutta erojakin pentueen sisältä löytyi. Nämä tiedot varmasti auttavat osaltaan oikein perheiden valinnassa. Näiden pentujen kohdalta tulokset vahvistivat Tarun alustavat valinnat juuri oikeiksi. Henkilökohtaisesti olen erityisen ylpeä, että yhdenkään pennun kohdalla ei saatu viitteitä ääniherkkyydestä, kolme neljästä kaatoi itse räminälaitteen uudesta ja kaksi alkoi vielä leikkimäänkin sillä. Taistelutahtoa löytyi kaikista, niin kuin pitääkin. Muutama oli itsenäisempiä leikeissään ja muutama hakeutui enemmän kontaktiin. Muutamasta Janne totesi, että rajojen asettamiseen uusissa perheissä tulee kiinnittää huomiota, sillä muuten söpö pentu vie loppuperhettä 6-0. Kaikki pojut todettiin sosiaalisiksi ja erityisen maininnan saivat luottavaisuudesta ja hyvästä käsittelyn siedosta. Olimme kyllä hyvillämme näkemästämme ja kuulemastamme.

Yritän laittaa muutaman videopätkän, kun vain ehdin niitä editoimaan.

maanantai 3. joulukuuta 2012

Hetkessä

Nyt on palattu maankamaralle. Matka meni hienosti ja Poppis sai hoitopaikastaan niin ylisanoja, että liekö ollut vähän vieraskorea tuo neitokainen. Kotona sitten ilosta häsläsi tuntitolkulla ja nyt nukkuu sylissä. Sylikoirat eivät ole ollenkaan hassumpia näillä keleillä. Luomulämmitin.

Mutta nyt on videokamera ladattu ja pakattu. Ja pian huristellaan kasvattajalaan seuraamaan pentutestaamista, vesselit pääsevät kokemaan tänään vähän uutta ja vähän jännää. Katsotaan miten 6-viikkoiset nassikat siitä selviävät. Ja sitten nappaan Sohvin kainalooni ja tuon hommansa hoitaneen Maman kotiin.

Myös suru-uutisia mahtuu tähän päivään. Suvin ihanainen Hertta lähti viimeiselle matkalleen tänään. Hertalla on sama isä kuin Poppiksella, ja ikäeroa koirilla vajaa 11 vuotta. Suville osanotto ja lämmin halaus tähän surulliseen päivään. Hertalle hyvää matkaa...


lauantai 1. joulukuuta 2012

Maalla ja merellä

Onpas varsin omituista tulla tyhjään kotiin. En oikein tykkää. Usein jos tulen kotiin ja huomaan, että Mikko on koirien kanssa ulkona, kävelen niitä vastaan. Mutta Sohvi hoitaa vielä maanantaille pentujaan ja Popsin vein aamun agilityn jälkeen äidilleni hoitoon. Sillä tämä pariskunta siirtyy pian viiniristeilemään Tukholmaan. Onneksi tuuli on tyyntynyt, muuten olisi jäänyt tastingit kyllä meikäläiseltä kokematta.

Aamuaksa vedettiin tutulla cairnporukalla. Minttu pyysi kiinnittämään huomiota palkkaamiseen, palkan suuntaan ja tapaan palkata eri tilanteissa. Pyrittiin saamaan erityistä riemua mutkaputkeen, ja taisi pikkarainen ekaa kertaa vähän jo olla varastamaisillaan putkeen eli ilm. onnistuimme pyrkimyksissämme. Kepeillä todettiin, että välitargetit enää hidastaa eli niistä luovuttiin nyt kolmansissa keppiharkoissa. Palkat vain sisäänmenoon ja loppuun. Pujotteli suht mukavasti.

Ja mä niin rrrrrrakastanm lunta. Mitä enemmän sen parempi. Muutama kuva aksan jälkeen jäähdyttelevistä junnuista Pompulasta ja Tacosta. Poppis oli niin kuumissaan hallitreenien jälkeen, että puin sille varuiksi uuden pompan niskaan jäähdyttelyn ajaksi.




Aurinkoista viikonloppua kaikille. Maanantaina jatketaan, joka onkin varsin mielenkiintoinen päivä... Ja silloin saan myös viimein lauman kasaan, kun Sohvi tulee kotiin.

torstai 29. marraskuuta 2012

Omat ja muiden tavoitteet

Voi ärsytys. Kirjoitin jo pitkän marinatekstin, mutta säästin teitä kuitenkin. Illan aksat meni Pompulalta mainiosti ja pieni tuli ja lähti hallilta tohkeissaan. Tehtiin pienesti ja kivasti. Mutkaputkea ja puomin alastuloa. Minä sen sijaan jouduin vähän puhaltelemaan ja miettimään kenen tavoitteilla treenaan.

No listataanpas. Ne omat tavoitteet.

  • Pitää olla kivaa ja saada onnistumisia. Molemmilla. 
  • Koira osaa esteet ja etenee sujuvasti radalla. Minä osaan kertoa kiiturille, mitä haluan sen tekevän seuraavaksi. Osaan palkata hyvin ja oikein. 
  • Koira suorittaa esteet turvallisesti. Koira on hyvässä kunnossa. 
  • Jos kaikki menee hyvin, niin Sohvin kanssa starttaillaan ekat viralliset kisat ensi vuonna. Siitä edespäin kaikki on plussaa. 
  • Popsin kanssa ei vielä osaa sanoa. Jos se on just for fun niin se on ihan mahtavaa. En tähtää yhtään sen pidemmälle tässä vaiheessa. 

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Keskiviikon kaveriaksat

Poppis on saanut lepäillä aktiivisen viikonlopun jäljiltä ja nauttia rauhallisista, palauttavista lenkeistä, kun emäntänsä ansaitsee raksuja kuppeihin puurtamalla työelämässä. Tänään kuitenkin pakattiin illalla agilityreppu ja suunnattiin hallille kaveriagilityyn. Se on vaan niin parasta. Kivaa yhdessä tekemistä ilman suorituspaineita, mutta tosissaan toinen toisiaan tsempaten.

Rata oli helppo, mutta siinä oli taitavammille Lindalle ja Topille muutama kompa. Hyvin osasivat. Tarja ja Pete pitivät radalla kivaa, niin kuin on tarkoituskin. Me tehtiin Popparin kanssa helpohkoa hyppy-putki yhdistelmää, johon liitettiin muurin opiskelua uutena esteenä. Pääjumppana tehtiin keppejä verkolla. Tai pitäisikö sanoa verkkoja kepeillä, kun Linda käskytti tänään Topia estesanalla Verkot! ja hyvin terrieri silläkin eteni :D Käytin runsaasti targetpalkkoja keppirivistössä ja pikkarainen eteni kivasti. Loppuun karkasi kepeille, josta nyt puuttui palkat, ja hönelö päätti edetä kepit oikeasti suht hyvällä vauhdilla pujotellen rytmikkäästi. Meinasin pudota puusta moista seuratessa ja kipitin äkkiä palkkaamaan maaliin.

Kiitokset taas kanssatreenareille. Loppuun lumiset jäähkät ja kotiin saunaan. Poppari saunoo nykyisin  yhtä intohimoisesti kuin Sohvi, joten tarvitsemme pian suuremman saunan. Tiedän, että pian kotiin palaava madamoiselle ei saunapaikastaan hevillä luovu...

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Pennuntuoksua

Tänään kurkittiin taas pentulaatikkoon. Vesselit täyttivät eilen 5 viikkoa ja meno sen kuin kiihtyy. Aivan syötävän suloisia palleroita. Mikko oli tänään kohtuullisen huojentunut siitä, että kaikilla pojilla on omat kodit odottamassa...








Yhdeksän yhteislenkkiläistä

Huisan mukava yhteislenkki Pirttimäellä. Uusia ja vanhoja lenkkeilijöitä. Tyttöjä ja poikia. Nuoria, teinejä ja papparaisia (siis koiria :)

Jutellessa ja koirien hurvittelua katsellessa meni puolitoistatuntia ihan hujauksessa. Kiitos kaikille osallistujille.

lauantai 24. marraskuuta 2012

Nuuskutellen menemään

Tänään käväistiin jälkimetsällä. Mukaan saatiin kiva joukko tuttuja. Kaarina toi oman pesueensa, Mia tuli kera Hurjan-Papan (ihuna pappa on viime aikoina machoillut niin, että ansaitsee tittelinsä) ja Ellun. Leea tuli Vikin kanssa ja ensikertaan jälkimetsällä nähtiin Kaivopuiston Kerttu perheineen.

Jakaannuttiin ryhmiin ja vedettiin jäljet. Kokeneille pidemmät ja kulmilla, junioreille suorempaa ja helpompaa. Jälkien asettumista odotellessa suunnattiin koko revohka lenkille.



Siellä ne marssi nuoret ja vanhat, tytöt ja pojat. Tytöt sai kulkea vapaana, mutta poikaita kytkettiin aina sen mukaan, miltä reaktiot vaikutti. Pientä pullistelua oli havaittavissa, mutta ei mitään vakavampaa. Sää oli ihmeen lämmin, vähän kostea, ja mukavan vähän oli porukkaa ulkoilualueella liikenteessä.

Jäljillä nähtiin meidän tytteliltä kamalan innostunutta ja vähän kohkaavaa etenemistä. Kaarroksia jäljen molemmin puolin ja ajoittain ilmavainulla nokka pystyssä. Mutta kovastihan tuo tykkää ja loppupalkkana ollut kuivattu hevosen liha katosi nopeasti parempiin suihin.

Erikoismaininta pitää antaa ensikertalaiselle. Kerttua ei jännittänyt veri yhtään, ymmärsi heti, mikä oli homman nimi ja nuuskutus kuului kauas, kun eteni jäljellä. Eikä olisi millään malttanut lopettaa hommaa maaliin, vaan sinnikkäästi olisi vielä jatkanut etsimistä. Nyt vain nopealla aikataululla uutta jälkeä työnalle, niin saadaan uusi hieno jäljestäjä kehiin.

torstai 22. marraskuuta 2012

Kuka valitsee kenetkin

Minna ja Markus kävivät katsomassa Sohvin pentuja eilen, ja sain tänne työmatkalle kuvan käynniltä. Pieni punainen nukahti Minnan syliin. Taisi pentu valita ihan itse perheensä :)



Vielä toki kasvattaja odottelee luonteiden kehittymistä ennen päätöstään eli ihan ei varmasti tiedetä minne perheeseen kukin pentu matkaa. Ääk, noi on niin ihania, että on parempi Tarun laskea lukumäärä, kun sunnuntaina kasvattajalasta lähden. Jos Mikko ei vaikka huomaisi pienten lisätassuparien olemassaoloa :D

Sain myös Mamasta varsin hurjan kuvan, jota en tohdi tänne laittaa. Äitikoira on vähän reissussa rähjääntynyt ;) Onneksi Taru lupasi varata Sohville ajan kauneushoitolasta ennen kotiuttamista.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Tämä on mainos, tosin siitä ei makseta

Meillä kotona käydään aika ajoin keskustelua kotiin tilattavista lehdistä. Meille kun niitä jonkin verran kolahtelee postilaatikkoon kestotilauksena. No, hesarista en luovu, se on pyhä. Ja koiramme lehden luen kannesta kanteen, jopa kaikki liiton ilmoitukset. Ja yksi sisustuslehti tulee vakkariin. Niin, ja Agi.fi. Miehen tilauksista selailen Mondoa, Fillaria ja Juoksijaa, ruokalehtiä en koskaan, kun niistä tulee nälkä :) Ns. naistenlehtiä luen ainoastaan kampaajalla.

Mutta nyt pistin tilauksen menemään.Olen taas lukenut pari niin hyvää ja ajatuksia herättävää artikkelia Canis-lehdestä, että pakko oli saada. Ainahan voi luopua siitä sisustuslehdestä...

tiistai 20. marraskuuta 2012

Yhteislenkille hoplaa!

Pääsen kuin pääsenkin mukaan yhteislenkkeilemään sunnuntaina Pirttimäelle. Moni meidän vakkarilenkkeilijä on samaan aikaan agiliitelemässä muualla, että nyt kaikki kynnellekykenevät mars matkaan. Yritän tällä kertaa pysyä kartalla...

Kävin tänään Popsin kanssa metsässä kävelyllä ennen kuin oli piti lähteä kentälle. Pieni oli ihan hömelö, sai keskenkaiken kamalat hepulit yksinänsä ja veti sellaista rallia pitkin mättäitä. Kaivoi ja raahasi erilaisia keppejä ympäri metsää, heitteli ja vaani niitä.  Hyppi kaameita loikkia ja pinkoi korvat luimussa menemään. Ei taas voinut kuin nauraa toisen onnelle. Soitin äsken kotiin ja siellä kaikki hyvin, ydinluutarjoilua ja kaikkea.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Korvaamattomat

Elämää suurempi kiire töissä. Huomenna tärkeä seminaari ja lähtö työmatkalle loppuviikoksi. Töihin kuudeksi. Kiristää ja stressaa vähän. Mutta eipä kauaa. Kotona terrierihepulit, ihana pitkä metsälenkki hyväntuulisen koiran kanssa, kotona vähän harjoituksia (yhdistettiin takaakiertoon kontaktille meno) ja leikkihetki. Nyt ratsastuskamat päälle ja illaksi tallille. Mikä raunio lie minäkin ellei olisi noita karvakorvia.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Mihin se viikonloppu katosi...

Viikonloppu oli niin täynnä ohjelmistoa, että se meni hujauksessa. Pöh. Saiskos toisen perään?

Eilen kävin ratsastamassa, metsälenkkeilemässä perheen kanssa ja illalla Farangissa syömässä. Tänään aamusta suunnattiin Tampereelle luennolle koirien perinnöllisistä silmäsairauksista ja perään cairnkerhon   kokous. Kaikenlaista tapahtumaa sieltä on taas kerholta tulossa mukaan lukien luonnetestitilaisuus ja MH-kuvaus eli seurailkaapas tarkasti ilmoituksia kerhon sivuilta.

Kokouksesta vielä pikapikaa Sohvia ja pentuja moikkaamaan. Ihan parasta :)

Mamma ja pojat voivat hyvin. Sohvin lähti innolla kanssani lenkille, mutta tultaessa takaisin parkkeerasi tiukasti automme taakse, että nyt sitten lähdetään. Selittelin muruselle, että vielä kaksi viikkoa pitää poikia kasvattaa. Iloisesti kipitteli takaisin vauvojen luokse ja oli tosi hauska seurata, miten mamma leikitti pentujaan. Siellä opiskellaan kovasti leikinalkeita.  Pojat laajentavat elinympäristöään vauhdilla, hännät heiluivat vinhasti ja mennä töpöttelivät menemään. Pieniä luonne-eroja söpöläisissä oli jo vähän havaittavissa. Ihaniä ja persoonallisia tiiperöitä siellä on kasvamassa tulevien perheidensä iloksi. Haikein, mutta hyvillä mielin jätin katraan Tarun hoiviin.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Iltapäivän pituinen loma

Joskus on kiva lyödä läppäri kiinni puoliltapäivin ja karata töistä ennenaikojaan. Työmatkoilla kerrytettävä ylityösaldo pullistelee siihen malliin, että hyvä jos tunteja saa pidettyä poiskin.

Kipaisin kotoa vaihtamassa ulkoilukamat päälle ja koiran matkaan, ja suuntasimme Pirttimäen maisemiin yhdessä vapaapäivää niinikään viettävien Sadun ja Siiri-cairnin kanssa. Tällä kertaa tavoitteena oli paitsi mukava yhteislenkki, mutta myös läpikäydä reitti Sadun kanssa. Voi nimittäin olla, että en pääse su 25.11.2012 vetämään yhteislenkkiä cairnien agipäiväpaikkauksen johdosta, jolloin Satu ja Siiri ystävällismielisesti ovat lupautuneet sijaistamaan. Mutta tämä tarkentuu vielä, kun tiedetään agipäivien lopullinen osallistujamäärä.

Siiri ja Poppari viihtyivät hyvin ja viihdyttivät toisiaan. Ja me saimme keskittyä Sadun kanssa pulisemaan koiramaailman arkea ja ihmeellisyyksiä.  Kännykkäkamera ei pysynyt keppileikkien vauhdissa mukana. Mutta näettepä vähän reitin viehättävää metsälampimaisemaa.


torstai 15. marraskuuta 2012

Hurlumheitä

Ojangon aksatreeneissä halusin eilisten teknisten ohjaustreenien jäljiltä vain hurjastella. Laitoin kaksi suoraa putkea peräkkäin ja ensin hypyn väliin ja toisella kierroksella renkaan väliin. Palkka lelulla avustajan avulla. Ja Poppis imutti kuin pikajuna koko suoran. Erityisesti rengasvarmuus on ollut vähän hämmentävää tuon pienen kanssa, on mennyt niin ongelmitta alusta alkaen. Seuraavaksi voisi kokeilla muurin opiskelua ja pituuden vahvistamista tuolla putkeen imutus tyylillä.

Toisen harjoituksen vinkkasi kouluttaja- Satu. Siinä harjoiteltiin puomin ylösmenoa lähettämällä koira puomin sivusta puomille. Siinä puomin ylösmenoreuna blokataan siivekkeellä ja koira lähetetään namille, joka on siivekkeen takana puomilla,  näin koira oppii kiertämään ylösmenolle suorana eikä hyppää sivusta. Poppari tajusi juonen heti ja kipitti palkalle innoissaan. Toisen palkan annoin, kun vähän eteni puomilla ja siitä nostettiin alas. Näin meillä sitten päästiin vähän puomiakin kokeilemaan. Muuten ajattelin tuon puomin opettaa alastulosta alkuun päin kelaten, jahka noi kontaktit hiotaan ensin kuntoon.

Mukava treeni, hyvä mieli. Jäähdyttelylenkillä keskinäisen kehumisen kerho Mintun kanssa, kun olimme kekanneet muutaman jutun yhdessä, jotka toimivat hyvin treeneissä. Välillä mennään metsään ja välillä näitä mukavia onnistumisen pilkahduksia. Juhlistan tätä vielä lasillisella beaujolais nouveuata, kuten marraskuun kolmantena torstaina kuuluu...

Pennut testiin

Olen pidemmän aikaa ollut kiinnostunut koirien luonneominaisuuksista ja mittareista, joilla niitä nykypäivänä pyritään mittaamaan. Luonnetestien ja MH-kuvausten lisäksi sattuneesta syystä myös pentutestaaminen kiinnostaa. Onneksi kasvattaja-Taru oli heti juonessa mukana ja nyt olemme saaneet varattua suositusten kautta pennuille pentutestaajan ja testausajan.

Odotan suurella mielenkiinnolla testaustilaisuutta ja arviota pennuista.Testissä pyritään arvioimaan muun muassa kontaktin sietämistä, sosiaalisuutta, energiatasoa, aktiivisuutta, aloitekykyä, taistelutahtoa, ääniherkkyyttä ja palautumista. Mielenkiintoista päästä tutustumaan testimenetelmiin ja päästä vertaamaan tuloksia kasvattajan vastaavaan arvioon. Lisäksi olisi hienoa pystyä seuraamaan koiran kasvun myötä luonneominaisuuksien kehittymistä ja mahdollisesti testauttaa koiria myöhemmin luonnetestissä/MH-kuvauksessa.

Jos vaikka saisi tästä jutunjuurta cairnlehteenkin.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Kepit kehiin

Tänään oli cairnien agilityharkat ja vierailevana kouluttajana tosivieras eli Minttu.

Alkuun mutkaputkea sellaisenaan ja hypyllä, teki hyvin ja innokkaana. Siirryttiin ohjausharjoitukseen, jossa käännös mukana 3-4 hypyllä. Alkuun hyvä, kunhan muisti itse rytmittää ja keilata koiran huolella esteille. Vauhti hyytyi mokomissa käännöksissä eksponentiaalisesti, joten otettiin palkkaa vauhdista ja lopetettiin pian.

Toisessa harjoituksessa takaakiertoja kahdella hypyllä (ensimmäinen suoraan, toinen takaakiertäen). Kotiharjoitukset olivat tehneet tehtävänsä ja pieni osasi kiertää hyvin ja otti hypynkin ihan ongelmitta. Molemmat puolet ja taas palkka vauhdista.  Loppuun kepit ensimmäistä kertaa. Verkoilla lähdettiin liikkeelle. Ensimmäisellä kerralla mennessään töksähteli verkkoihin ja autoin käsiohjauksella. Kaksi seuraavaa yritystä meni tosi hyvin, pieni pujotteli muina naisina namilta toiselle. Olin ajatellut, että aloitus olisi hankalampi, kun Pops on toisinaan niin herkkis. Mutta keppiharkat pääsevät nyt mukaan säännölliseen harjoitusohjelmaan.

Popparin motivoinnin eteen saa varmasti tehdä töitä jatkossakin. Tekniset harjoitukset tuppaavat tylsistyttämään ja harjoitukset tulee suunnitella ja toteuttaa taiten. Mutta meillä on jo uusia sotasuunnitelmia Mintun kanssa :) Pitää vain itse muistaa olla turhautumatta, vaan pitää homma kivana, lukea tilannetta ja osata lopettaa oikeaan hetkeen.

tiistai 13. marraskuuta 2012

Koko viikonloppu pelkkää koiraa

Pienten aikataulumuutosten myötä pääsen kuin pääsenkin Messarin isoon koiranäyttelyyn joulukuun alussa (Helsinki Winner 2012, Voittaja Winner 2012). Koiranäyttelyistä itsessään en ole varsin kiinnostunut, vaikka toki mielestäni koirien kanssa kannattaa käydä ainakin perusarviot eri ikäluokissa hakemassa. Tuomareista olen aina jotenkin pitänyt ja saanut paljon hyviä ja tarkkoja arvioita koiristani. Sen sijaan kehän laidalla kireäksi pingahtava kilpailu paremmuudesta, hysteerinen karvojen sukiminen, robottimaisesti esitetyt ja asetetut koirat ovat vain jotenkin outoja minusta.



Messari on kuitenkin paitsi valtava koiranäyttely, niin myös täynnä erilaista ohjeisohjelmaa, näytöksiä ja luentoja. Eri koirajärjestöillä on standit paikalla, jossa voi tutustua eri rotuihin ja toimintoihin. Myös cairnterrierikerho pystyttää oman osastonsa ja edellisvuosien tapaan meillä on siellä karvaisia PR-emäntiä ja -isäntiä rapsuteltavana. Lisäksi paikalla on kokeneita kasvattajia ja rodun jalostuksesta ja terveydestä tietäviä tahoja, pentutilanteesta ja -suunnitelmista tietäviä henkilöitä sekä tietysti meitä kyseisen rodun omistavia tahoja. Tervetuloa kaikki käymään ja juttelemaan, lupaan taas leipoa kasan terrierimäisiä piparkakkuja maisteltavaksi. Olen itse standilla molempina päivinä, lauantaina iltapäivästä ja sunnuntaina ainakin kehien ajan. Voi olla, että Poppiskin pääsee sunnuntaina mukaan, jos vain kehtaan nakun nulikan sinne tuoda.

Oheisohjelmasta poimin itse ainakin kaverikoiratoimintaan tutustumisen, rally-toko -kisat (jotka muuten tuomaroi pitkänlinjan cairnisti Suvi), Alatalon Vapun luento psyykkisestä valmentautumisesta koiraurheilussa ja doboon tutustumisen. Lisäksi aijon tietysti tyhjentää tilini lukuisissa myyntikojuissa :D

Ohjeisohjelmiin täältä:
Helsinki Winner 8.12.2012
Voittaja Winner 9.12.2012




maanantai 12. marraskuuta 2012

Loppuvuoden verijäljet

Kaikki vanhat ja uudet, lajista kiinnostuneet verijälkiläiset. Päivitin tuonne lukujärjestykseen seuraavat yritykset jäljelle. Tervetuloa mukaan! Aloitellaan noin klo 13. Paikka vanha tuttu Halkolampi.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

3 viikkoa ja meno kiihtyy

Tänään Taru lähetti kasan tuoreita kuvia pentulaatikosta. Siellä ollaan selvästi pääsemässä vauhtiin. Ensimmänen madotus takana ja kiinteän ruoan maistelut on aloitettu, namiskus. Laitoin jo ensimmäisen viestin uusille perheille ja esittäydyin. Toivottavasti mahdollisimman montaa vesseleistä olisi mahdollista tavata kotiutumisen jälkeenkin.






Ja loppuun ehdoton suosikkikuvani: