torstai 28. elokuuta 2014

Treenit kohdallaan

En muista, milloin on ollut viimeksi noin paras treenisää. Ei kylmä, ei kuuma, eikä pisaraakaan vettä eikä edes ainuttakaan vesilätäkköä.

Ja koko treeni kuin meille tehty. Putki-puomi -erottelua ja leijeröintiä. Opiskeltiin ja opittiin, Sohvi edellä ja pieni-Poo perässä. Heidi on onneksi mahduttanut Pootakin isojen treeneihin mukaan, kun Poon oma kesäkausi meni vähän pieleen kouluttajan poissaolojen vuoksi. Olen ollut mielettömän onnekas, kun päästiin tuohon ryhmään mukaan. Toivottavasti mahdutaan talvellakin mukaan.

Jäähdyttelylenkillä oli jo hämärä ja jälkimmäisellä ryhmällä oli jo valot.

Nyt mää pyörtysisin...

"Tehotreeniryhmän kautta HSKH tukee kansallisesti korkealle tasolle pyrkiviä koirakoita. Tehoryhmä jaetaan kuluvalla kaudella Huipputehikseen ja Haastajatehikseen. Kaksiosaisella tehoryhmätoiminnalla pyritään ylläpitämään kansallisella huipputasolla jo kilpailevien koirakoiden osaamista (Huipputehis) ja tukemaan uusien potentiaalisten koirakoiden nousua kansallisesti huipputasolle (Haastajatehis). "

Juuri tulleen tiedon mukaan meidät on Sohvin kanssa valittu kauden 2014-2015 Haastajatehikseen. 

Kops.

keskiviikko 27. elokuuta 2014

# 67 Syksy

Tai ainakin melkein syksy. Vielä kun saadaan kirpakamman säät, niin mikä onni ja autuus. Ihmisen parasta aikaa. Tein jo pihalla pientä syysraivausta, kaivoin lyhdyt esiin ja asettelin auringonkeltaisen krysanteemin portaille.

Illalla soi korvissa. Osteopaatin jäljiltä aktivoin koiria temputtamalla, muistuttelin muutamaa vanhaa (kaapinoven sulkeminen, lelujen vienti koppaan) ja aloitin parin uuden opettelun (vilkutus, etutassun siirto toisen yli). Uusissa tempuissa Sohvi tehostaa tarjontaa melkoisella äänimaailmalla, haukahtelee, ulisee, mörisee ja pölisee, puree naksukättä ja namikättä ja käy kuumana. Poo se tarjoaa tutut jutut, jonka jälkeen hiljaisena miettii ja pohtii ja tuijottaa surkeana. Nyt ne jo vilkuttelee yhdellä huiskauksella ja kosketusalustalle lyödään tassua. Vielä jos korvasuojaimet jostain...

Tähän kaapinovien sulkemistemppuun liittyy pieni episodi illemmalta. Mies on työmatkalla ja meille on vasta ennen lomaa vaihdettu osa audiovisuaalisista laitteista, johon sain pikaperehdytyksen eilen aamusta. Illalla sitten kaivelin pilvestä nauhoittamaani kouluratsastuskoostetta, niin perhanan kone ilmoitti, että ei signaalia. Hetken pähkäilin itsekseni ja sitten kuumalinja työmatkalaiselle. Mies siellä mietti ja ihmetteli kesken illallista ja minä motkottelin mokomista laitevaihdoista. Samanaikaisesti mieleeni nousi temppukoulusta hetki, kun Sohvi rymäytteli tv-tason ovea kiinni ja osui samalla canal digitalin laitteeseen rämäyttäen sieltä jonkun luukun auki, niin, että kortti tuli näkyviin. Suljin luukun ja unohdin koko homman. Siinä sitten mies pahoillaan puhelimen toisessa päässä vaivihkaa availin samaisen luukun ja napautin kortin paikalleen, tv hyrähti käyntiin. Siinä saa taas epäilemättä miehen työkaverit kuulla vaimon ja koiran toilailuista :D 

Agilitykouluttajan oppisopimuskoulutuksessa Suvin ryhmässä tehtiin erinomainen harjoitus ennakoivista valsseista, joilla pyrittiin kääntämään tiukasti, välistävedoista ja takaakierroista. Hienosti ryhmäläiset tsemppasivat paikoittain haastavissakin kohdissa. Pakko tehdä tämä harjoitus itsekin, palan halusta  kokeilla japanilaista yhteen kohtaan...

Nyt taas hetki penkkiurheilua YLE Areenasta, ulkona sataa ja koirat nukkuu aamulenkin jäljiltä. Jos vaikka lisää kahvia...

tiistai 26. elokuuta 2014

Huollossa

Ennen kuin harjoituskausi pölähtää kunnolla käyntiin, käytiin osteopaatilla läpikäymässä molemmat koirat varpaista hännänpäähän. Kävin nyt ensi kertaa Johannalla (Uudenmaan Osteopatia) ja kokemani perusteella keskitämme määräaikaishuollot jatkossa sinne.

Lopputulema oli, että molemmat koirat olivat hyvässä kunnossa, Sohvilla normijumia ylimenoalueella toisella puolella, mutta koira reagoi hoitoon hyvin. Pikku-Poo, joka mennä turaa joka päivä päin kaikkea ja vetää kuperkeikkaa minkä kerkeää, niin terve kuin pukki. Otin uuden tsekin 2 kk päähän, vaikka erityisesti Pompun kanssa suositus oli pidemmälle, mutta syksyllä olisi taas tarkoitus treenata säännöllisesti ja jos pikkarainenkin aloittaa kisailunsa, niin onhan ne hyvä tarkistuttaa riittävän usein.



Sulkutaivutusten ja ravilisäysten tuijottamisen välissä yritän koota ajatuksia viikonlopun rientoja varten. Perjantaina olisi tarkoitus suunnata Virroille viettämään cairnien harrasteviikonloppua reilun 30 muun kanssa. Ja siellä näen taas Kuje-neidin, joka tuleekin jo ensi viikolla meille hetkeksi laumanjatkeeksi.



maanantai 25. elokuuta 2014

Syksyn kalenteri

Jokos sitä palauttelisi normiarkeen. Kotiin on päästy ja ensimmäiset treenit niin agility- kuin ratsastuskentillä on takana. Ekat seuratreenit vedettiin paitsi kauniin sateenkaaren alla, niin täydellisessä kaatosateessa vesilätäköiden keskellä.


Treenipuitteet mennä keskiviikolta. Kuva Heidi Attola
Ja sama tuplana. Kuva Heidi Attola.


Olosuhteisiin nähden mimmit tekivät älyhyvin hommia, minua taisi kumpparit ja muut litinät ja lotinat enemmän häiritä :)

Pihakepittelyt ovat kotiinpääsyn myötä käynnistyneet ja hyvin oli Poollakin muistissa 5 viikon takaa pujottelu. Aloitusvirheitä tulee enää harvoin ja etenee kivasti suorassa. Nopeutta meidän täytyy tästä vähitellen alkaa kasvattelemaan.

Kesän rauniokausi pääteltiin eilen. Koiria oli enemmän kuin maaliukkoja, joten roskiksissa ja betoniputkissa tuli istuttua paljon ;) Poo on nykyisin raunioilla edistyneempi, avaa kuonon heti, etsii jotenkin systemaattisemmin ja löytää helpommin ja suoraviivaisemmin piilot. Kulkee koko ajan rohkeammin vaativilla alustoilla, eikä ujostele maalimiehiä. Eilen hyvänä esimerkkinä tilanne, jossa maalimiehen paikkaa oli minun tietämättäni vaihdettu ja ihmettelin, kun koira säntää mielestäni väärään suuntaan, kaarsi hienosti isolle kelalle ja sieltä sisältähän se maalimies löytyi. Oma rintamasuuntani ja kulku signaloi automaattisesti ihan eri paikkaan. Ei se Sohvikaan huono ollut, se vain mennä höyryää niin vauhdilla, että jää välillä nokka avaamatta kunnolla ja jos ei heti löydä hajua, niin saattaa edelleen tulla luokseni kyselemään, ettäs mistäspäin kanattaisi tsekata seuraavaksi.

Toivottavasti pääsemme syksyllä jatkamaan niin raunioilla kuin ketteryysesteillä ja siellä tokonkin puolella. Nyt yritänkin mahdutella syksyn kalenteriin kaikenmoista, ja ihastelen samalla Yle Areenasta kouluratsastusta. Hyvä Stella ja Chopin III!

Koirilla on kohta tapaaminen uuden osteopaatin kanssa, joten niillä hoitoja ja lepoa tiedossa alkuviikko.

maanantai 18. elokuuta 2014

I'm gonna succeed because I'm crazy enough to think that I can

Siinäpä se tämän päivän mietelause. Tosin tuo hulluus karisi siinä määrin viikonlopun aikan, että olen kehitellyt sata hyvää (teko)syytä skipata tämänpäiväinen seuran agilityn näyttötilaisuus. Viedä nyt koira maajoukkuetason koirakoiden kanssa näytille, hah, melkein itkua väänsin, kun näin muut näyttöläiset. Ja esteitähän me on viimeksi nähty 4 viikkoa sitten.

Eihän me nyt tietenkään pärjätty, mutta tehtiin ihan oma suoritus, vaikka vaikutusvaltainen tuomaristo tuijotti hipihiljaa koko suorituksen ajan. Oli outoa tehdä rataa ja tulla maaliin, kun hallissa oli haudanhiljaista. Hihkuin Sohville palautteen ja työnsin sille lihapullan suuhun ja paettiin äkkiä paikalta :D

Rata oli helppo, eka tehtiin varmistellen ja tokalla kiekalla sitten räyhämeiningillä vähän edellistä kiekkaa varioiden. En havainnut ratavirheitä, mutta kaikkia kontakteja en nähnyt, kun juoksutin ne läpi. Kankea kepeillevienti oli tokalla kiekalla yhtä kankea. Muutamaa kohtaa sain ehkä nopeutettua rohkemmalla ohjauksella. Mutta meillä oli Sohvin kanssa taas hemmetin kivaa yhdessä, ton epelin kanssa on vaan niin hauskaa juosta radalla. Erityisesti ilakoin siitä, että pystyttiin tekemään ihan meidännäköinen suoritus, ei ali eikä yli, vaan ihan sitä mitä oikeasti ollaan :)


Vähän erilainen arki

Täällä ollaan, arjessa. Erilaiseksi vähän kaiken tekee se, että emme päässeet vielä kotiin, vaan majoituimme koko konkkaronkka vielä hetkeksi äidilleni odottamaan remontin valmistumista.

Olemme toki käyneet kurkkimassa kotona ja ältsin hyvältä kyllä näyttää. Ainakin se osa, joka on valmiina. Uuteen saunaan olisin voinut jäädä istumaan vaikka heti. Sähkäri oli huhkinut viikonloppuna ja putkaria odotellaan kuumeisesti. Yritimme kaivella Mikolle työvaatteita ja itselleni ratsastus- ja koiratreenikamppeita suojausten alta. Äsken vielä säädeltiin sekoittajan paikkaa ja aseteltiin allasta kohdilleen. Onneksi meillä on älyhyvä remonttiryhmä, joka ajattelee silloinkin, kun minä en enää muista tai osaa tai jaksa.

Syyskausi on käynnistymässä toden teolla, hevostelut, koirailut ja kaikenmoista seuratoimintaan liittyvää oheistoimintaa. Pää on just nyt vähän pyörällä, mutta ehkä se karuselli pian taas pyörii tasaisesti :) Palailen noihin yhteislenkkeihin ja muihin, kun tiedän taas mikä päivä on ja missä asun.

Uusia kotikulmia tutkailemassa. Pieniä sorkanjälkiä näkyi siihen malliin, että suuri metsästäjä joutui hihnaan ja Poo juoksi kuin hullu edestakaisin metsässä ja tuossa sitten viilentelee makailemalla kosteassa sammalikossa.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Rajasaari tänään klo 15!

Yhteislenkkiläiset huhuu. Uskoisin, että tänään päästään vähän polskimaankin klo 15 starttaavalla cairnien yhteislenkillä Helsingin Rajasaaressa. Olen seuraillut Helsingin edustan sinilevätilannetta, eikä mitään hälyyttävää ole raportoitu.

Syksyn lenkit tarkentuvat lähiviikkojen aikana. Jatketaan kerran kuussa sunnuntaisin. Tdn lenkit painottuvat tänä syksynä enemmän koirametsään, mutta ehdotuksia otetaan vastaan: anne(ät)tammiruusu.fi

torstai 14. elokuuta 2014

Tähän on hyvä päättää tämä reissu

Kolme viikkoa sitten aloitettiin lomareissu reippaalla ukkosmyrskyllä Tahkolla ja tänään päätämme kiertueen kunnon myräkällä Pyynikillä.

Joskus oikein kiireisinä uravuosina pyrin joka lomareissulta tallettamaan yhden muistikuvan, johon sitten halutessani palasin kiireen keskellä rauhoittumaan. Muistan useammankin kuvan lumilaudan päältä Val d´Isérestä ja Vallée Blanchelta, pari fiilispätkää Kilpisjärven Mallalta, fillarointikuvia Nuuksiosta, Gardajärven tuulen tukahduttavassa kuumuudessa, Punavuoren kadut sateisena aamuyönä, Kitsiputoksen äänen, koirien saalishypyt tunturisopuleita jahdatessa. Näitä on jokunen.

Tältä reissulta tallensin tämän

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Hiekkamunkit

Jos meitä ei ala kuulumaan ensi viikon treeneihin, niin meidät löytää täältä, missä maa loppuu ja meri alkaa.










 


 

lauantai 9. elokuuta 2014

Matkalta poimittua

Sallan Poropuiston patikointi ympäri Kolmiloukkosen oli sekä hieno että hyytävä. Reitti oli mukavan polveileva, löytyi nousuja ja laskuja, kivikkoa, metsää, suota ja pitkoksia, lampia ja tuo pieni järvi, jonka ympäri pääsi mukavasti kiertämään ja samalla koirat pääsivät uimaan aina kun halusivat.


Pomppu löysi suolta ison hauen jäämistöt. Ei ymmärtänyt, miksei sen päällä saanut kieriä...



 

Hyytäväksi reissun teki se, että koirat bongasivat pitkospuilta kyykäärmeen. Ehdin juuri estämään vapaana kulkevien koirien tarkemmat tutkimukset, kyy sihisi varoittavasti, Mikko karjui meitä kauemmaksi ja mina kiljuin tahdissa. Huh, mikä meteli.

Loppumatka mentiinkin sitten varpaillaan ja kytkettynä:

 
 Reissun tylsempiä puuhia, auton pakkausta. Poo varmistaa, ettei vaan unohdeta ketään.


Sallassa kiipesimme viimeiseksi Ison Pyhätunturin huipulle. Lähestyessämme huippua havaitsimme taivaanrannan tummenneen uhkaavasti ja huipulla kuului ensimmäiset pahaenteisen jyrähdykset. Nappasimme nopsasti pari kuvat, juotimme koirat ja lähdimme aika ripeästi laskeutumaan.







Sallasta suuntasimme karavaanin jo kohti etelää ja Rovaniemellä sijaitsevaa Moskun majataloa. Koiraystävällinen ja kodikas majoitus sijaitsee aivan Ounasjoen varrella, jonne suuntasi iltalenkkimme.



 
 Tässä vielä nostettiin roseet Rollolle.



 Tänään kiivetiin Ounasvaaralle.


Ja löydettiin tällainen stage ylhäältä.


Pitihän siellä vähän ottaa tempputreeniä.


Ja paikkamakuuta (jonossa).


Niin ja muualta maailmasta kantautuu tieto, että remonttimme on edennyt vauhdikkaammin kuin osasimme toivoa, nyt peukut, että hätämajoituksen tarve olisikin oletettua lyhyempi.

Ja tänään varmistui, että saimme Minnan kanssa ikioman agiryhmän vedettäväksi hallikaudeksi. Mitäköhän kaikkea kivaa sitä keksisikään...

Mutta nyt perinteikkäälle tikkakisalle siitä kumpi lämmittää puulämmitteisen saunan.

torstai 7. elokuuta 2014

Räpylät

Kohta noilla kasvaa räpylät tassujen sijaan, niin paljon on uitu ja uitu ja jos vielä käytäis uimassa...

Patikoinnit on pidetty suht lyhyinä, lammelta lammelle etenevinä, niin turkit ovat päässeet usein viilentelemään. Tänään, on ehkä torstai, helle tuntuisi antavan periksi ja yritämme päästä vaeltamaan sekä Poropuiston lenkin että valloittamaan Ison Pyhätunturin.

Puhelimen kuvasatoa.

Poroväijyt päivystysvuorossa terassilla. Syöte.

Porojen nukkumapaikat tutkitaan tarkkaan. Syöte.

Livojärvellä jätski- ja kahlaustauko. Matkalla Syötteeltä Posion kautta Sallaan.

Keselmäjärvi.


Aatsinkijoki, Saijan kylä, Savukoski.




Ihan helmiä nämä vanhat uimarannat keskellä ei mitään.