On ollut mielenkiintoista seurata miten koira tervehtii eri henkilöitä. Oma perhe saa varmasti sen kaikkein lämpimimmän tervehdyksen. Erityisesti Mikkoa Sohvi pusuttaa pitkään ja hartaasti oli sitten kyseessä aamu tai kotiinpaluu. Myös äitini, Sohvin luottohoitaja saa yleensä hyvin lämpöisen vastaanoton. Em. henkilöt olivat juuri ne, joiden kohtaaminen pentuna aikaansai ilopissat. Muille niitä ei suotu.
Muita tuttuja henkilöitä Sohvi tervehtii iloisesti ja välittömästi. Lähtökohtaisesti suhtautuminen kaikkiin ihmisiin on luottavaista ja pelotonta. Sohvin kasvaessa sen tervehtimiskäytökseen vieraita ihmisiä kohtaan on tullut aavistus hyväntahtoista pidättyväisyyttä. Koira menee tervehtimään häntä heiluen ja ottaa muutaman silityksen vastaan, mutta pentumaisen seljälleen heittäytymisen sijaan, se peruuttaa ja ottaa tervehdittyään oman tilansa.
Tänään koira oli taas mukanani töissä. Sohvi liikkui kanssani viraston käytävillä vapaana ja sai tervehtiäkseen toistakymmentä kollegaani. Tervehti kaikkia muitta mutkitta eikä hämmentynyt ihmispaljoudesta. Kulkee uteliaana edellä, mutta tulee käskystä luokse. Olin kyllä ylpeä pian 7-kuisesta nuoresta neidistä.
Nyt illaksi pyydetttiin naapurista Pipsa kylään. Tällä kertaa Pipsa onneksi piti jöötä alusta alkaen ja antoi riekkuvan pennun kuulla kunniansa. Rauhoitti menoa kummasti. Ainakin hetkittäin, kunnes nuoriso yritti taas isotella ja sai nenilleen. Sitten oltiin vähän aikaa hissukseen ja sama alusta. Huvinsa kullakin.
tiistai 30. marraskuuta 2010
maanantai 29. marraskuuta 2010
Metsähiiri
Eilen lenkillä Sohvi tutki lähimetsikön lumihankea tarkkaan. Kaivoi kuoppaa lumeen, seuraili hangen päältä ja teki korkeita saalistushyppyjä eri puolelle hankea. Naureskelin, että hömelökoira, ei siellä mitään ole. Kunnes keskeltä koskematonta hankea sinkoutui jättihypyllä metsähiiri, joka kiiruhti hurjaa vauhtia petoa karkuun. Sohvia harmitti, kun estin jahdin jatkumisen.
Jäin vain miettimään, että mikä olisi ollut lopputulos, jos terrieri olisi ehtinyt hiirulaisen nappaamaan. Muistelen, että Kasvattaja-Taru kertoi Sohvin iso(vai isoiso)äideistä löytyvän jyrsijöitä saalistavia karvakorvia, jotka elettömästi ja tehokkaasti myös tappoivat saaliinsa.
Miehen mukaan on myös mahdollista, että hiiri sai sydänkohtauksen kirkaisustani ;)
Varsinainen biologi, joka vielä haaveilee luolakoiraharrastuksesta...
Jäin vain miettimään, että mikä olisi ollut lopputulos, jos terrieri olisi ehtinyt hiirulaisen nappaamaan. Muistelen, että Kasvattaja-Taru kertoi Sohvin iso(vai isoiso)äideistä löytyvän jyrsijöitä saalistavia karvakorvia, jotka elettömästi ja tehokkaasti myös tappoivat saaliinsa.
Miehen mukaan on myös mahdollista, että hiiri sai sydänkohtauksen kirkaisustani ;)
Varsinainen biologi, joka vielä haaveilee luolakoiraharrastuksesta...
sunnuntai 28. marraskuuta 2010
tiistai 23. marraskuuta 2010
Hyrrä
Sohvilla on ollut vähän tylsää, kun koirakavereita on juoksun vuoksi voitu tavata vähemmän, ja juuri nyt ei voi pitää Sohvia täällä kaupungissa lainkaan vapaana, kun kiiluvasilmäisiä poikakoiria on joka kulmalla.
Onneksi naapurin Pipsa tuli tänään meille hoitoon. En ole Pipsan onnesta ihan varma, sillä Sohvi ottaa kohtaamisesta kerta kaikkisesti kaiken irti. Neljättä tuntia kahdesta koirasta muodostunut hyrrä on nyt pyörinyt asunnossa ja mies pakeni jo aikaa sitten pelaamaan sählyä. Nyt alkaa virtapiikki olla kutakuinkin purettu. Hännät heiluu ja silmät loistaa, joten pysty- ja makuupainit on otettu ilmeisen hyvässä hengessä.
Tyttöset |
Ulos lähdössä |
lauantai 20. marraskuuta 2010
Päivän kuvat
Hotellielämä on sujunut mainiosti. Yöllä Sohvi kerran rähähti käytävällä kulkijoille, mutta muuten tuskin on häiritty ketään. Oikein nauratti, miten sujuvasti tuo kulki pyörö- ja liukuovet, hissit sekä hotellin aulat ja käytävät. Jos en tietäisi, olisin vakuuttunut, että tämä koira on käynyt täällä ennenkin. Ikävintä taitaa olla yksin jääminen huoneeseen, kun käymme syömässä.
Tämä päivä on kulunut issikkatallilla ja ulkona lenkkeillessä. Maastossa vaeltava issikkalauma meinasi olla pienelle liikaa, ja syvältä kurkusta alkoi kuulumaan kumea murina. Issikat vähän vilkaisivat ja tyytyvät turpakarvoja heilauttamaan, tuollainen tirriäinen ei polleja paljoa hetkauttanut.
Tämä päivä on kulunut issikkatallilla ja ulkona lenkkeillessä. Maastossa vaeltava issikkalauma meinasi olla pienelle liikaa, ja syvältä kurkusta alkoi kuulumaan kumea murina. Issikat vähän vilkaisivat ja tyytyvät turpakarvoja heilauttamaan, tuollainen tirriäinen ei polleja paljoa hetkauttanut.
Hotelliruoka. |
Huoneen ikkunasta riitti seurattavaa. |
Kuva on lavastettu, sillä käytävillä edettiin normisti spurt-vaihteella. |
Hotellin Spa ei huolinut koiravieraita, joten Sohvi joutui tyytymään sieltä tuliaisiksi tuotuun tohveliin. |
Sohvista lumi on ehkä maailman kovin juttu. |
Kaivanto. |
Luminen sesse. |
Oliks meil matkaeväitä? |
perjantai 19. marraskuuta 2010
Hotellielämää
Saavuimme juuri viikonloppua viettämään Vierumäelle. Sohvi testaa Scandic-hotellia koiravieraan silmin.
maanantai 15. marraskuuta 2010
Teini
Sohvilla alkoi ensimmäiset juoksut. Merkkejä on jo ollut ilmassa, mutta yllättävän aikaisin ne sitten alkoivat. Sorry poikapuoliset kaverit. Meille tulee nyt sitten vähän taukoa leikeissä.
Sohvi voi hyvin eikä toistaiseksi suuria käytöseroja ole havaittavissa. Hajut kiinnostavat enemmän kuin koskaan ja vähän merkkaillaankin ulkona. Poikakoirat ohitetaan nyt kaukaa, ja silti aamulenkillä saatiin parin pojan silmät pyörimään villisti. Huh, minun pientä tylleröäni katsotaan selvästi sillä silmällä. Kamalaa :)
Edit. Eilen tuli ykskaksyllättäen Sohvilla pissat sisälle. Muutoin ollut jo toista kuukautta täysin sisäsiisti. Oli reppana ihan hämmentynyt itsekin, kun kesken kaiken piti kyykätä matolle, vaikka vasta oltiin käyty ulkona lenkillä. Juoksut ilmeisesti sekottaa tätä sisäsiisteyttä hieman.
Sohvi voi hyvin eikä toistaiseksi suuria käytöseroja ole havaittavissa. Hajut kiinnostavat enemmän kuin koskaan ja vähän merkkaillaankin ulkona. Poikakoirat ohitetaan nyt kaukaa, ja silti aamulenkillä saatiin parin pojan silmät pyörimään villisti. Huh, minun pientä tylleröäni katsotaan selvästi sillä silmällä. Kamalaa :)
Edit. Eilen tuli ykskaksyllättäen Sohvilla pissat sisälle. Muutoin ollut jo toista kuukautta täysin sisäsiisti. Oli reppana ihan hämmentynyt itsekin, kun kesken kaiken piti kyykätä matolle, vaikka vasta oltiin käyty ulkona lenkillä. Juoksut ilmeisesti sekottaa tätä sisäsiisteyttä hieman.
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
Kettutyttö
Kävimme tänään testaamassa Sohvin riistaviettiä keinoluolastolla Ristiinassa. Kyseessä oli cairnkerhon järjestämä luolapäivä, johon osallistui 15 cairnia. Sohvi (6kk) ja Vauhti (5kk) olivat tapahtuman juniorit.
Kouluttajana toimi LUT-tuomari Kari Airiainen, joka alkuun kertoi luolatoiminnasta ja luolakokeista sekä esitteli keinoluolaston. Luolasto oli käsittämättömän ahdas, ahtaimmillaan vain 13 cm korkea. Tässä vaiheessa alkoi epäilyttää koko homma, mutta Kari vakuutti, että tässä edetään kunkin koiran oman vietin ja halun mukaan eikä koiria pakoteta mihinkään. Lähinnä päivän tarkoitus on testata löytyykö koiralta luontaista viettiä vai ei ja tutustuttaa koirat luolastoon.
Ensimmäiseksi tavattiin kettu. Kettu oli häkissä ja koirat tuotiin yksitellen häkin viereen. Tässä kohtaa oli kuvaaminen kielletty. Kettu oli yllättävän iso eläin, joka piti lähinnä linnun kirkumista muistuttavaa hyytävää ääntä. Lisäksi ketun katse oli niin pistävä, että koirilla oli suuria vaikeuksia kohdata sitä.
Omaa vuoroa odottaessaan Sohvi yllätti ja ilmoitti ennen kuulumattomalla äänellä (haukun, murinan ja ulvonnan sekoitus), että nyt on häkissä jotain erityistä. Omalla vuorollaan marssi häntä pystyssä ja koko olemus pörhöllään häkille katsomaan kettua. Perääntyi ketun katseen alla, mutta haastoi haukulla rohkeasti ja olemus pysyi ärhäkkäänä koko tutustumisen ajan. Rohkaistuna Sohvi uskaltautui lähelle häkkiä. Kari kehui alkua lupaavaksi ja kannusti tutustumaan lajiin lisää.
Seuraavaksi oli vuorossa tutustuminen luolastoon. Päätettiin, että pennut saavat tutustua luolastoon yhdessä leikin varjolla. Luolan vahvat hajut kiinnostivat pentuja, jotka rohkeasti tutustuivat luolaan ulkoapäin ja leikkivät ketunnahalla. Tässä harjoituksessa meillä ohjaajilla on vain kannustajan rooli, koira itse päätti haluaako se mennä luolaan vai ei. Sekä Vauhti että Sohvi uskaltatuivat luolanpätkään ja hakivat sieltä kouluttajan sinne heittämän ketunnahan.
Hieno suoritus pieniltä. Sohvi ainakin tuntui nauttivan luolapuuhasta, ja kärtti ketunnahkaa kouluttajalta vielä suorituksen jälkeenkin :) Tätä lajia kyllä pitää päästä harjoittelemaan lisää.
Kouluttajana toimi LUT-tuomari Kari Airiainen, joka alkuun kertoi luolatoiminnasta ja luolakokeista sekä esitteli keinoluolaston. Luolasto oli käsittämättömän ahdas, ahtaimmillaan vain 13 cm korkea. Tässä vaiheessa alkoi epäilyttää koko homma, mutta Kari vakuutti, että tässä edetään kunkin koiran oman vietin ja halun mukaan eikä koiria pakoteta mihinkään. Lähinnä päivän tarkoitus on testata löytyykö koiralta luontaista viettiä vai ei ja tutustuttaa koirat luolastoon.
Ensimmäiseksi tavattiin kettu. Kettu oli häkissä ja koirat tuotiin yksitellen häkin viereen. Tässä kohtaa oli kuvaaminen kielletty. Kettu oli yllättävän iso eläin, joka piti lähinnä linnun kirkumista muistuttavaa hyytävää ääntä. Lisäksi ketun katse oli niin pistävä, että koirilla oli suuria vaikeuksia kohdata sitä.
Omaa vuoroa odottaessaan Sohvi yllätti ja ilmoitti ennen kuulumattomalla äänellä (haukun, murinan ja ulvonnan sekoitus), että nyt on häkissä jotain erityistä. Omalla vuorollaan marssi häntä pystyssä ja koko olemus pörhöllään häkille katsomaan kettua. Perääntyi ketun katseen alla, mutta haastoi haukulla rohkeasti ja olemus pysyi ärhäkkäänä koko tutustumisen ajan. Rohkaistuna Sohvi uskaltautui lähelle häkkiä. Kari kehui alkua lupaavaksi ja kannusti tutustumaan lajiin lisää.
Seuraavaksi oli vuorossa tutustuminen luolastoon. Päätettiin, että pennut saavat tutustua luolastoon yhdessä leikin varjolla. Luolan vahvat hajut kiinnostivat pentuja, jotka rohkeasti tutustuivat luolaan ulkoapäin ja leikkivät ketunnahalla. Tässä harjoituksessa meillä ohjaajilla on vain kannustajan rooli, koira itse päätti haluaako se mennä luolaan vai ei. Sekä Vauhti että Sohvi uskaltatuivat luolanpätkään ja hakivat sieltä kouluttajan sinne heittämän ketunnahan.
Hieno suoritus pieniltä. Sohvi ainakin tuntui nauttivan luolapuuhasta, ja kärtti ketunnahkaa kouluttajalta vielä suorituksen jälkeenkin :) Tätä lajia kyllä pitää päästä harjoittelemaan lisää.
Pennut tutustumassa luolastoon |
Vauhti työskentelee ja Sohvi odottaa vuoroaan |
Sohvi työskentelee ensin avoimessa luolassa |
Tästä jatketaan suljettuun luolaan, jonne on piilotettu ketunnahka. |
Saaliin löydettyään koira peruutti luolasta ulos ja ylös ja tässä esittelee saalistaan. Huomaa hännän ylpeä pörheys. |
lauantai 13. marraskuuta 2010
Lumi suli
Vesikeliä on ollut tarjolla viime päivät. Tänään kyllästyin ja kävin ostamassa Sohville sadeasun. Mantteli pääsikin heti käyttöön, kun ulkoilimme pitkin Espoon kallioita yhdessä Sylvi-chihun kanssa.
Aiemmat kohtaamiset neitokaisten kanssa ovat olleet varautuneempia, kun Sylvi on pitänyt teinimäistä komentoa ja Sohvia pienempänä jännitti sellainen pörinä. Mutta nyt oli ikää tullut hiukka lisää molemmille ja koirat kulkivat hienosti yhdessä. Sylvi on edelleen oman arvonsa tunteva pippurinen neito, mutta Sohvi osasi jo väistää tarvittaessa eikä pelännyt, ja niin nuo vilistivät kanervikossa hyvässä yhteisymmärryksessä hännät heiluen. Kiitos E&T&Sylvi lenkkiseurasta, ja kuvia odotellaan...
Sadeasun johdosta autoon nostettiin puolta kuivempi koira.
Aiemmat kohtaamiset neitokaisten kanssa ovat olleet varautuneempia, kun Sylvi on pitänyt teinimäistä komentoa ja Sohvia pienempänä jännitti sellainen pörinä. Mutta nyt oli ikää tullut hiukka lisää molemmille ja koirat kulkivat hienosti yhdessä. Sylvi on edelleen oman arvonsa tunteva pippurinen neito, mutta Sohvi osasi jo väistää tarvittaessa eikä pelännyt, ja niin nuo vilistivät kanervikossa hyvässä yhteisymmärryksessä hännät heiluen. Kiitos E&T&Sylvi lenkkiseurasta, ja kuvia odotellaan...
Sadeasun johdosta autoon nostettiin puolta kuivempi koira.
tiistai 9. marraskuuta 2010
Sisäelimiä aamupalaksi
Tänään Sohvin ruokalistalla on sianlihaa, naudan mahaa, sian ja naudan elimiä (kieltä, sydäntä, maksaa, munuaista) kananmunaa, silakkaa, riisiä, ohraa, porkkanaa, hernettä, nokkosta, valkosipulia, hedelmiä ja AB-piimää.
Eli testaamme NEUfrau Oy:n valmistamaa pentuNEU:ta. Valmistajan mukaan liha, maha ja sisäelimet haetaan viikoittain teurastamolta. Riisi ja vihannekset ovat samoja, mitä me ihmisetkin syömme, nokkonen poimitaan ja kuivataan itse. Raaka-aineet ovat puhtaasti kotimaisia. Tuote on pakattu siistiksi pakastepötköksi, jonka sai jaettua eriin ja sulatettua tarvitsemansa määrän.
Hyvin näytti maistuvan NEU raksujen höysteenä.
Eli testaamme NEUfrau Oy:n valmistamaa pentuNEU:ta. Valmistajan mukaan liha, maha ja sisäelimet haetaan viikoittain teurastamolta. Riisi ja vihannekset ovat samoja, mitä me ihmisetkin syömme, nokkonen poimitaan ja kuivataan itse. Raaka-aineet ovat puhtaasti kotimaisia. Tuote on pakattu siistiksi pakastepötköksi, jonka sai jaettua eriin ja sulatettua tarvitsemansa määrän.
Hyvin näytti maistuvan NEU raksujen höysteenä.
sunnuntai 7. marraskuuta 2010
Kukkulankuningas
Muutama kuva Sohvin ja Danin tämänpäiväiseltä metsälenkiltä. Sää tarjosi vähän kaikkea auringonpaisteesta lumisateeseen. Muutama kuralutakko tarjosi mutakylvyn ja takasi suihkun kotona.
Kivenkiertoa |
Danista on kehittymässä mahti-jäbikkä. Vahva ja sinnikäs nuorimies, joka taitaa terrierimäisen leikin. |
Perhanan ipana yrittää vallata koko kiven. |
Tasapeli. |
Turvallista matkaa
Sohvi matkustaa autossa pääasiassa omassa häkissään, joka on liinoilla kiinnitetty tukevasti paikoilleen. Lyhyempiä matkoja varten ja mahdollisia muita autoja varten haluttiin opiskella myös turvavyöhön kiinnitettävien valjaiden käyttö. Totuttelu meni hyvin. Valjaissa pystyy liikkumaan vähän, istumaan, makaamaan ja vaihtamaan asentoa. Matkaa tehtiin totutusti nukkuen.
Valjaisiin voi lisätä hihnan mahdollisia ulkoilutuksia varten |
Valjaiden tukeva etuosa suojaa rintakehää äkkipysähdyksissä |
Turvavyökiinnitys |
lauantai 6. marraskuuta 2010
Catwalk
Tänään meillä oli ensimmäiset näyttelyharjoitukset. Kyseessä on kolmen kerran kurssi, jossa läpikäydään koiran esittämistä näyttelyssä. Jo näin ekalla kerralla mukaan tarttui monta hyvää käytännön vinkkiä esimerkiksi siitä, miten koira kannattaa nostaa pöydällä oikeaan asentoon.
Ja Sohvi yllätti jälleen kerran positiivisesti. Höyrypäisen menon sijaan tarjosi nätisti liikettä ja malttoi jo suht hyvin keskittyä. Pöydällä vähän epäilytti ja hampaiden näytössä alkuun peruutteli. Mutta asiansa osaavien kouluttajien ja heidän ohjeidensa avulla homma parani jo ensimmäisellä kerralla.
Liikkumisessa koira oli ihan ässä, ja ohjeet kohdistuivatkin minun työskentelyyni. Olin alussa ihan kierossa ja kääntyneenä koiran puoleen. Kouluttaja totesi lisäksi, että koira ottaa paljon kontaktia minuun, ja se näkyy noissa kuvissakin. Sainkin itse käskyn katsoa suoraan, jotta saadaan kontakti vähenemään ja koira kulkemaan pää suorassa.
Kivaa oli.
Ja Sohvi yllätti jälleen kerran positiivisesti. Höyrypäisen menon sijaan tarjosi nätisti liikettä ja malttoi jo suht hyvin keskittyä. Pöydällä vähän epäilytti ja hampaiden näytössä alkuun peruutteli. Mutta asiansa osaavien kouluttajien ja heidän ohjeidensa avulla homma parani jo ensimmäisellä kerralla.
Liikkumisessa koira oli ihan ässä, ja ohjeet kohdistuivatkin minun työskentelyyni. Olin alussa ihan kierossa ja kääntyneenä koiran puoleen. Kouluttaja totesi lisäksi, että koira ottaa paljon kontaktia minuun, ja se näkyy noissa kuvissakin. Sainkin itse käskyn katsoa suoraan, jotta saadaan kontakti vähenemään ja koira kulkemaan pää suorassa.
Kivaa oli.
Vinkkejä koiran käsittelyyn pöydällä. |
Ai mitenkä? |
Harjoittelua |
Välillä ehdittiin seuraamaan muidenkin suorituksia |
Liikaa kiertoa koiran puoleen. |
Palaute. |
Parempi, mutta katse vielä eteenpäin, molemmilla. |
torstai 4. marraskuuta 2010
Big City
Koska asumme hyvin rauhallisessa puu-Käpylän kaupunginosassa, on Sohvin syytä aina silloin tällöin päästä tutustumaan keskustan hulinaan. Niinpä tänään vapaapäiväni kunniaksi lähdimme koiran kanssa kaupungille pyörimään. Matkat taitettiin junalla ja kohteiksi valittiin muutama eläintarvikeliike keskustassa. Meillä alkaa näyttelyharkat viikonloppuna, ja sinne tarvittiin näyttelytalutin.
Oikein itsekin joutui hämmästymään, miten pokkana tuo marssi Rautatieaseman ja Kampin ihmisvilinässä. Ihan kuin olisi jokapäivästä puuhaa. Ydinkeskustassa koiria liikkuu vähemmän, ja Sohvi saikin paljon huomiota kanssakulkijoilta. Ja lemmikkieläinkauppojen myyjät lellivät tuon piloille.
Loppua kohden huomasi, että parituntinen täyslaidallinen ympäristön virikkeitä alkoi väsyttämään puolivuotista, joka ottikin takaisin tultaessa junassa tirsat. Kotona nautti tuliaisiksi ostetun jäniksen korvan ja nyt sulattelee sitä ja kaikkea kokemaansa unten mailla.
Oikein itsekin joutui hämmästymään, miten pokkana tuo marssi Rautatieaseman ja Kampin ihmisvilinässä. Ihan kuin olisi jokapäivästä puuhaa. Ydinkeskustassa koiria liikkuu vähemmän, ja Sohvi saikin paljon huomiota kanssakulkijoilta. Ja lemmikkieläinkauppojen myyjät lellivät tuon piloille.
Loppua kohden huomasi, että parituntinen täyslaidallinen ympäristön virikkeitä alkoi väsyttämään puolivuotista, joka ottikin takaisin tultaessa junassa tirsat. Kotona nautti tuliaisiksi ostetun jäniksen korvan ja nyt sulattelee sitä ja kaikkea kokemaansa unten mailla.
Narinkkatori |
Koiraystävällinen kauppa |
Sohvi pummaa lisää herkkuja ystävällismieliseltä Mustin ja Mirrin myyjältä |
Kotimatkalla |
Tirsat |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)