tiistai 31. elokuuta 2010

Arki

Eilen koitti arki meidän perheeseen. Eli ihmiset lähtivät aamulla työpaikoilleen ja pienen koiran piti jäädä koko päiväksi kotiin. Vähän ajastamalla lähtöä ja tuloa saimme kokonaisajan tiputettua seitsemään tuntiin. Ja mitäkä odotti kotiin palaavaa emäntää iltapäivällä. Makoisasti haukotteleva ja iloisesti häntää heiluttava koira, joka oli leikkinyt vähän leluillaan. Mitään ei ollut tuhottu, eikä edes liruja lattialla. Ihana pikku tiituliini.

Ilta menikin sitten yhdessä puuhaillessa. Ulkoilimme pitkään, leikimme ja illalla suuntasimme oikeaan koirakouluun. Tuo aikaisempi kun oli sellainen eskari, vauvaeskari, jossa sai vielä leikkiä. Mutta eilen alkoi jo ihan oikea koulu sisähallissa (Koirakoulu Vision). Minua jännitti enemmän kuin Sohvia. Palkaksi olin keitellyt sian kieliä, joille koira on suhteellisen perso.

Olimme ensimmäisen kerran ainoat osallistujat, joten saimme intensiivisen yksityistunnin. Sohvi sai ensin vähän tutkia paikkoja, kun kävimme teoriaa kouluttajan kanssa läpi. Aloitimme kontaktin harjoittelun naksuttimella, koska koira tuntee äänen. Huomasin, että olin monessa kohtaan kotiharjoittelussa sortunut houkutteluun, kun taas eilisessä harjoitteessa pyrittiin vahvistamaan koiran omaa aktiivisuutta (koira tarjoaa itse liikkeen (eli katsoo ohjaajaan)-> naksu-> palkkaus). Teimme liikettä sekä paikallaan, että pienessä liikkeessä. Kouluttaja otti aikaa (15-30 sec) ja meidän piti saada mahdollisimman monta toistoa aikaiseksi. Ei me vielä kovin montaa saatu. Mutta muutama kuitenkin. Koko ajan minun teki mieli antaa sanallinen käsky (meillä se on "katsoo"), mutta nyt piti vain olla hiljaa ja odottaa, että Sohvi tarjoaa katsetta itse. Samoin minä olin auttamattoman hidas naksun ja namin välissä (namia kun ei saa pitää kädessä eikä kättä namipussilla ennen naksautusta). Lisäksi sain ohjeen olla tarjoamatta namia koiralle, vaan nami annetaan läheltä jalkoja, josta koira itse tulee ottamaan sen. No, noissa kiemuroissa se aika sitten menikin.

Harjotteiden välillä pidettiin taukoja. Harjoituaika oli kokonaisuudessaan noin 20 minuuttia. Ja uskomatonta kyllä, koira oli selvästi väsynyt aivojumpan jälkeen.

Kotiläksynä oli viikon aikana tehdä kontaktia 10 eri paikassa noin 5-10 namipalaa kerrallaan. Tänään aamulenkillä jo vähän harjoiteltiin lähikallioilla. Minä olen hitaudellani edelleen harjoitteen heikoin lenkki. Enkä tiedä riittääkö meidän kummankaan kärsivällisyys kovin systemaattiseen ja vakavahenkiseen harjoitteluun. Kunhan nyt vähän puuhastellaan yhdessä.

Mukavan touhukasta arkea.

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Suolistus

Lempipallo ja sen sisälmykset.

Maitohampaat

Vau, meidän vauvalta on jo vaihtumassa maitohampaat pysyvään kalustoon. Katselin yksi päivä, että etuhammas on hassusti kallellaan ja siinä on vähän verta. Ja tänään huomasin, että etuylähampaat olivat tipahtaneet ja uutta hammasta pilkistää ikenestä. Hassu, hampaaton mummeli.

Kutiavia ikeniä helpottamaan olemme antaneet koiralle jyrsittäväksi luita ja pakastimessa jäähdytetyjä leluja/kongeja. Tuore koivuhalko on myös tilattu mökiltä.

Pitääkin alkaa seuraamaan kulmureiden irtoamista. Ja jännäämään, onko purentaan tulossa muutoksia. Sohvin pentuaikaisen tasapurennan toivotaan leukojen kasvun myötä vaihtuvan leikkaavaan purentaan.

perjantai 27. elokuuta 2010

Pikku Apuri

Aamupäivä kulutettiin kylässä "mummolassa", jossa häpeilemättä käytiin vohkimassa isäntäparin crocsit, jotka suussa laukattiin ympäriämpäri asuntoa silminnähden ylpeinä saaliista.

Kotona Sohvi osallistui tämänpäiväiseen siivoukseen. Kierrätyspahvia sisältävät kassit jäivät lattialle, kun puhelin soi...

Voi mitä pienen terrierin onnea.


torstai 26. elokuuta 2010

Kolotusta

Meillä vaihtui eilinen tehosterokotus silmätulehduksen hoitoon. Edellinen tulehdus oli muilta osin voitettu, mutta silmäripsen talirauhanen oli edelleen tulehtunut, mikä aiheutti yläluomen turvotuksen. Nyt saatiin uudet tipat ja varmuudeksi syötävä antibioottihoitokin. Piilottelen antibioottitabletit huolellisesti juuston tai jauhelihan sisään. Tänä aamuna tabletti kuitenkin tippui herkun välistä, mutta koira loppasi sen lattialta muina miehinä kitusiinsa. Hyvähyvä. Rokotukset päätettiin ottaa vasta, kun tulehdus saadaan hoidettua.

Sitten meillä on ollut vähän epämääräisiä vatsavaivoja: Sohvi paastosi yllättäen mökkiviikon jälkeisen sunnuntain ja oksensi su-ma välisenä yönä tyhjää vatsaansa (keltaista vaahtoa) ja sulamattomia possun korvan palasia (ne menikin sitten pannaan toistaiseksi). Nyt koira kuitenkin syö, juo ja tekee tarpeensa normaalisti ja on pirteä, joten eläinlääkäri ei nähnyt tässä vaiheessa lisätutkimuksia tarpeellisina. Emäntä on tietysti ollut huolesta harmaana :( 

Toivomme pikkuisen kuntoutuvan pian ja olemme elelleet rauhallista kotielämää. Tosin rauhallisuus tarkoittaa myös sitä, että pennun energia purkautuu yltiöpäisiin pentuhepuleihin. Hyvät hyssykät sentään sitä vauhtia! Sen näkee jo korvien asennosta, että nyt lähtee =)

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Hupility

Törmäsimme mökkireissulla tyhjään agilityrataan enkä malttanut olla kokeilematta putkea...  Kuva on huono, mutta siinä askeltaa hupility sankarimme, jonka mielestä putkessa ei ollut mitään ihmeellistä, läpi meni ja sama toiseen suuntaan.


Lisäksi kävimme tutustumassa lähiniityn hepolaiseen.


Kaikki uudet jutut on siis otettu hyvin vastaan. Ainoa, joka arvelutti oli Hornet-hävittäjän yllättävä ylilento kesken kansallispuistovaelluksen. Se katsottiin paremmaksi seurata Mikon jaloista.

Sairastuvalla silmävaivat vähän jatkuvat. Sidekalvotulehdukseen auttoi silmätipat, mutta nyt toinen yläluomi näyttää olevan turvonnut. Onneksi meillä on tehosterokotus ensi viikolla, saa ell samalla tarkastaa nuo silmät. Ei taaskaan tunnu vaivaavan koiraa itseään, mutta emäntää vähän huolestuttaa.

lauantai 21. elokuuta 2010

Mökillä

Mökkiviikko oli ihan parasta kaikkien mielestä. Mökki sijaitsi Vaskivedellä järven rannassa metsän keskellä. Ja mökin pihassa oli valtava hiekkakasa, jota Sohvi sai möyhentää sielunsa kyllyydestä. Koira oli vapaana pihalla aamusta iltaan, hihnaa käytettiin vain, kun tutustuttiin läheisiin kansallispuistoihin. Koira pysyi hyvin näköetäisyydellä ja pinkaisi kutsuttaessa paikalle.

Meillä saunanlämmitysvuorot pelataan petankilla. Tänä vuonna erityistä haastetta peliin toi pieni terrieri, joka kävi vohkimassa puukuula "lillanin" aina kun mahdollista...

Uutena toimintamallina oli herkkujen piilottaminen ympäri pihaa. Sohvi kävi kaivamassa kaikki annetut possun saparot ja korvat maahan. Kaivoi aikaa säästämättä ison kuopan, herkku kuoppaan ja kuoppa peittoon. Ja meidän suureksi hämmästykseksemme kaivoi ne muhjaantuneet herkut muutaman päivän muhituksen jälkeen ylös ja nautiskeli mukavasti pehmenneen tuotteen suurella mielihyvällä. Jac.

Uusina käskyinä opittiin "käy juomassa" ja valtaisan tärkeä "anna tassu". Jatkuva ulkoilumahdollisuus tarkoitti myös sisäsiistiä viikkoa. Hyvä Sohvi!

Hiekkakuopalla.

Palloa pelattiin yksin.

Ja yhdessä.

Laiturilla.

Kahlailemassa.

Vaeltamassa Helvetinjärven kansallispuistossa.

Pitkospuilla.

Tytöt lämmittää saunaa.

Pusukohtaus yllätti kesken kuutamokuvauksen.

Lekottelua varjoon jääneessä aurinkotuolissa.

Lisää unta palloon, nyt Mamin laukun päällä.

Tässä jo matkalla kotiin.

perjantai 13. elokuuta 2010

Kosketuskeppi

Meillä aloitettiin naksuttimeen tutustuminen tällä viikolla. Helppoa kuin heinänteko. Ensin koiran nähden naks ja palkka. Naks ja palkka. Toistetaan riittävästi. Sitten sama, niin että koira puuhaa muuta. Jos pää kääntyy naksun kuultua, homma alkaa hahmottua. Nyt naksutellaan jo ulkona. Muutama naksaus on ulkona mennyt ohi, mutta pääsääntöisesti kääntyy heti ilahtuneena kohti. Taustaksi olen lueskellut Morten Egtvedtin ja Cecilie Kosten Naksutinkoulutusta koirallesi -kirjaa.

Meillä on naksuttimessa kosketuskeppi, joka ujutettiin hommaan mukaan.



Hankalinta oli saada koira koskettamaan ensimmäisiä kertoja kepin pompulaan. Ohjeiden mukaan pomulalla ei saisi houkutella, vaan koiran pitäisi itse tarjota liikettä. Kun Sohvi vihdoin tökkäsi kuononsa pompulaan, niin naks ja palkka. Sitten taas odoteltiin seuraavaa kertaa, naks ja palkka. Tästä ei sitten mennytkään montaa kertaa, niin homma valkeni koiralle. Nyt Sohvi on ihan täpinöissään, kun otan kepin esiin, kirmaa pompulan perässä ihan herhiläisenä.

Touchdown.

Tässä kuvaaja myöhästyi hieman, eli Sohvi kiipesi, koski pompulaan ja on jo kääntynyt palkkaa odottamaan..

Hauskaa on ollut. Ja ihastelen tuota pienen tiiperön oppimishalua ja -kykyä. Kosketuskeppi pitää lopulta piilottaa, sillä terrieri tapittaa sitä muuten haltioituneena: lisäälisää.

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Leikkitunti

Kuvat äskeiseltä leikkitunnilta veljen Topin kanssa. Pennelit on nyt 14 wk. Pennut leikkii kyllä ihan vapaana, mutta kuvia varten tilannetta yritettiin rauhoittaa hihnoin.

Yhdessä

Ja erikseen.

 Kuvastakin näkyy kumpaa nami kiinnostaa enemmän...

Topi-veli

Eskarin toinen oppitunti

Eilen oli taas eskaria. Motivaatiota haettiin tällä kertaa pienenpienillä nakinpalasilla. Koiria oli vain kolme, joten kouluttaja ehti kierrellä enemmän kunkin koirakon luona. Lyhyen oppimäärän suorittamista enemmän Sohvia kiinnosti tunnille osallistunut dalmis, jonka kanssa oli niiin ihana telmiä kokoerosta huolimatta. Lopputunnista kaivettiin myös kuoppaa keskelle harjoituskenttää, hiekka vain ropisi kouluttajan puheen kanssa kilpaa. Onneksi Sohvia pidetään kurssin vauvana, joten sille sallitaan ylimääräisetkin ohjelmanumerot.

Ensimmäinen opeteltava asia oli katsekontakti. Tämä me jo osataan. Opetin katsomisen heti alusta alkaen, kun annoin ruokakupin. Joten me pystyimme vaikeuttamaan harjoitetta ottamalla kontakti liikkeessä, eli koiran kanssa liikutaan ja pyydetään katsomaan liikkeessä. Onnistui, vaikka eihän se meidän kontakti ole kamalan pitkä, mutta tästä on hyvä jatkaa.

Sitten opeteltiin paikalla oloa. Tämä onnistuu sekä makupalalla että kepillä palkaten. Jos lopetan paikalla olon tänne-käskyyn, Sohvi edistää hieman eli ryntää luokse juuri ennen käskyn kajahtamista. Keppipalkasta tuo tykkää namia enemmän, mutta palkkausmuotona se on suht. aikaavievää (keppiä pitää ensin kantaa ylpeästi ja sitten sitä pitää päästä pureskelemaan hetkeksi). No, meillä nyt ei ole niin kiire, kun toistoja tehdään vain muutamia kerrallaan.

Meille uutena opeteltavana oli sivulletulo. Tämä tehdään ihan makupalalla houkuttelemalla. Onnistui nakin perässä. Tätä me aletaan pikkuhiljaa harjoittelemaan. Aamulenkillä kieri kuin sukkula nököttämään vasemman jalan viereen. Ja juu, herkku kiersi edeltä.

Vastaavasti houkuteltiin koiraa kiertämään kahdeksikkoa jalkojen ympäri. Tässä ohjaajan koordinaatio (vie namipalaa edeltä, vaihda kättä, nosta jalkaa hihnan tieltä) oli huono. Ja Sohvi luuli, että namipala pitää juosta kiinni, ja melkein vei nakin mukana etusormista palat, kun kahdeksikko oli valmis.

Meillä toinen silmä punotti ja rähmi tänään kellertävää rähmää, joten tilasin ajan Mevettiin. Haluan antibioottitipat vaikka varuiksi matkaan, koska ensi viikon vietämme mökillä ja sieltä voi olla hankalampi päästä eläinlääkärille.

tiistai 10. elokuuta 2010

Ruokakupilla

Meillä Sohvin ruokailun perustan muodostaa pennuille tarkoitetut nappulat (Golden Eagle Holistic Puppy Formula). Jatkoimme kasvattajan valitsemalla merkillä, ja ruoan maistuvuus ja imeytyvyys on mielestäni ollut hyvää. Lisäksi tuotteen luonnollinen koostumus vaikuttaa hyvältä eikä tuote sisällä keinotekoisia säilöntä-, väri- tai makuaineita.


Ruokailukertoja meillä on tällä hetkellä kolme per päivä (aamu, ip ja ilta). Aamut me aloitetaan usein raa'alla jauhelihalla höystetyllä koirapuurolla. Keittelen parin viikon välein satsin Yrjölän uunipuuroa, jonka sitten pakastan kerta-annoksiin jaettuna. Aamutohinassa mikrolämmitettynä se on ollut kätevä ja maistuva vaihtoehto. Kuva tämän aamun ruokailun jälkeen, aamupuuron jäljiltä kuppi nuollaan yleensä putipuhtaaksi.



Nappulat annetaan veteen liotettuina ja sekaan voidaan lisätä joko raakaa jauhelihaa, kypsennettyä kanaa, lohta tai turskaa, raejuustoa tai hapanmaitotuotteita. Lisäksi Sohvi saa välillä raa'an kananmunan keltuaisen sekä säännöllisesti Nutrolin öljyä. Kuppi tyhjenee enimmiltä osiltaan ja pentu tuntuu säännöstelevän sopivan annoksen itse.

Herkkuina ja koulutusnameina olemme käyttäneet erilaisia puolikosteita lihavalmisteita (kanaa, ankkaa, turskaa). Lisäksi olemme maistelleet pieninä annoksina possunkorvaa, keitettyä possun kieltä ja kuivattua maksaa ja seitä. Aika perso tämä on herkuille vaikkakaan ei niin perso kuin veljensä Topi, joka kiipeää vaikka puuhun herkkupalasta :) Koulutustuokiot meillä ajoitetaankin ennen ruokailua, jolloin koiran motivoiminen on huomattavasti helpompaa.

Erilaisia puruluita pyritään pitämään aina saatavilla. Hampaiden vaihtuminen on pian edessä, mikä osaltaan lisää pureskelutarvetta. Ulkona silputaan jo nyt kaikki mahdolliset tikut ja puupölkyt. Onneksi tuo tuntuu sylkevän enimmän silpun ulos, joten tämä ei toivottavasti muodosta ruokaympyrästä liian isoa osaa... Sivutarinana mainitsen, että tapasimme eilen valtavan Nöffin, joka suhtautui alapuolellaan hyppelehtivään pentuun rauhallisen hyväntahtoisesti. Nöffi nappasi maasta kepin, johon terrierimme säntäsi toiseen päähän kiinni. Kun Nöffi nosti kepin ylös, nousi terrierimme ilmaan. Sohvin mielestä valtaisan hupaisa leikki.

Sohvi ei puolusta ruokaansa tai luitaan. Toki vie herkun usein omaan petiin tai vielä useammin minun säkkituoliini, jossa herkku nautiskellaan rauhassa. Antaa siis hyvin lisätä ruokakuppiin tuotteita kesken ruokailun ja tuo usein järsittävän luun minulle kiinnipidettäväksi. Tosin tietää myös lenkillä, jos haluan jonkun epämääräisyyden sen suusta pois, jolloin leuat lukkiutuvat herkun ympärille. Tuota irti-käskyä täytyy siis vielä vahvistaa...

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Ankka

Näin kuumana päivänä meillä harrastetaan vesileikkejä; jahdataan ankkaa ammeessa ja syödään herkkuja veden alta. Koira on oppinut pitämään ammeesta ja suihkusta, ja odottelee jo ammeen vieressä vettä laskettaessa. Eikä halua ammeesta pois.

Sisäsiisteyden suhteen nämä helteet ovat hankalia. Annan ruoan joukossa paljon nestettä, Sohvi juo enemmän, enkä minä raaski viedä koiraa paahtumaan ulos tunnin välein. Joten sisäliruja siivoillaan näillä keleillä enemmän. Hyvä puoli on se, että kaikki liruttelut tehdään paperille, oikein tähdäten keskelle paperia =)

Meillä alkaa kesäloma 3 päivän päästä ja siiheksi meillä siis odotellaan viileämpiä kelejä, että päästään leikkimään enemmän ulkona. Ja viikon päästä lähdetään viikoksi mökkeilemään, jolloin päästään kahlailuopinnoissa luonnonvesiin.



Turpakarvaton vesihiisi

Kannustusjoukot

Vietimme eilisen päivän Sappeessa kannustamassa Mikkoa maastopyöräkilpailussa. Päivä meni hyvin helteestä huolimatta. Lähtölaukaus ei aiheuttanut kummastunutta ilmettä suurempaa ihmetystä ja 150 maastopyöräilijää siedätti koiraa tehokkaasti. Fillaristit ovat nykyisin aika yhdentekeviä meidän pennulle. Saimme autolle varjoisan paikan, jonka viileydessä kävimme huilimassa, järsimässä luuta ja nukkumassa päikkärit.

Lyhyt päivälenkki metsänsiimeksessä tehtiin yhdessä Sylvi-chihun kanssa, ja se meni jo paljon paremmin kuin ensitapaaminen. Ulkoilun jälkeen koirat saivat pari pullollista vettä niskaansa ja sitten jo odoteltiinkin maaliintulijoita. Tosin Mikon maaliintulon Sohvi missasi, sillä juuri silloin piti keskittyä silppuamaan Mamin mehujääpuikon puutikkua.

Niin, ja Mikko ja Terho ajoivat hienon kisan ja yhtämatkaa maaliin. Hyvä Pojat!

Lähtötunnelmia



Onnentoivotukset


Kannustusjoukot tankkaa ja lepää

Tuttujakin näkyi.

Pojat maalissa.


Uitettu silppuri käynnissä.

torstai 5. elokuuta 2010

Puhutaan koiraa

Eilen tavattiin muutama uusi tuttavuus: Sylvi (chihu, 10 kk) ja ohimennen myös Nita (saksanpaimenkoira, 11 wk). Sylvi piti aika kovaa jöötiä isommilleen ja äristelipäristeli Sohville eikä tytöistä ihan bestiksiä vielä ensitapaamisella tullut.  Sohvi väisti ja lepytteli, mutta olisi silti kovasti tahtonut leikkiä. Tämäkin on osa koirakielen aakkosia. Tutustellaan jatkossa lisää, josko Sylvi siitä leppyisi.


keskiviikko 4. elokuuta 2010

"Asiantuntija"

Olen tuoreena koiranomistajana törmännyt moneen koira-asiantuntijaksi esittäytyvään tahoon.  Ja kaikenkarvaisia ohjeita/kommentteja satelee:


















 
"Tuon ikäinen koira ei saa hyppiä vielä ollenkaan"
"Pientä pentua ei saa pitää ulkona varttia pidempään"
"Ennen rokotuksia ei pidä tutustua toisiin koiriin tai ihmisiin"
"Älä vain missään tapauksessa syötä penturuokaa. Äläkä kostuta ruokanappuloita, hammaskivi vie hampaat nopeammin kuin tajuatkaan"
"Noilla kepeillä ei kannattaisi leikkiä ollenkaan"
"Ei noin pienen kanssa kannattaisi mennä pentukouluun"
"Tuohan on jännännäköinen kääpiösnautseri"

Onneksi meillä on maailman järkevin Kasvattaja (hyvä Taru!), jonka puoleen olen voinut aina kääntyä, jos ohjeviidakko käy liian monimutkaiseksi. Lisäksi seuraan paljon koiran hyvinvointia, mielialaa ja jaksamista. Jos koira syö hyvin ja kasvaa, leikkii ja ulkoilee häntä heiluen, tutustuu mielellään kaikkeen uuteen, moikkailee rohkeasti uudet koirat ja ihmiset, nukkuu rauhassa ja tuntuu voivan hyvin, niin ehkä mikään ei ole kamalasti pielessä.

Eilen aamulenkillä tapasin jälleen asiantuntijan, joka ilmoitti ensitöikseen kasvattaneensa liudan terriereitä. Katsoi Sohvia, ilmoitti itsevarmasti koiran iän kuukaudella pieleen ja kun Sohvi heittäytyi selälleen rapsutettavaksi, totesi, että "Tämähän on komea Poika". En raaskinut korjata noin kokenutta kasvattajaa, vaan hihitellen jatkoimme matkaa.

tiistai 3. elokuuta 2010

Eskari

Tänään me sitten suunnattiin ensimmäiselle eskaritunnille. Kyseessä on läheisellä hiekkakentällä järjestettävä pentukoulu. Paikalla oli 4 pentua, joista Sohvi oli nuorin. Alkuun muut koirat kiinnostivat hirmuisesti eikä millään olisi maltettu keskittyä annettuihin tehtäviin. Mutta sitten Mamin tunnille varaamat koulutusherkut (kanaa, juustoa) alkoivat maistua, ja saimme aikaan oikein hyvän yhteistreenin. Sohvi pärjäsi ikäänsä nähden todella hyvin.

*Ensin me opeteltiin rauhoittumaan. Tämä toimii meillä parhaiten nameilla tai rauhallisesti kiinnipitämällä. Sain kohtuullisen hyvin kontaktin koiraan, vaikka häiriötä oli tunnin alussa todella paljon.

*Sitten me istuttiin. Tämä me osataan jo. Lisäsimme vaikeuskerrointa paikallaoloharjoituksella, jota olemme jo kotonakin vähän kokeilleet. Meni häiriössäkin yllättävän hyvin. Sohvi istua nököttää jo useamman askelen verran. Sain neuvoksi ottaa väliin myös ihan lyhyitä hetkiä ja palkata nopeammin.

*Hyppimistä inaktivoitiin menemällä muiden koirien luo, mutta huomion ja palkan sai vain kun tassut pysyivät maassa.

*Lopuksi opeteltiin "pupu" . Siinä pentu houkutellaan istumaan takamuksellaan, mutta nostamaan molemmat etutassut ilmaan. Sohvi oli loistava pupu =)

Ja sitten kotiläksynä oli toistella harjoituksia kotona. Tunti ei sinänsä tarjonnut mitään uutta itselleni, mutta soi meille hauskaa tekemistä yhdessä. Parasta oli nähdä miten hyväntuulisena koira lähti tunnilta kotiin, joten hyvillä mielin ensi viikolla uudestaan.

Muutama foto tuoreesta eskarilaisesta ja ohjaajastaan. Aivojumpan jälkeen maistui uni säkkituolin korkeimmalla kohdalla.