Täälläkin kukkuu käki, kolmas koti putkeen, jossa kuulee, kun käki huhuaa.
Hyvin voidaan, Poolla on ollut pieni treenitauko agilityssä ohjaajansa aikatauluista johtuen ja Soo vetää omat jumppansa. Uimassa käyvät aina, kun lämpötila nousee helteiseksi. Ja kampaaja varattu. Siinä meidän päälimmäiset.
Niin, ja olivathan nuo hoidossakin äidilläni, kun isäntäväki kävi ruåtsinmaalla ristiäisissä. Hyvin oli mennyt muuten, mutta melkein murhasivat ruohonleikkurin. Unohdin mainita, että Sohvi tuntee syvää vihaa ruohonleikkureita kohtaan ja yrittää syödä ne kaikki.
Tuliaisina toinen sai uuden Kuutin ja toinen pahasuisen Kalkkunan.
maanantai 30. toukokuuta 2016
maanantai 23. toukokuuta 2016
8 sekunnin kiihdytys
Erikoinen viikonloppu. Vähän erilainen kuin piti. Kaverin koirat katosivat kuin tuhka tuuleen perjantai-iltana, ja niistä sitten murehdittiinkin 48h. Auttelin, minkä pystyin, kävin ajelemassa ja kävelemässä yksin ja koirien kanssa, ilmoittelin lähialuetta ja laputtelin katoamisilmoja. Koirien kotiväki teki kaikkensa, siellä ei taidettu paljoa nukkua viikonlopun aikana. Ilouutinen löytymisestä tavoitti illalla, ensimmäinen havainto koko reissun aikana, kun koirat olivat yhdessä palaamassa kohti katoamispaikkaa. Lopen uupuneina ja tassut kovilla, mutta muuten kunnossa. Oli poikailla ollut mahottoman hyvä reissu. Huojennus oli valtaisa, siinä ei hopeatappio hokissa enää paljoa painanut.
Kävin kaikesta huolimatta Popparin kanssa juoksemassa Roturallit suunnitellusti. Muutama vuosi onkin jäänyt välistä, mutta nyt Poo pääsi ekoihin joukkuekiihdyttelyihin. Cairnjoukkueita oli laskujeni mukaan viisi, ja mein rytmiryhmässä (Kylä lähtee) juoksivat Boltti, Poppis, Felix ja Rokki. Ja oikein mallikkaasti pistelivätkin. Kävin Poppikselle näyttämässä viehettä ja pari juoksua, kun saavuimme, ja nopeasti venyi kaula kuin kirahvilla ja sykkeet kiihtyivät. Aiemmin vieheellä on pikkaisen juossut kaarevalla uralla, kun vilkuillut yleisöä tai kaarrattanut kuvaajan kohdalla. Nyt teki tosi hyvä ja suoran juoksun. Joukkuekaverinsa juoksivat niinikään näpsäkät vedot. Poppari kirjautti itsellensä ajan 8.8s, joka on mein enkka tuolla Hyvinkään ratapohjalla, ja taisi riittää cairnien kärkisijaan. On se nopsa tytteli. Kiva oli nähdä kavereita, vaikka fiilinki ei sattuneesta syystä tänä vuonna ollut kovin korkealla. Kiitokset Sarille järkkäilyistä ja joukkuekavereille aina hyvästä seurasta.
Ja toukokuun yhteislenkkikin tuli käveltyä. Sohvi pääsi nyt mukaan ensimmäistä kertaa polvioperaation jäljiltä. Oli kovin onnellinen kera Pompulan, Kujeen, Ellin ja Danan. Kiitos taas mukaville kanssalenkkeilijöille.
Ja kiitos ihan kaikille karkureiden etsimisessä myötäeläneille. Apinat on nyt onnellisesti kotona.
Kävin kaikesta huolimatta Popparin kanssa juoksemassa Roturallit suunnitellusti. Muutama vuosi onkin jäänyt välistä, mutta nyt Poo pääsi ekoihin joukkuekiihdyttelyihin. Cairnjoukkueita oli laskujeni mukaan viisi, ja mein rytmiryhmässä (Kylä lähtee) juoksivat Boltti, Poppis, Felix ja Rokki. Ja oikein mallikkaasti pistelivätkin. Kävin Poppikselle näyttämässä viehettä ja pari juoksua, kun saavuimme, ja nopeasti venyi kaula kuin kirahvilla ja sykkeet kiihtyivät. Aiemmin vieheellä on pikkaisen juossut kaarevalla uralla, kun vilkuillut yleisöä tai kaarrattanut kuvaajan kohdalla. Nyt teki tosi hyvä ja suoran juoksun. Joukkuekaverinsa juoksivat niinikään näpsäkät vedot. Poppari kirjautti itsellensä ajan 8.8s, joka on mein enkka tuolla Hyvinkään ratapohjalla, ja taisi riittää cairnien kärkisijaan. On se nopsa tytteli. Kiva oli nähdä kavereita, vaikka fiilinki ei sattuneesta syystä tänä vuonna ollut kovin korkealla. Kiitokset Sarille järkkäilyistä ja joukkuekavereille aina hyvästä seurasta.
Ja toukokuun yhteislenkkikin tuli käveltyä. Sohvi pääsi nyt mukaan ensimmäistä kertaa polvioperaation jäljiltä. Oli kovin onnellinen kera Pompulan, Kujeen, Ellin ja Danan. Kiitos taas mukaville kanssalenkkeilijöille.
Ja kiitos ihan kaikille karkureiden etsimisessä myötäeläneille. Apinat on nyt onnellisesti kotona.
perjantai 13. toukokuuta 2016
Linkkaus Nokkaeläimen katoamistarinaan
Sadun blogissa kuvaus pienen nokkaeläimen omatoimiretkestä, omistajan tunnelmista ja liuta hyviä vinkkejä koiran kadotessa. Opin taas itsekin paljon asioita etsintää seuratessani ja siihen osallistuessani.
Kun koira katoaa
Kun koira katoaa
maanantai 9. toukokuuta 2016
Metsähaku
Kaartaessani raunioryhmän kanssa sovitulle tapaamispaikalle viimeksi, aloin epäillä, että nyt on ukot eksyksissä metsässä ja niin olikin. Mietin siinä alkulenkkien aikana, että mitenköhän koirat toimivat haussa metsässä, ovatko metsälenkillä vai etsivätkö verijälkeä vai lähtevätkö riistalle.
Ekat "ukot" karttojen kanssa metsään ja jäimme Sohvin ja kouluttajan kanssa odottelemaan. No, eipä ollut terrierillä vaikeuksia ymmärtää homman jujua. Intopiukalla veti liina kireällä etsittävälle polulle, nenä käyttöön, rivakka eteneminen, 90-asteen kulma ja suoraan ryteikköön. Ei auttanut kuin luottaa koiraan ja hetken edettyämme pensaikossa, maassa istui ensimmäinen ihminen. Sohvi ei meinannut löytöinnoltaan malttaa haukkua, mutta irtosihan sekin ennen palkkausta. Jatkoimme polulla, koira haki sekä maasta että ilmasta, taas eteni vauhdikkaasti, mutta nyt kääntyi tiukasti toiseen suuntaan. Ryteikkö kävin niin tiheäksi, että joudun pysäyttämään koiran ja pyytämään sen takaisin. Oikein tuhahti tästä häirinnästä ja etsi raivokkaasti sivureitin samaan suuntaan. Ja jälleen yhtäkkiä tyyppi istui siinä maassa. Täytyy sanoa, että oli kyllä hieno tunne, kun koira oikeasti löytää nämä ihmiset, kun itsellä ei ole hajuakaan (hah!), missä ne on.
Sitten hetkeksi itse maalimieheksi mitä ihmeellisempiin pensaikkoihin ja koiria palkkaamaan. Kuumuus alkoi tuntumaan, ja parkkipaikalla bongattu pienenpieni kyynpoikanen aiheuttti pientä ekstratarkastelua maaperän suuntaan.
Toiselle kiekalle pääsi pikkarainen Poo. Veti metsään, niin että meinasi tukehtua valjaista huolimatta. Haki nätisti ilmasta, kääntyi ja kipitti suoraan löydölle. Seuraavalla ukolla tapahtui jotain. Haki hajun hienosti, kääntyi kohti, jolloin minäkin jo näin etäämmällä maassa kyyhöttävän maalimiehen. Poo kuitenkin pysähtyy hetken edettyään ja alkaa tarkasti tutkimaan maata. Tutkii siististi tietyn alueen, yritän malttaa olla tekemättä mitään. Sitten nostaa kuonon ja jatkaa suoraan maaliin. Palkkauksen jälkeen palaan samaa reittiä ja havitsen, että tullessa Pompula oli siististi merkannut selvän eläimen makuupaikan. Tdn peura oli siinä levähtänyt, sillä kasoja ja jälkiä löytyi lähistöltä runsaasti. Hassu pikkarainen harrasti kahta lajia samaan aikaan.
Ekat "ukot" karttojen kanssa metsään ja jäimme Sohvin ja kouluttajan kanssa odottelemaan. No, eipä ollut terrierillä vaikeuksia ymmärtää homman jujua. Intopiukalla veti liina kireällä etsittävälle polulle, nenä käyttöön, rivakka eteneminen, 90-asteen kulma ja suoraan ryteikköön. Ei auttanut kuin luottaa koiraan ja hetken edettyämme pensaikossa, maassa istui ensimmäinen ihminen. Sohvi ei meinannut löytöinnoltaan malttaa haukkua, mutta irtosihan sekin ennen palkkausta. Jatkoimme polulla, koira haki sekä maasta että ilmasta, taas eteni vauhdikkaasti, mutta nyt kääntyi tiukasti toiseen suuntaan. Ryteikkö kävin niin tiheäksi, että joudun pysäyttämään koiran ja pyytämään sen takaisin. Oikein tuhahti tästä häirinnästä ja etsi raivokkaasti sivureitin samaan suuntaan. Ja jälleen yhtäkkiä tyyppi istui siinä maassa. Täytyy sanoa, että oli kyllä hieno tunne, kun koira oikeasti löytää nämä ihmiset, kun itsellä ei ole hajuakaan (hah!), missä ne on.
Koira tuolta löytää, mina en. |
Toiselle kiekalle pääsi pikkarainen Poo. Veti metsään, niin että meinasi tukehtua valjaista huolimatta. Haki nätisti ilmasta, kääntyi ja kipitti suoraan löydölle. Seuraavalla ukolla tapahtui jotain. Haki hajun hienosti, kääntyi kohti, jolloin minäkin jo näin etäämmällä maassa kyyhöttävän maalimiehen. Poo kuitenkin pysähtyy hetken edettyään ja alkaa tarkasti tutkimaan maata. Tutkii siististi tietyn alueen, yritän malttaa olla tekemättä mitään. Sitten nostaa kuonon ja jatkaa suoraan maaliin. Palkkauksen jälkeen palaan samaa reittiä ja havitsen, että tullessa Pompula oli siististi merkannut selvän eläimen makuupaikan. Tdn peura oli siinä levähtänyt, sillä kasoja ja jälkiä löytyi lähistöltä runsaasti. Hassu pikkarainen harrasti kahta lajia samaan aikaan.
perjantai 6. toukokuuta 2016
Helakkaa torstaita
Aurinkorasvat aamusta pintaan ja arkivapaata viettämään...
Koirat olivat lisäksi seuraamassa hepsujen laitumelle pääsyä, ja Poon kanssa käytiin vielä treenaamassa ekat treenit kouluttajien agilityryhmässä. Ohjaajalla vähän ajatus harhaili, Poolla oli kivaa ja tutustui uuteen treeni- ja lenkkikaveri Tuho-gööttiin. Lisäksi lukitsin meidät auton ulkopuolelle. Sisälle jäivät avaimet, puhelimet yms. Seurakaveri pelasti puhelimella ja Mikko vara-avaimen kanssa. Tällä mukavalla sählämeiningillä kohti viikonloppua, jiihaa.
Aamukahvit, lounaat, iltapäiväkahvit pihalla tietty... |
Vesijuoksumatolla kuntoutusta. Mattotreenit on ihan super. Painonsiirto 60-40 eli senkin osalta on edistytty. Ontuma ravissa edelleen 2/5. |
Manageri seuraa jokaisen mattotreenin kanssani rampilta. |
maanantai 2. toukokuuta 2016
Vappenit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)