maanantai 30. kesäkuuta 2014

Tahkotaan

Viikonloppu vierähti maastopyöräilykeskeisesti Tahkovuorella. Pienessä mökissämme majoittui viisi koiraa. Sylvi, Hilma ja Siiri -chihut pitivät alkuun enemmän pörinää  ja mein tytöt kummastelivat, katsoivat alta kulmiensa ja väistelivät suosiolla. Sohvi tyytyi katselemaan taustalta ja vain omahuone oli se, josta saattoi sanoa, jos joku pikkukoirista sinne erehtyi suunnistamaan. Pomppu oli kiinnostuneempi. Ulkona tapailivat yhteisiä leikkejä ja kulkivat sulassa sovussa. Näiden parin päivän jälkeen tuttavuus oli syventynyt ja alettiin jo oikeasti kaveeraamaan.

Karavaanimme.


Tärkeässä kannustustehtävässä.

Siiri tuli viereen, Poo ei oikein tiedä, oiskos se hyvä juttu vai ei.

Tahkovuoren huiputukselta.




Rusakkojahdissa väsytetyt.

Nyt mökkivieraat lähtivät jatkamaan matkaa, ja me jäämme vielä pariksi päiväksi lomalle. Sää on suosinut, kisoissa paistoi aurinko ja eilen syötiinkin ulkona.  Nyt on mukavasti pilvistä, jaksaa vaeltaa ja sportata. Koirat juoksevat pitkin vuorta ja metsissä ja uivat. Loppuajan makaavat mökissä ketarat ojossa. Niin ja ottivat sport-osuuden nostamalla Kinahmilla pari rusakkoa ja kiitämällä niiden perässä hetken. Poppari tuli kutsusta pois, Sohvia jouduttiin hetki odottamaan.

torstai 26. kesäkuuta 2014

Hullun hauska rata

Seuratreenit alla. Poolla ei koutsia paikalla, omatoimisesti pientä radanpoikasta, jossa putki A:n alla. Tuijotti sitä A:ta tehdessään. Totutteluun tämä. Erottelussa kontakti veti vastustamattomasti puoleensa. Kepit ok ja keinu aika kiva.

Heidi teetti meille hupaa rataharjoitusta eilen. Kaikkea jänää kokeiltiin ja aika hyvin onnistuttiin. Sohvi helponnäköisesti, minä kovasti keskittymällä. Vau-fiiliksellä jäähdyttelylle.



Tänään palauteltiin vesimatolla ja huomenna aamusta fyssari molemmilla. Siitä sitten minilomalle Tahkolle kannustamaan mies metsästä maaliin. Mökissä viisi koiraa ja joukko ihmisiä.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Aamuseuraa Ojangossa

Oltiin sovittu cairntärskyt aamusta Ojankoon. Lähestyvät karsinnat saivat kentät täyttymään aikaisin, mutta mahduttiin me. Ansku järjesteli meille uusia aikatauluja ja jännitystä, kun koiransa olivat aamutuimaan lähteneet omatoimilämmittelyille kotipihasta. Ylimääräinen lämppä päättyi hyvin ja ryhmä pääsi pian huristelemaan kohti harjoituksia.

Lomalaisillekaan ei annettu armoa, ja Sirpa joutui heräilemään aikaisin kanssani rataa rakentamaan. Kiitos avusta!

Mölleille möllirataa.



Sohvi ja Anskun Dumle tekivät nollakoirina radan pohjiksi ja sitten ALOt (Felix, Elli ja Poppis) pääsivät säätämään. Ihan aina ei mutkaputkensuut löytyneet, mutta pääosin sujuvaa etenemää sujuvalla radalla. Poo missasi ekalla kiekalla A:n, kun vauhdissa piti katsoa "tuomaria" ja meni este  sivusuun.

Tsekattiin myös rengas ja kepit. Elli on edistynyt kepeillä hurjasti ja nähtiin hypyn kautta hienoja sisäänmenoja ja vauhdista huolimatta Elli taivutti hienosti tokaan väliin, hyvä Tytöt! Poppis hosui ensimmäisen yrityksen, jonka korjasin, jonka jälkeen teki moitteetta. Hypyn kautta esitti ensimmäisen vauhdikkaan sisäänmenon ja pujotteli loppuun, jäin suu auki tuijottamaan, superpalkka ja jäähdyttelemään. Kyllä se meidän oman junnun kanssa on vähän herran haltuun tämä agirodun tuleva rata. Voi mennä tai voi olla menemättä. 

Täytyy nyt vielä todeta, että pieni Poo oli eilen toko/rally-toko -koulutuksessa kamalan tomera ja esitti hienoa kontaktiseuraamista. Tuota ei nyt varsinaisesti olla harjoiteltu, mutta lenkeillä käytetään ohitustilanteissa. Suorassa maahanmenossa tarjosi häntä heiluen ns. leikkiasentoa, jota on viime aikoina naksuteltu. Harjoiteltiin kääntymisiä seuraamisessa sekä liikkeestä pysähtymistä. Rally puolella käytiin alon kyltit pääosin läpi. Ohjaajalle ylävartaloon rentoutta ja liikkeellelähdöissä tulee miettiä kummalla jalalla lähden liikkeelle, nyt käytän sattumanvaraisesti molempia. Ilmeisesti idea  ottaa seuraamiseen toinen jalka ja koiran jäädessä paikalleen toinen.

Nonih, koirat juoksutettu, lounas nautittu ja eikun piiskaamaan itseään kohti kuntosalia, että ehtii illaksi Ojankoon koulutuspuolelle. Tiistaissa mennään, pysyttekö kyydissä...

Ainiin, vielä. Sähköpostissa on viesti Kari K. Vepsältä, jotenkin metkaa. Ja Kuje tulee taas kohta laumanjatkoksi ja lähtee kanssamme katsomaan poroja. Ja lomavaellusten jälkeen pääsemme tutustumaan uuteen osteopaattiin. Mutta näistä myöhemmin lisää.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Tyhjä Rajasaari

En ihan hirveän usein valitse näitä suosituimpia koiranuittopaikkoja yhteislenkkien kohteeksi. Mutta nyt taktikoin ja osuin oikeaan; juhannusviikonloppuna ja koiranilmalla saari oli lähes typötyhjä.

Siellä oli Sohvilla, Poppiksella, Ellillä, Davolla, Elmerillä ja Papalla hyvä keskenänsä leikkiä. Junnut Davo ja Poppis hoitivat uimapuolen, muut kahlasivat, kaivoivat ja juoksivat muuten vain. Kunniajäsenemme Paappa kävi nauttimassa privaatisti muutamat namit taskultani. Puhelinräpsyt alla. Kiitos vakkarit parhaasta seurasta :D












lauantai 21. kesäkuuta 2014

Yli puolenvälin...

Sata syytä olla onnellinen

# 61 ihan paras kesäsää eikä yhtään hyttystä
# 62 valtavat pionit kurkistelevat jo
# 63 grillin tuoksu, joka tulee omalta pihalta (juhannusburgereita...)
# 64 sangriaa ISO lasillinen eikun kannullinen
# 65 keskenään painivat koirat, jotka pitävät grilliä silmällä
# 66 no sitä fudista :)

Yhteislenkkiläiset huomio!

Te, jotka vaikutatte pääkaupunkiseudulla Juhannuksena, niin tervetuloa cairnien kesäkuun yhteislenkille sunnuntaina 22.6. klo 15 Rajasaareen (Rajasaarenpenger). Speedot mukaan, jos epäilee tarkenevansa mereen ;)

Hevosmiestaitoa ja unelmia

Järjen ja tunteen vääntöä. Unelmia vastaan ymmärrys, että hevosen omistaminen voi viedä aikasi, rahasi ja hermosi.

Jackie Brown, kuva Laura Holopainen
Hankkiakseni lisää tietoa hevosten lajityypillisestä käyttäytymisestä, anatomiasta, hoito-ja ruokintarutiineista sekä vahvistaakseni hevosmiestaitojani ja hevosen sujuvaa hallintaa eri tilanteissa, olen päätynyt vuokraamaan hevosen ensi syksyksi. Neuvottelut on vielä vähän kesken, mutta tdn päädyn näin alkuun tutun ratsastuskouluhevosen vuokraamiseen. Syksyllä hoito-ja ratsastuspäiviä kertyisi kolme viikkoon. Sen jälkeen ollaan taas hitusen viisaampia ja voidaan miettiä esim. ylläpitohevosta, kimppahevosta, omaa hevosta...

Kuva Laura Holopainen

Kuva Laura Holopainen
 


Kuva Tiina Tuittu
Kuva Tiina Tuittu


Juhannusrauha

Aattona käytiin juoksentelemassa perinteikkäät Juhannusagilityt hyvässä seurassa Ojangossa. Tehtiin toiselle kentälle medien SM-finaalirata, jota harkkasivat kisaavat koirakot ja toiselle kentälle Matti Levannon möllirata.



Sohvin kanssa keskusteltiin jälleen kontakteista. Ei siis mitenkään hyppää, mutta juoksee ne läpi ilman vapautuskäskyä. Kisaradalla meidän kohtaloksi osoittautui muurin jälkeisen putken väärä pää, jonne koira hilppasi iloisesti. Kepit kokeilin sekä niistämällä ekan väliin sekä pakkovalssilla suoristaen, jälkimmäinen toimi jouhevammin. Sen sijaan lopun juoksupätkät kepeiltä maaliin olivat hienot, yes!

Pompulla meni eka kiekka ihan reisille, kun kentällä pyöri useampikin häiriöhenkilö "tuomarina" ja "ratahenkilökuntana", joita piti kurkkia. tehtiin jotain helppoa ja pidettiin tauko. Tokalla kiekalla vähennettiin häiriö yhteen henkilöön ja nyt tirppa keskittyi tekemiseen ja teki oikein hyvin. Jatkamme häiriöharjoituksia.

Kiitos kanssaseuralle, olette ihania ja reippaita, kanssanne on ilo harrastaa lajia Juhannuksenakin.



Juhannuspäivänä me ei liikuteta evääkään. Ja aloitetaan aamukin näin. Ja katsotaan fudista ja rapsutetaan koiria.


torstai 19. kesäkuuta 2014

Juhannuksen äänenavaus

Harvoinpa sitä tulee avattua ääntä yhtä perusteellisesti kuin näin Juhannuksen aatonaattona. En ehkä muutenkaan ole hiljaisemmasta päästä, mutta nyt tuli karjaistua koko loppulauma kerralla riviin järjesty.

Taustatarinaa. Saimme viimein eilen haettua uuden ruokapöydän. Harvoin sitä itse suunnittelijan kanssa pääsee pöytää noutamaan, mutta meillä oli ilo tavata Kasper Nyman, joka apujoukkoineen viimeisteli meille uuden M8 pöydän mallikappaleen ja pakkasi sen huolellisesti matkalle uuteen kotiin. Arvostan suunnattomasti suomalaista muotoilua ja käsityötä, ja on ilo tustutua nuoriin nouseviin suunnittelijoihin ja saada heidän yksilöllisiä töitään mukaan osaksi meidän kotia. Mielummin sitä roponsa käyttää tällä tavalla kuin massaketjuhuonekaluliikkeisiin. Eikä ropoja nyt ihan hirveän paljon enempää tarvitse laittaa likoon, mutta vähän vaivaa pitää nähdä. Viestittelin varmaan pari kk ennen kuin sain pöydän ja suunnittelijan jäljitettyä, mutta sen jälkeen kaikki sujuikin tosi kivuttomasti. Niin, ja tuolien hankintaprosessi on vasta käynnistymässä...

Mutta siihen äänenavaukseen...Tänään sitten purettiin vanhaa pöytää ja koottiin uutta. Koirat kävivät hippusen kierroksilla, kuten aika usein vesimattotreenin jäljiltä. Komensin ne pariinkin kertaan pois tieltä, kun askartelimme noiden pöytiemme kanssa. Jossakin hepuleissaan kuitenkin päättivät antaa piutpaut käskylle ja ryntäsivät kuin päättömät suoraan päin ja aikaansaivat kunnon tällin ja kuhmun meikäläiselle. Siitäpä sitten sitä julkaisukelvotonta tekstiä pärähti ilmoile kohtuullisen kovilla desibeleillä. Sen jälkeen meillä onkin asunut pari herranterttua, jotka totesivat ykskantaan, että laumanjohtajaa ei ehkä kuitenkaan paree suututtaa. Nih!

Treenimuistiinpanoina eilen treenattiin seuraharkoissa kohtuullisen kovaa molempien koirien kanssa, kun kerrankin oli mukavan viileä JA kuivaa. Pomppu teki kokopitkää möllirataa. Aika kivasti, vaikka napsi virhepisteitä molemmilta radoilta. Ekalla kiekalla reagoi "tuomariin" tulemalla hypyn ohi ja tokalla kielsi huolimattoman mutkaputkiohjauksen, muuten ihan suht kivaa menoa. Palkkaamattomuus kisanomaisessa suorituksessa aiheuttaa loppuakohden hidastumista ja pientä epävarmuutta, että tekeekö oikein, kun nakki ei lennäkään. Lopuksi lyhyttä pätkää superpalkoilla.

Sohvilla omalla radallaan kaivattua putki-puomierottelua, hairahti lämmittelyradalla kerran kontaktille, loput teki kiltisti putkeen, niin kuin pitikin. Tositosi vaikea oli pakkovalssi samaisessa kohdassa, erityisesti ohjaajalle osata ajoittaa oikein. Puomilla keskusteltiin kontakteista, muutaman kieltämättä aika näyttävän juoksukontaktin jälkeen muisti pysäytykset. Paljon hyvääkin, erityisesti into tehdä tätä juttua. Tykkään, että tykkää.

Mutta nyt on palauteltu vesijuoksemalla ja huomenna perinteiset Juhannusagilityt kaveriporukalla   Ojangossa.  Ihanaa Jussendaalia jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan.

Terveisin kuhmupää

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Melkein suomenmestareita

SM-radat ovat olleet kuluvalla viikolla suosittuja harjoituskohteita. Sohvi ja Poo teki omatoimiharkoissa minien finaaliradan osioita, takaakiertoja ja tiukkaa käännöstä pituudelta (Pompulle luontevampi, kun kokoaa niin paljon paremmin ennen hyppyä), keppikulmia ja persjättöä kepeille Sohville.

Eilen Suvin koulutuksessa opiskeltiin medien finaalirataa, jota en siis nähnyt livenä. Tosi kiva rata, haastava keppikulma ja muutama tosi rivakka suorajuoksu. Tätäkin olisi kiva päästä kokeilemaan omien kanssa. Ryhmäläiset osasivat hienosti, vähän suorilla kontakteja roiskien, mutta muuten aika kivaa menoa. Keppejä sielläkin taidettiin ottaa uusiksi muutamaan kertaan. Myös pyörittämisen ja niisto-persjätön edut ja haitat tulivat punnittua.

Pomppu on päässyt lisäksi harjoittelemaan kuutta keppiä pihalla (rytmitys löytyy jo vähän aikaisemmin) ja perusasentoa seinätukea hyödyntäen. Tosin tuossa Salmen tokokirjassa kehotetaan unohtamana kikkailut (seinät ja aloittavat jalat). Ajattelin kuitenkin naksutella tuon oikean asennon apuseinän kanssa, koska en namimagneetilla saa koiraa muuten oikeaan asentoon, vaan jää aina vinoon ja joudun korjaamaan käsin, josta ei taas pidä. Lets kattoa nyt.

Itse olen harrastanut lähinnä kenttäratsastusta. Sen piti olla ihan tavan maastotunti, mutta kun alle pistettiin nuoriherra Eddie, niin pienetkin korkeuserot otettiin melkoisilla loikilla ja vastaantullut traikkukin piti ohittaa kylkimyyryä puoliksi ojassa. Huoks. Selvisimme kivikoista ja kallioilta nippanappa ehjin nahoin ja vain pienillä ratsastajan posttraumaattisilla muistoilla. Hepat pääsevät  tällä viikolla ansaitusti kesälaitumille ja minä jään suunnittelemaan, josko syksyksi vuokraisi oman pollen.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Mepä käytiin tokoilemassa

Nyt se on tehty. Tokoiltu ekaa kertaa ever.

Alku oli aika ärsyttävä, teoriapläjäyksessä Poo riuhtoi hihnassa ja karjui kanssatreenareille. Pomppi, hyppi päin ja oli rasittava. Jos naksuttelin kontaktista oli nätisti, mutta en pystynyt silloin kunnolla keskittyä kuuntelemaan.

Heti, kun päästiin hommiin, niin helpotti. Keskittyi täysillä tekemiseen. Perusasennosta aloitettiin, se ei kai vinompi enää voisi olla. Seinänvierustreeniä saatiin kotiläksyksi. Jos pyöräytän koiran takaa sivulle (rally-toko liikkeenä) asento löytyy paljon paremmin kuin tuolta sivulta pyöräytettynä. Parani kuitenkin jo heti tämän ensimmäisen tunnin aikana. Seuraamista aloitettiin lähtörutiinien läpikäynnillä ja palkkaamalla iloisia ja ripeitä lähtöjä. Kommentteja omaan asentoon, jalkatyöhön, hengittämiseen.

Toisessa osiossa otettiin rally-tokoa; koiran ottoa eteen ja siitä ohjaaja peruuttaa ja koira seuraa sekä koiran kierto ohjaajan edestä takakautta sivulle. Näitä treenailtiin hetken, jonka jälkeen jokaisen piti esitellä omat suorituksensa. Pomppu oli ihan liekeissä ja esitti parasta osaamistaan. Tähän oli kiva lopettaa hommat ja siirtyä hetkeksi riehumaan vetolelun kanssa. Olin yllättynyt, miten hyvin Pomppu innostui vielä tunnin treenin jälkeen leikkimään, tappamaan lelua ja nyt repiikin jo vähän. Leikkiharjoitukset alkavat tuottaa vähän tulosta.

Olin muuten tyytyväinen, että otin Poon näihin tokoharkkoihin. Treenit pidettiin märällä nurtsilla, johon arvon Mamsellihan ei olisi kuninkaallista takamustaan suostunut missään tapauksessa asettamaan :D

Joustava kauppa

Tietysti piipahdimme eilen myös vähän ostoksilla. Ostin paikalliselta Dog It Lifelta koirille uudet hihnat sekä froteemanttelit uimareissuille ja vilvoitteluun.




Vasta kotona sovittaessa huomasin, että toinen mantteleista oli kokoa pienmpi kuin lappuun oli merkitty. Eikun postia lähettämään yritykseen ja kyselemään vaihtomahdollisuutta. Vastasivat tosi nopsasti ja ystävällisesti, ja vaihto mätsättiin agirodun yhteyteen. Kiitos joustavuudesta, hyvää palvelua!

Pelkkää koiraa

Koiraa aamusta iltaan.

Lauantaina hallille tekemään ensin omien koirien kanssa. Takaaleikkauksia alettiin työstämään (hetki mennee vielä, että pääsen näissä mukavuusalueelle), lisäksi takaakiertoja muurille (aloitettiin vauvamuurilla) ja poispäinkäännöksiä hypyille. Puomia hetsaten. Poo pääsi kepeille hypyn kautta, jarrut alkavat löytymään sisäänmenoihin. Ältsin kiva asenne tytöillä ja kaikinpuolin onnistuneet harjoitukset.

Jäähdyttelyn jälkeen omat koirat koppaan seuraamaan cairnien agilitykurssin päätöstuntia. Kurssilaisten toiveesta pääsivät tekemään pientä rataa. Otettiin pätkissä ja etupalkalla ja niin ne kuulkaas suorittivat useamman esteen pätkiä. Todella hieno ryhmä ja monta potentiaalista agilityhirmua siellä on kasvamassa. Ylpeänä koutsi toivottaa kaikille hyvää jatkoa, toivottavasti nyt käynnistynyt agimatkanne on vielä pitkä ja antoisa.

Lenkin kautta saunaan ja ruokakupit koirille eteen. Eivät edes vilkaisseet, kun lähdimme illaksi herkuttelemaan Taste of Helsinkiin. Sielläkin parhaat palat olivat Kaartin Hummerin ja Hodarin Dogit :D

Sunnuntaina täysi lepopäivä koirille, kevyet lenksut ja loppupäivä pihalla. Itse suuntasin Tampereelle agility SM-finaaleita katsomaan.



Kiitos Ansku seurasta, kanssasi on jokseenkin turvattua :) Maksien rataa seurasi melkoinen ihmismuuri, mutta soluttauduin sekan ja varvistamalla näin noin 30 kärkikoirakkoa. Huimia koiria ja päteviä ohjaajia. Yleisö eli vahvasti mukana ja tunnelma oli hieno. Aikanäyttöä kaipailin aika ajoin, mutta kuulutusten ja ihmisten nettiseurannan avulla pysyi jotenkuten kärryillä. Kovaa piti mennä, mutta riskit maksoivat rimoja ja puomin alastulokontakteja. Kunniakierroksen pääsivät juoksemaan voittajat Pasi Kangas ja bortsu Wiu häkellyttävän nätillä radalla. Aavistuksen yksitoikkoista rotulistaa koristi kympin sakissa kaksi belkkaria ja kaksi kroatia sekä yksi nahka. Hienoa.

Mineissä varailtiin enemmän eturivin paikat ja tämä luokka seurattiin alusta loppuun. Rataantutustumisessa seurasin muutaman ohjaajan tutustumista tarkemmin, näistäkin voi mielestäni oppia vaikka kuinka. Rata vaikutti aika kivalta, sisältäen muutamia ansoja sekä keinun  jälkeisen pätkän, jossa piti kiirettä, jos halusi ehtiä takaakiertoon. Useimmat virheet taidettiinkin merkitä juurikin tuolta takaakierrolta sekä okserilta, kun ohjaajat pyrkivät saamaan koiran huomion välttääkseen vääränpään putkesta.

Piirustuksesta poiketen radalla este 11 oli tavan hyppy, ei muuri.
Mahtavaa oli seurata koirakoita paikan päällä, katsomo jännitti ja eli hyvin mukana. Parhaimmat suoritukset olivat vaivattoman näköisiä ja aika eleettömiä; tuntui, että mitä vähemmän ohjaaja häritsi koiraa, sitä sujuvampi rata. Mitä enemmän voimakasta haltuunoottoa, suuria eleitä ja ääntä, sitä enemmän virheitä tai ainakin kaarratuksia. Finaalien viimeisenä startannut Neon ja Jenna eivät pelanneet pätkääkään varman päälle, koirakko veti ihan täpöillä ja huima vauhti kosautti keinulta vitosen ja tipautti parin sijalle 12. Voiton vei Ralli-sheltti ja nuori ohjaajansa Anni Komulainen, joka uusi mestaruuden vuodelta 2012. Parivaljakko esitti juurikin sellaista tyylikästä ja sujuvaa menoa.
Mieleen jäivät myös blogiseuraamani Sonian ja Stella-sheltin suoritukset (3.) sekä huiman hienot radat seurakavereilta Jenniltä ja Amellie-russelilta (8.) sekä Elinalta ja kääpiövillis Nelliltä (10.).

Ette arvanne, mikä ratapiirustus lähtee tänään omatoimitreeniin mukaan... Muutaman pätkän tuolta voisi kokeilla :) Poolla vain kepit listalla, sillä illalla on se TOTTELEVAISUUS-koulutus.





perjantai 13. kesäkuuta 2014

Maailman kirjat sekaisin

Varovasti olen avannut tämän ja aloittanut lukemaan.




Älkää naurako siellä. Selvisin sentään 4 vuotta lotkauttamatta korvaanikaan tokolle. Eikä tämäkään lotkautus nyt välttämättä kovinkaan merkittävä ole. Meillähän koirat tekevät jos jonkinmoista temppua, mutta eivät esimerkiksi tiedä mitään perusasennosta.

Raunioharrastuksen myötä tokoilut ovat olleet enemmän tapetilla, ja nyt olemme viimein Poon kanssa menossa tutustumaan tokokouluun. Olemme tyrkyllä minikurssille, alkeista alkeimpaan, jossa koulutetaan paitsi koiria niin ohjaajia, jotka eivät tajua mitään pa:sta, tunnarista, liikkurista, metskusta, kaukoista vaimitänenytolikaan. Kädet hikoo ja naksu lipsuu jo nyt pelkästä ajatuksesta. Olkaa huoleta, kuulette varmasti kui mein kävi. Pitäkää peukkua, että meidät ylipäätään huolitaan mukaan.

Sadepäivä. Eipä haittaa niin yhtään. Kävin äsken uimahallilla, jonka jälkeen lounaan yhteydessä suunnittelin meidän agilityn omatoimiharjoitukset ja nyt kuonot kohti agilityhallia. No, niitä takaaleikkauksia, Poolle kepit ja molemmille pöytä ja okseriharjoituksia. Illalla ratsastamaan, maneesiin. Hah, antaa sataa vaan.

Ainiin, ja supertsempit kaikille SM-kisaajille. On ollut ihana lukea blogeista koirakoiden valmistautumisesta. Vähän sivusilmällä seurailin Jenna C:n vetämiä viimeistelyharkkoja seuran edustuskoirakoille, hauskaa näytti olevan!

torstai 12. kesäkuuta 2014

Mökötän, koska osaan sen paremmin kuin rytmittää tai takaaleikata tai keksiä parempia otsikoita

Koulutuspuolella koulutettiin rytmiä. Milloin hidastaa, milloin odottaa ja milloin mennä kovaa.

Lisäsin omaan harjoitukseen hypyn alkuun, kun en vain osaa aloittaa renkaalta rataa :) Ja unohdin näköjään omatoimiradalta kokonaan esteen 18, joten takaakiertoon tuli pitkä kuljetus.

Ryhmäläiset olivat hurjan taitavia ja rytmittelivät aika luonnostaan. Lisäksi koirat kääntyivät kivasti, vaikka ohjaajien rytmitys olisi unohtunutkin. Oli ilo seurata! Yritin kuunnella Suvin ohjeita tarkasti, kun tämä on aina ollut vähän vaikea asia meikäläiselle, ei niinkään sisäistää, mutta toteuttaa.

Teetin Sohville saman harjoituksen seuraavana päivänä, kun oma koutsi ei päässytkään paikalle. Ja ylläripylläri, meillä ne rytmit olikin aika hakusessa. Päästiin me toi rata läpi, mutta rytmi oli mitä oli (tyypillistä meidän käsialaa: täysii tai ei ollenkaan, äkkipysäytyksillä ja kiihdytyksillä) eikä Sohvi koonnutkaan oikeastaan yhtään, hyppäsi suoraan ja katsoi sitten vasta, että minne muka. Turhautumista. Okserille rytmitys sai olla radan alkukiihdytyksessä suorastaan liioiteltu, muuten ei terrieri korvaansa lotkauttanut.

Esteille 12-13 meille oikea ratkaisu olisi ollut persjättö, mutta halusin vihdoin viimein treenata sitä meidän ikuista kompastuskiveä eli takaaleikkausta. Juupa juu. Kun yritän hidastaa, että saan koiran kunnolla edelleni irtoamaan, niin Soo hidastaa ja hupsanssaa ollaan yhtäaikaa sumpussa hyppyä tekemässä. Kyllä me se yli päästään, mutta nollavauhdilla ja koira melkoisena kysymysmerkkinä. Otin muutaman kerran apupalkalla, mutta sekään ei vielä loksautellut palasia kohdalleen. Takaaleikkauksen perusharjoitukset kiipesi omatoimiharjoitusten kärkipaikalle, huoks. On ne siellä jo pitkään keikkunut, mutta aina on tullut jotain mielenkiintoisempaa harjoiteltavaa. Vaikken hitaanpuoleisen koiran kanssa tätä hidastavaa ohjausta juuri radalla käytä, niin voisihan ne perusteet silti olla edes auttavasti hanskassa, molemmilla...

Poolla oli onneksi ohjattu tunti, etten päässyt sitäkin sössimään. Ja niin oli takaaleikauksia sielläkin, lähinnä tosin mutkaputkiin, joihin Poppari alkaa jo vähitellen irtoamaan.



Ensimmäisen pätkän jäljiltä Gabi potkaisi kerran persuuksiin ja sanoi, että lopeta hipsuttelu ja varovaisuus ja ala ohjaamaan kunnolla ja varmasti. Sen jälkeen sujuikin jo paremmin.  Hypyn takaaleikkauksilla  (7-8) pientä varovaisuutta, mutta meni suht jouhevasti sekin. Kuljettelen edelleen aika pitkälle putkiin, leikkausta voisi alkaa teemään aiemmin, kun koira alkaa lukitsemaan putket jo vähän aiemmin. Paljon olen kiinnittänyt huomiota putkien jälkeiseen elämään, maltan odottaa, mutta pyrin olemaan taas liikkeessä, kun koira tulee putkesta. Oli mielenkiintoista seurata ryhmän nopeita maksikoiria, joiden ohjaukset ovat taas erilaiset. Vasta, kun olen aloittanut koulutuksen opiskelun, olen joutunut perehtymään myös isojen ja nopeiden koirien ohjausten erilaisuuteen.

Teetin Sohvilla tämän saman, ja sujui ihan suht hyvin. Eli nyt vain ensin helpotusta harjoituksiin, onnistumisia ja siitä taas etiäpäin. Ja plussaa molemmille renkaasta, sitä on nyt tehty aika paljon, myös ei suorilla lähestymisillä, ja hyvin tuntuvat hakevan.

Sataa. Koirat painuivat märän aamulenkin ja sapuskan jälkeen takaisin nukkumaan, ja mina painun Haagan rodopuistoon haistelemaan kukkasia ja hyppimään kumppareilla lätäköissä. Koirien palauttelu vesijuoksumatolla myöhemmin. Ja illalla ponityttöjen kanssa kauden päättäjäiset Helsingin kattojen yllä. Sillä mennään tänään, heipat.

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Plumps

Sinne se Sohvi molskahti vesijuoksualtaaseen. Veti huoneeseen ja meni itse altaaseen. Tämä oli neljäs kerta ja pakko se on uskoa, että vettä mielummin välttelevä Mamselli tykkää tosta lajista. Tykkää se varmaan vähän Petrastakin ja Petran nameista, mutta silti. Ekalla kerralla ei edes suostunut syömään mitään, kun totutteli mattoon. Nyt menee jo ylämäkitreenit ja juoksupätkät siihen malliin, että voidaan puhua kuntoilusta.

Poo ei ole vielä ihan varma. Askeltaa ihan jees, mutta vähän vielä juttu jänskättää herkkistä. Ihmeteltiin taas leikkausarpeen jäänyttä paksunnosta, mutta se oli fyssarin mielestä jo pienentynyt. Tdn solmukohdalla vain menee sulamiseen pidempi aika.

Tällä viikolla mattoillaan vielä toinenkin kerta, eli plumpsplumps vain. Klinikan vaaka näytti Soolle 7,8 ja Poolle 7,4. Itse en kehdannut mennä. Ostin juoksujen jälkeen jäätelön, joka jaettiin.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Jokseenkin ällönihanaa

Aiettä. Keksin helteestä yhden hyvän puolen. Sen jäljiltä +18, puolipilvinen ja vähän tuulinen päivä tuntuu just hyvältä.

Jotenkin ihan kesälomafiilis. Aamulla Sohvi herätti seiskalta, nappasin koirat ja jätin miehen nukkumaan. Aikaiset kesäaamut on ihania.

Syötiin pitkä aamupala, maitokahvia ja mansikoita.

Agireppu selkään ja Ojankoon. Onneksi rata oli eiliseltä edelleen olemassa, joten päästiin valmiille kentälle kanssacairnien kanssa. Oli ihana piiskata ohjaajia aina vain hienompiin juoksupätkiin, hyvä Tarja ja Rane sekä Sirpa ja Elli. Omat kävivät keinulla, kepeillä ja renkaalla. Pompun keskittyminen kepeille on vielä ulkona hankalampaa, muuten ei valittamista. Pääsivät vielä reilun tunnin lenkille muiden mukana.

Koirat levolle kotiin ja itse maastopyörän päälle. Olen kaivannut tota rymistelyä, mutta aikataulut ovat nykyisellään niin rajatut. Ihan kaikkea kivaa ei ihan aina ihan ehdi tekemään.

Tuolta omalle pihalle kylmä kalja näpeissä, koirat vetivät rallia ja loikoilivat, vuoron perään. Huolto pesi ja huolsi fillarin. Saunan kautta ja nyt valmistuu uudet perunat ja porkkanat sillin kylkeen, mommom..

# 59 My Life
# 60 Fudiksen ämämit ihan just...


lauantai 7. kesäkuuta 2014

Asunko mä Ojangossa, mitäh?

Hetimiten aamusta äkkiä harkkoihin, kun oli ulkonakin vähän viileämpää. Mölliratatreenit agirotua silmälläpitäen. Rataa rakentaessa oli jo kamala hiki, mutta onneksi pilviverho piti lämpötilaa hivenen maltillisempana. Pöytä korvattiin pussilla.



Kisaavat (Sohvi ja Pele) vetivät ohjaajillensa lämmittelyt, jonka jälkeen möllit (Rio, Pipsa, Nero ja Poppis) kehiin. Meidän tiimistä Poo oli kyllä hirrrveän pätevä neitokainen. Palkkasin edelleen kontaktit, niistä pitäisi vielä pystyä harkoissa osittain luopumaan, ettei jää nököttämään kontaktille liiaksi. Mutta kyllä se muuten nollaratana nämä suorittaa.

Ihana oli päästä makustelemaan muidenkin suorituksia. Sohvin poikainen Nerpaus oli taas kehittynyt niin paljon. Paikallaolot ja suorat ja kontaktit ja kaikki. Jippii, mikä otus! Tietty ulkokentän uudet ihmeet vielä vetävät puoleensa, mutta kaikenkaikkiaan hienomiäs.

Tuolta tukkaputkella vetämään hallin puolelle cairneille tutustumiskurssia, tehtiin puomia ja A:ta, toisille pala kakkua alusta alkaen, osalle vähän jänskempää. Pussiin pääsivät myös jokaiikka. Päivän kurittomia olivat omat koirat, jotka toistuvasti (!) murtautuivat häkistään ja juoksivat iloisesti mukaan harjoituksiin. Häkki lukittiin.

Nyh mä olen kuin ellun kana koirineni. Tai leivoin mä raparperi-tosca-hässäkän, se on saatava kerran kesässä. Mutta muuten. Yrittävät houkutella huomennakin Ojankoon...

torstai 5. kesäkuuta 2014

Pyörähdellen

Tällaista tänään. Sohville takaaleikkauksia kepeille, jotka eivät kyllä näy kovin hyvin videoilla, irtoaa kuitenkin ookoo, kestää, kun vaihdan puolta, rynnin rinnalle ja ohi. Ja joo, treenaan varvastossuilla :)




Koska en käytä kepeillä käsiä lainkaan, niin nyt vähän kokeiltiin, jos sietäisi pientä käsiapua. Molemmilta aika kankeahkoa, mutta eka kerta, eka kerta...

 


Pompun kanssa kokeiltin muutamaa tanssiohjelmaan ajateltua liikettä (takaakiertoja, pyörimistä ja Arnen etsintää). Teki se kepitkin, mutta ei eroa aiempiin. Suositan katsomista ilman hihkumistani.

 

Niin, ja auton lämppämittari näytti +29C, joten pysytelkäähän varjossa.

Helteiset suorat

Seuratreeneissä oli tarjolla suorajuoksua höystettynä renkaalla, pituudella ja muurilla. Koska oli niin kuuma, ja halusin Poolle vain puolikkaan treenin, pakkasin molemmat koirat matkaan. Sain auton häkkeineen varjoon, häkkeihin kylmäkalleja ja koirille valtavasti vettä. Yllättävän hyvin pärjäsivät, eivätkä läähätelleet häkeissään.


Vähän vaativa harjoitus näin kuumalla. Tein Sohvin kanssa kolmessa pätkässä (1-11, 11-22 ja 24-27). Soo oli oikein pätevä ja osasi hienosti poispäinkäännöksen esteellä 22. Otettiin se kerran erillisenä ja sitten radalla runsaalla palkalla. 

Katja seurasi silmätarkkana kohtia, joissa koira kyselee. Niitä meillä tuli kolmessa kohtaa, estevälit 7-8, putki 17 ja vikan suoran vika hyppy 27. Nämä havaitsin myös itse. Muuten liike pysyi ilmeisesti aika suorana. Katjan huomiona myös se, että saan vedätettyä koiraa, kun suorajuoksussa lopetan ohjaamisen ja kädet vain rytmittää juoksun tahtiin. Tällöin Sohvi pistää kaasun pohjaan. Renkaalle tulee kuin hullu eli arvio on suurpiirteisempi kuin Poppiksella.

Poppis teki vain kevyesti (1-4 sekä 4-9). Eipä ihmeempää. Putken jälkeen ensimmäisen esteen ohjauksen tulee olla edelleen tosi napakka, muuten seuraa jalkoja. Hyvin irtosi 8-9 putkeen. Renkaalla asettelee tarkasti laukkansa eli hidastaa, mutta tekee toisaalta varmoja ja hallittuja renkaita, joten olen tähän tyytyväinen.

Koska lämpömittari sen kuin huudattaa korkeampia lukuja, siirrymme suosiolla sisätilatreenihin. Tänään vuorossa vähän tanssia ja Poon keppiproggista. Sohvi saa tehdä muutaman sisäänmenon.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Karhua silmästä silmään

Sain nyt ilmottua tytöt karhutestiin heinäkuulle Lahteen. Katsotaan kenellä menee pupu pöksyyn vai kaikilla...

Valtakunnallinen vammautumisviikko

Sunnuntaina käynnistynyt valtakunnallinen vammautumisviikko alkoi reippaasti lyömällä oman selkäni rauniopiilossa nasevasti naulaan, ja nyt selkääni koristaa komea muisto, jota en ole edes uimahallilla raaskinut esitellä.

Jatkoimme teemaa, kun kaaduin eilen metsällä kahdesti ja komeasti. Pitäähän sitä kuvata samalla kun laskeutuu pitkin juurakkoisia märkiä kallioita. Toisessa löin mojovasti kyynärpääni ja ranteeni, kun suojasin puhelinta. Toisessa vain ahteri sai tuta jämerän peruskallion.

Tänään sitten aamulenkillä Poo päätti osallistua viikkoon satuttamalla anturansa johonkin. Kulki kävellen hihnassa ja yhtäkkiä hätkähti ja alkoi nuolla anturaansa. Näytti lähinnä, etä joku olisi pistänyt jalkaan tms. En nähnyt hiekkatiellä mitään erityistä, mutta selvästi tassussa oli Poon mielestä vikaavikaa. Kotona suihkuttelin ja tutkin koko jalan ja tassun. Mielestäni aristaa yhtä anturoista, vaikkei siinä silmämääräisesti näy mitään erityistä. Seurailenpas tätä nyt sitten.

Etta kivuliasta viikonjatkoa vain.


Bodybalance ja muut jumpat metsällä

Tasamaapyrähdyksiä, polkujuoksua, suokävelyä, tasapainoilua ja kalliokiipeilyä. Bonuksena oravajahti.