Sohvin kanssa keskusteltiin jälleen kontakteista. Ei siis mitenkään hyppää, mutta juoksee ne läpi ilman vapautuskäskyä. Kisaradalla meidän kohtaloksi osoittautui muurin jälkeisen putken väärä pää, jonne koira hilppasi iloisesti. Kepit kokeilin sekä niistämällä ekan väliin sekä pakkovalssilla suoristaen, jälkimmäinen toimi jouhevammin. Sen sijaan lopun juoksupätkät kepeiltä maaliin olivat hienot, yes!
Pompulla meni eka kiekka ihan reisille, kun kentällä pyöri useampikin häiriöhenkilö "tuomarina" ja "ratahenkilökuntana", joita piti kurkkia. tehtiin jotain helppoa ja pidettiin tauko. Tokalla kiekalla vähennettiin häiriö yhteen henkilöön ja nyt tirppa keskittyi tekemiseen ja teki oikein hyvin. Jatkamme häiriöharjoituksia.
Kiitos kanssaseuralle, olette ihania ja reippaita, kanssanne on ilo harrastaa lajia Juhannuksenakin.
Juhannuspäivänä me ei liikuteta evääkään. Ja aloitetaan aamukin näin. Ja katsotaan fudista ja rapsutetaan koiria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti