lauantai 31. toukokuuta 2014

637.

Tänään on minun syntymäpäiväni. Se alkoi isolla kupilla kahvilla, johon nojasi hemmotteleva lahjakortti. Se jatkui aamulenkillä koirien kanssa ja sissari-hommilla Laattapisteessä. Meille tulee niin pähee lattia kylppäriin, että muutan sinne.

Päivällä käytiin hallilla tekemässä flippiharjoitukset sekä koiratanssiohjelmaan liittyviä temppuiluja. Poolla on lisäksi kepit nyt intensiivissä.  Viereisillä kentillä harjoiteltiin SM-kisoihin, nostan treenipipoa korkealle. Kivat lämpät ja jäähkät, tosin jäykistelen edelleen niitä Ojangon kärmeksiä, kun koirat juoksevat siellä vapaana.

Vähän kirppisjärkkäilyjä ja tallille. Lisäyksiä ja taivutteluita, hieno flow ja tuntui, että tehtiin hyvin yhdessä hommia Jackien kanssa. Kotona odotti illallinen ja Agility Sport Bulletin-lehti, josta hilpeänä bongailin meitä Sohvin kanssa.Olimme TR rankingin kuudessadaskolmaskymmenesseitsemäs. Ihan on hyvä suoritus kahdelta noviisilta, joilla takana kaikkinensa 9 kisat 11 kuukauden aikana.

Eli eikun kuonot kohti arvokisoja 2015 ;)

perjantai 30. toukokuuta 2014

Treenikimara

Tiistain Suvin koulutus näytti tältä:


Painotus rataantutustumisessa. Tästä ajattelin ottaa pätkiä omien koirien kanssa omatoimiharjoituksissa viikonloppuna.

Pompun keksiviikon treenit alla. Pikkarainen veti aika hyvin. Pientä häiriötä ajoittain viereisiltä kentiltä, mutta pääosin pystyi keskittymään omaan. Pakkovalssia, päällejuoksua, valsseja (ikuisuushuonoja ohjauksia) ja saksalaista.



Sohvin vaikeammat kiemurat. Koska lämpäksi oli ollut eteenmenoja noilla putkilla, niin kolmosputken jarru oli hukassa. Välistävedot koiralta hyvin, mina kankeampi sadevarusteissani, kepit buenot, puomin alastuli hidas, kuten usein on. Pari juttua harjoituslistalle.



Pikanttina lisänä, kaikki ylläolevat radat työstettiin vesisateessa :D

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Puuha-Pirkot

Jotenkin puuhakas päivä. Tai oikeastaan koko viikko. Se on varmaan toi sopiva lämpötila, joka piristää. Aamulenkit ovat venyneet piiiitkiksi. Pari tuntia metsää ja peltorallia, aamuruoka ja painia puolituntia päälle ja nyt karvakasat eikun sliipatut oravat nukkuvat pitkälle iltapäivään.

Kävin viemässä myytävät tuotteet kirppiksellä ja siinä tavaroita laitellessa myin jo ison läjän rompetta uuteen kotiin.  Merkkitietoista väkeä liikkeellä, Marimekko ja Arabia hävisi ennen kuin ehtivät näytille. Samoin mukava suomalais-kanadalainen rouva osti monta aikoinaan Ranskasta ostamaani kretonkia vietäväksi Kanadaan. Siinä näkee mekot maailmaa.

Kuntosalilla tein koko setin, vaikka meinasin nukahtaa tylsyydestä, jos olisin ähkimiseltäni pystynyt. Nyt lihaksia juimii ympäriinsä, että hyvin mä vedin.

Nyt valtaisa kofeiinimuki ja hetki aikaa kirjailla koulutettavan ryhmän harjoitukset ja havainnot ylös eiliseltä, jolloin seisoin Ojangossa sateessa kolme tuntia, jonka jälkeen istuin saunassa varmaan tunnin. Suvin koulutusteemana oli rataantutustuminen, hyvin täydensi Esan oppeja maanantailta.

Tänään pysyy tdn kentällä helpommin lämpimänä, kun vuorossa on omien koirien ulkokauden ensimmäiset koulutusharkat. Saas kattoo, mitähän kivaa siitäkin tulee. Laadin Heidille listan meidän treenausta vaativista kipupisteistä. Siitä tuli niin pitkä, että lähetin vain ihan alun.

Illalla sitten tämä Pirkko huokaisee ja ottaa lasin viiniä. Ja siihen se valtaisa röpöttely jää, sillä huomenna sinkaistaan seuran kisoihin tulospalveluun töihin. Hiiop. Viikonloppuna levätään.... Ei vainenkaan, silloin ratsastetaan, vedetään agilitykurssia, käydään ulkona syömässä, osallistutaan agilitykoulutukseen ja mennään raunioille. Eli lepoloma siirretty seuraavalle viikolle, noin.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Omatoimet videolla

Tässä taltiointia tämänpäiväisistä harjoituksista. Teetin nyt omilleni saman harjoituksn kuin viime viikolla ryhmäläisille. S. Mujusen kutsumis- ja lähetysharjoitus hyppy-putkisuoralla. Ensin kutsumalla ja sitten lähettämällä. Eipäs noissa ihmeempiä.



Sohvin suorat
Pompun suorat

Seuraavaksi keppiharjoitus Sohvilla eri kulmilla. Ihan oli jees.
Sitten kokeiltiin, mitä Poppis muistaa 5 viikon takaa. Muisti paremmin kuin hyvn ja pujotteli virheettä kaikki kolme toistoansa. Super-Poo!

Koirat tauolle ja kasailin muutaman esteen pätkän, jossa rengas ja pussi ja otettiin pöytäkin pitkästä aikaa. Pompulle pöytä olikin päässyt jo vähän unohtumaan, alkuun kiersi sekä yritti alle, sitten jo onnistui.

Tässä vikat pätkät molemmilta, ensin Sohvi ja juniori perässä. Jostain systä Sohvi karjuu AINA, kun sen vapauttaa pöydältä, höhlä. Pompulle palkkailin tuota pöytää vielä mieluisaksi, ja karkasikin sinne muutaman kerran harjoituksen lomassa, hyvä.

Kouluttajakoulutuksen E. Muotka oli hyvä. Opin flipin ja kopterin. Keskusteltiin eri ohjausvaihtoehtojen valinnasta erilaisiin kohtiin, mitkä kääntää enemmän ja mitkä vähemmän. Laittomat ohjaukset. Unohda esteet, ohjaa reittiä. Putkien jälkeen aina ensin kontakti koiraan, ohjaus ja vasta sitten eteneminen seuraavalle. Rataantutustumisessa aina huomioon koiran reitti ja näkökenttä.

Nude on muotia

Tarjan ja Mintun Salonki teki taas ihmeitä ja muodisti mein koirien kesälookin. Kiitosta taas. Tykkään kovasti ja nyt on vilpoisampi viipottaa.




Oli kyllä hilkulla, etä salonki edes huoli asiakkaansa. Trimmiä edelsi cairnlenkki koirametsällä, jossa vilvoittelut suoritettiin kaikenmaailman mutaojissa. Kuvissa koirakuiskaaja Satu kerää lauman hetkeksi kuvattavaksi.



Värisuora

Teemun ja Ullan koulutuksissa puhutaan paljon oikeasta istuma-asennosta. Katsokaa nyt näitä meidän röhnöttäjiä...


Tänään vietetään vähän rokulipäivää. Eilinen matsi vaatii kevyttä veroa tältä päivältä. En hirveästi avaudu täällä koiramaailman puolella jääkiekosta, mutta voin sanoa, että se on aika pyhä asia meidän perheessä, jossa asuu aiempien vuosien kausariporukkaa (tosin kausarit oli eri jengien matseihin), änäriseuraajaa, maajoukkuekannattajaa ja jatkoajan lukijaa.

Rokulipäivän aijon täyttää kirppiskamojen hinnoittelulla kolaa siemaillen ja kaksilla agilitytreeneillä, yhdet koirilla, toiset ilman, kun E. Muotka tulee kouluttamaan kouluttajille radansuunnittelun yksityiskohtia. Tarvitsen lisää kolaa...

Virkeämpää menoa sinne puolelle ruutua.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Arne Alligator Går På Våra Gator

Eilinen kului Akaan DreamTeam-Areenalla, jossa Haaviston Salla ohjasi meitä koiratanssin ihmeelliseen maailmaan. Halli on fantastisen viileä viettää hellepäivää, välillä kävimme vain ulkona lämmittelemässä.

Paikalla oli neljä cairnikkoa. Tai minulla oli kyllä molemmat koirat matkassa, tekivät sitten vähän vuoronperään. Aloitimme musiikin valinnalla. Jokainen liikkui koiransa kanssa sekä oman että Sallan valitsemien kappaleiden tahtiin. Ja sitten pohdittiin yhdessä ja videoiden avustuksella sopivaa kipaletta kullekin koiralle. Toisille valinta oli helppo, toisille jouduttiin valitsemaan useammankin sopivan biisin joukosta. Myös yllätysvalintoja tehtiin :) Itse ajattelin näin aluksi harjoitella kutakuinkin saman ohjelman molempien koirien kanssa, vaikka valittu kappale onkin sopivampi Sohville ja inasen (uusiosana, joka opittu Sallalta) hidas Poppiduulle.

Arne alligator seikkailee meidän ohjelmanumerossa
 
Tämän jälkeen tuumaustaukoa, koreografioiden ja erityisesti rekvisiittojen pohdintaa. Tämä oli hulvaton osio, ideat sinkoilivat ja ohjelmat ja teemat alkoivat hahmottumaan. Kaikilla on ihan omanlaisensa musikaalit työnalla.

Välillä liikuteltiin taas koiria, kun opiskeltiin muutamia uusia temppuja. Itse naksuttelin koirille "liftaamisen" eli koira nostaa etutassut jalkojeni päälle ja kulkee jalkojen päällä. Myös peruuttamiseen esineiden ympäri saatiin harjoitteluvinkkejä. Kokeilin myös kotona harjoiteltujen temppujen (nouto, boksiin meno, kohteen kiertäminen) uudessa ympäristössä. Poppis toimi yhtä hyvin kuin kotona, mutta Mamsellin heikoin liike noutaminen ei enää hallilla onnistunut. Sitä ei kannata ohjelmaan selvästikään sisällyttää.

Lopuksi hahmoteltiin kutakuinkin koko ohjelma musiikkiin ilman koiraa. Sain nyt ohjelmaan pääraamit ja temput, vain siirtymiin pitänee miettiä eri tapoja edetä. Musiikki pitää opiskella tarkoin ja harjoitella eri osiot huolella. Onneksi meillä on hallikortti ja keinonurmialusta, sillä ohjelmaan  tulee kohta, jossa kierin koiran kanssa lattialla, kivituhkassa se voisi olla vallan verratonta...

Kuusi tuntia kului kuin itsestään, kun oli niin kivaa. Kiitokset taas ihanalle opellemme ja maanmainiolle tanssiryhmälle.

Tänään yritämme selvitä hellelenkistä, jotta pääsemme trimmaukseen. Sohvi saa kesäsiilin ja Poppikselta tasataan otsis. Mikko ajaa ympäri Espoota Giron merkeissä. Illalla grilli ja sauna kuumaksi.  Siiheksi pysykää parhaanne mukaan varjossa Murut!

perjantai 23. toukokuuta 2014

Huono Tuuli

Ihan vaan teillekin tiedoksi, että olen vähän huonolla tuulella, kuten aina liian kuumalla. Kokeilin, mitä tällaisella ilmalla voi tehdä. Joo-o, maata pihalla varjossa bikineissä ja juoda kylmää kokista. Kyllästyin 10 minuutissa. ÄRRRRRsyttävää.

Tuuli kääntynee huomenna, kun meillä on koiratanssitreenit hyvässä porukassa VIILEÄSSÄ hallissa. SM-pronssimitalisti vetää meille temppukoulua ja musavisaa ja muita mooveja.

#54 Ilmastointi kotona.
#55 Ilmastointi autossa.
#56 Ilmastointi farkkukaupassa (sain jälleen kerran loistavaa palvelua JC:ssä).
#57 Ilmastointi töissä (kävin viemässä ja syömässä perjantaipullat työkavereiden kanssa).
#58 Ilmastointi agilityhallissa (ennakoin jo ensi viikkoa).

torstai 22. toukokuuta 2014

Lähtölaskenta agilityarkeen

Koirat saivat puhtaat paperit fyssarilta tänään, ja Pomppu näin myös luvan käynnistellä agilitytreenit suunnitelmiemme mukaisesti ensi viikolla. Koira on nyt lenkkeillyt pari viikkoa vapaana ja vähitellen lenkit on pidennetty normimittaan. Leikkikaveita ei olla vielä metsään huolittu, mutta viikonloppuna sekin rajoite poistuu ja pääsee cairnien yhteislenkille juoksemaan muiden kanssa. Junnuhan ei itseään paljoa säästele, mutta onneksi Petra totesi vain toisella puolella selän lihaksissa pientä kireyttä, joka hierottiin auki. Tikkien sulamista Petra seuraa myös tarkasti, siellä on yksi paksunnos, jota täytynee vähän tarkkailla. Paino edelleen aavistuksen alakanttiin 7,4kg, vaikka on vähän kuin jatkuvalla lihotuskuurilla.

Sohvia Petra kuvasi lihasten osalta suorastaan "lötköksi", kun ei jumita niin ei. Vaaka keikkui mukavilla 7,9 kg luvuissa, joten onneksi painokin on saatu jokseenkin taukoa edeltäville lukemille. Turkki lähtee viikonloppuna, joten eiköhän me voitaisi Mamsellin kanssa palailla agilityarkeen.

Kävin itse vetämässä kahdet seuran agilitytreenit tällä viikolla, kun paikkailin varsinaisten kouluttajien menoja. Laskeskelin, että 15 koirakkoa teki suunnitelmieni mukaisia harjoitteita. Toiselle ryhmälle teetin putkijarruja ja toiselle lähetys- ja kutsutreeniä sekä molemmille pientä rataa, jossa pakkovalssattiin ja nähtiin renkaan tilanne ei suoralla linjalla.

Olipas mielenkiintoista ja hienoa nähdä, miten hyvin koirakot työstivät ja tekivät, ja toisaalta, miten tavallaan avuttomaksi ja varovaiseksi sitä vielä kokee itsensä erilaisten ongelmakohtien edessä. Koirat olivat kaikki erilaisia, nopeita ja vähemmän nopeita, motivoituneita ja vähemmän motivoituneita, kisaavia ja vasta esteitä opiskelevia jne. Ja ohjaajat ne vasta erilaisia ovatkin :D Yritin olla armollinen itselleni. Eihän sitä voi oppia ja kerätä kokemuksia ellei joskus aloita sieltä ihan alusta. Muutamat kiitokset lämmittivät mieltä, mutta kaikista parasta oli nähdä koirakko oivaltamassa uusia juttuja ja onnistumassa niissä. Huikeaa!



tiistai 20. toukokuuta 2014

Reilu ohjaaja

Mieltäni on painanut kovin viime viikonloppuna kisoissa näkemäni episodi, jossa ykkösluokkalainen radalla iloisesti etenevä ja kovin kuuliaisen oloinen koira teki pienenpienen virheen, mutta johon ohjaaja reagoi täysin käsittämättömällä ja ylimitoitetulla tunteenpurkauksella. Raivosta kihisevä ohjaaja käskytti todella rumasti koiransa ulos radalta ja sättiminen jatkui vielä hallin ulkopuolellakin. Siellä se erireilusti kiekui edelleen Hyitä koiraparalleen.

Tapahtuneesta jäi tosi paha mieli ja olen paljon miettinyt asiaa. Itse olen kohtuullisen kunnianhimoinen ja voitontahtoinen sekä erittäin huono häviäjä. Toisaalta agilityssä katson virheiden osalta poikkeuksetta peiliin, ohjasinko huonosti tai emmekö ole opetelleet kyseistä asiaa. Jaksan vatvata epäonnistumisiani turhankin pitkään ja onnistumisten kustannuksella, mutta koirastani olen valtavan ylpeä ja haluan, että sillä on tässä hassussa harrastuksessa kivaa ja että se lähtee aina radalta pois niin, että se seuraavan kerran tulee sinne innosta puhkuen. Jos koirani ei jotain osaa, niin minä en ole vain sitä sille osannut opettaa. Itseään saa mun puolesta ruoskia vapaavalintaisesti, mutta perhana sentään, olkaa reiluja koirillenne. Mur.

Salme Mujunen sanoo kirjansa (Agilityradat, osa 2) päätössanoina, että "Agilityssä läsnä ovat unelmat, haasteet, suuret tunteet ja vahvsti elämän makuinen elämä." Toisaalla kirjassa todetaan, että "Koiran kanssa on oikeasti panostettava yhteistyöhön, sitä on vaalittava ja se on rakennettava ehjäksi." "Agility ei ole sarja peräkkäin laitettuja esteitä, vaan se on hienosyistä vuorovaikutusta."

Muuten meille kuuluu leppoisaa. Sohvi kävi juoksumatolla eilen, pääsi jo kiipeämään kunnon ylämäkeä ja ravaamaan pidempää pätkää. Epeli alkaa innostumaan lajista. Koirat ovat loikoilleet varjossa, kun minä olen asetellut kesäkukkia ja nyppinyt hulluksi tulleita rikkaruohoja. Olen suunnitellut pari agilityharjoitusta, kun tänään luotsaan Suvin poissaollessa seuratreeneissä putkijarruharjoitukset ja huomenna Heidin poissaollessa lähetys- ja kutsumisharjoitukset. Pitää muistuttaa koirakoita juomaan riittävästi, ja muistaa itsekin ottaa huikkaa säännöllisesti!

Sitten pitäisi suunnitella uusia kaakeleita, saunanlauteita ja kylppärin valaistusta jajajaja, märkätilojen remontti lähestyy. Itse ajattelimme olla tunturissa, kun piikkaus alkaa...

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Vinhasti Lohjalla

Päätettiin piipahtaa Lohjalla. Ihan vain siitä syystä, että pääsin samalla piipahtamaan Lägin uudella hallilla ja näin cairneja lähtöviivalla. Hyvä Vauhti ja Luca ohjaajineen. Menoa ja meininkiä. Tykkäsin! Halli oli näin helteellä ihanan viileä, tilaa oli runsaasti ja parkkikset toimivat. Kivituhkapohja lienee ihan toimiva as well. Ja sanoinko jo, miten ihanan viileää hallissa oli.

Hallilla oli edustettuna Irene Vinhan pantaputiikki, josta hankin mielelläni täydennyksiä pantavalikoimaan. Meillä pannat on kovassa käytössä ja pesen niitä usein koneessa, joten aika ajoin valikoimaa pitää uusia. Irene itse auttoi kokoja valittaessa, sekä kertoi pantojensa suunnittelusta ja toteutuksesta.

Pannat ovat mukavan leveitä ja pehmeitä, mutta kohtuullisen napakoita. Ja erilaisia kuoseja oli rekit täynnä.





Mikon mielestä vähän hempeitä kuoseja tuli tällä kertaa valittua...
 
Kuvausmallini rentoa poseerausta...


Itse lenkki toteutettiin Lohjan Kisakallion poluilla. Järkyn lämmin, mutta onneksi lenkillä oli lampia, jonne sai dipattua koirat. Toivottavasti ihan vielä ei tarvitisisi aloittaa iänikuista narinaani helteestä ja tämä olisi vain nopsasti ohimenevä ilmiö.... Toivon sydämestäni ihanan viileää kesää, mutta koska toiveeni on harvemmin toteutunut, puristan hallikorttia ja ilmastointilaitteen kaukosäädintä tiukasti kourassani.

lauantai 17. toukokuuta 2014

Tutustunna

Tutustuu ne, ne cairnit, siihen agilityyn, ja hyvin tutustuukin. Blogi ylpeänä esittelee.

*Riemusta kaikki oli viimeksi vähän epäilyttävää, erityisesti putket. Miksi ihmeessä mennä, jos voi juosta vierestä tai mennä yli. Nyt spurttaili putkia siihen malliin, että meillä on täysi huoli olettaa saavamme putkihullu tapaus. Riemu myös harrastaa ilohepuleita ympäri kenttää, nyt ralliin oli lisätty putket. Mammassa kiinni, mutta targetpalkka teki ihmeitä ja alkoi irtoamaan koko ajan paremmin. 

*Nero on Sohvin poika, jolle mikään este ei tunnu olevaan ongelma. Tekee kaikki kuin vettä vain. Haastavaa ajoittain on saada nuoren miehen fokus esteisiin eikä seinustan neitokaisiin. Harjoituksen mielekkyys ja palkkaus täytyy olla kohdillaan. Nopea ja potentiaalinen! 

*Leevi oli tänään ensimmäistä kertaa harkoissa ja kiri kaikki kiinni. Erittäin kuuliainen koira, jonka kanssa kaikki harjoitukset oli helppo tehdä. Odottaa upeasti lähtölupaa. Toimi targetilla törkeän hyvin. Rakastaa pallopalkkaa. Tämän kanssa on helppo edetä.

* Davo. Rakastettava sähikäinen. Ketterä ja nopea, etenee kuin juna targetille. Rauhoitettiin tänään tekemistä, palkalta rauhallinen palautus starttiin, keskittyminen piti paremmin eikä millään esteellä ongelmia. Tämän energian kun saa kohdistettua oikein, niin tätä koiraa ei pidättele mikään. 

*Siirin voi sanoa saaneen pk-kasvatuksen. Erittäin hallittava koira radalla, joka suorittaa kaikki tehtävät moitteetta. Esteosaaminen on muita edellä, erittäin lupaava agilitykoira. Kiinni ohjaajassa, joten targetharjoitus teki erittäin hyvää. Pieni ripaus röyhkeyttä Siirille agilityssä olisi kirsikka. 

Tehtiin hyppyä kutsulla ja lähettämällä, putkea hypyllä ja mutkalla sekä vauvamuuri. Ohjaajat juoksivat aika kivasti ja suoraan! Siiri pääsi puomille. Kylläpä olikin mukavat harkat. Kiitän ja kuittaan. 

torstai 15. toukokuuta 2014

Sun nimi

Mulla on hauskoja työkavereita. Olen ollut 1,5 kk vuorottelemassa eikä ne onneksi unohda. Tänään tuli säpolla onnittelut Sohvin nimipäivästä :) Kiitos Maija...

Nimpparisankari kunnostautui vesialtaassa ja veti tyylikkään juoksutreenin. Viimekertaiset luimistelut oli unohdettu ja homma oli paljon paremmalla mallilla. Alkuun kulki vähän lantiosta jäykästi, lyhyellä töppöaskeleella. Mutta rentoutui vauhtia lisättäessä ja askeltaminen oli jo aika kivannäköistä. Pääsi jo juoksemaan.

Pomppu sen sijaan kulki nihkeästi, selvästi huonommin kuin viimeksi. Ihan leppoisasti käveltiin ja päätettiin, että katsotaan ensin fyssarilla tilanne ennen uutta mattoilua.

Päivän hupiosuuden tarjosi meidän jälkeen juossut Sannan Alli-cairn, joka rakastaa vettä, uimista ja kaikensortin plutaamista. Allille ei ollut ongelma uida 15cm syvyidessä vedessä, metsästää kuplia, kääntyä matolla väärinpäin ja peruuttaa!!  Hassuja otuksia.

Nimiin palatakseni. Kasvattajalassa kasvaa hurmaava kanelinvärinen pentue, joka sai pentuenimekseen Cinnamon (Roll, Swirl, Twist, Bun, Muffin). Kanelipulla...


Riippuvaisuutta aiheuttavaa

Kaameat vieroitusoireet, kun kaikkea mielenkiintoista agilityasiaa pyörii ympärillä, ja vielä pitää malttaa pari viikkoa ennen kuin pääsee omiensa kanssa rikoisiin.

Olen lukenut ison pinon seuran kouluttajille tarjotusta koulutusmateriaalista ja ilmoittautunut kouluttajille tarkoitettuihin treeneihin (Muotkaa, Liukkaa, Saviojaa, Savikkoa...radanrakennuksen yksityiskohtia, treenien suunnittelua, eri tekniikoiden opettamista, motivoinnin ja palkkauksen opettamista...), aikatauluttanut alkukesän vapaatreenit ja aloittanut niiden sisällön suunnittelun. Ja pohtinut omien koulutettavien päänmenoksi yhtä sun toista.

Tilannut Salmelta 3-luokan ratakirjan ja uuden tuulitakin ulkotreeneihin. Ulkokentät kutsuvat ja hallikortti kutittelee takataskussa sateiden ja helteiden varalta. Melko koukussa sanoisin...

Asiasta punkkiin. Ensimmäinen oli eilen, myrkytys aloitettu tälle vuodelle.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Kannustusjoukoissa

Kävin piipahtamassa hallilla, kun Poppari demoili kontaktiharjoituksia tasapainotyynyllä. Juniori ei meinannut pysyä nahoissaan, kun pääsi kentälle. Esteille toipilaalla ei ole kuitenkaan asiaa vielä pariin viikkoon, huomenna pääsee jo Petran syyniin vesimatolle ja ensi viikolla fysioon. Minun silmään liikkuminen ja asennot näyttävät ihan entiseltään.

Kävin samalla kannustamassa seuran epiksissä muutamaa ryhmäläistä, jotka osallistuivat möllien ja kisaavien radoille. Siellä tehtiin hienoja ratoja, jotka oikeuttivat ansaitusti palkintopalleille asti, hienoa Muru ja Jäde ohjaajineen! Näistä koirakoista kuullaan vielä! Oli hauskaa olla hihkumassa ja analysoimassa reunalla, kuvailla ja palkata. Ainiin, tulihan sitä vettäkin koko kisan ajan, mutta eipä ollut liian kuuma ;)

Tässä vielä taitavat Essi ja Jäde-cairn (Sanderfield Sweet As A Pie) minimöllien ykköspallilla. Blogi onnittelee. Onpas hauskaa, että ensimmäisessä omassa ryhmässä, jossa apukouluttelijana opiskelen, on cairn.



Agirodun cairnjoukkueet on muodostettu, nimiäiset vielä käynnissä. Meiltä edustustamaan lähtee molemmat koirat. Pompun möllidebyytti Janakkalassa, kihii.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Urheilukoiran arkea

Koska nyt on kiire jo toisaalle koneen äärestä, niin linkittelen teille tekstin Sonian tekstiin

Urheilukoiran arjesta

Paljon tärkeää asiaa agilityn tukikehikosta: liikunnasta, ravinnosta, kehonhuollosta ja levosta. Meidän urheilukoirat jatkavat lepokauttaan, jota täydennetään kehonhuoltotoimenpitein.

Loppuun muutama kuva viikonlopulta, kiitos Ann-Mari...

Kuje ja iskä.

Kolme sukupolvea. Sohvilla onkin oikea mummolook, kun trimmi venyi kuun lopulle...


Ihana Kuje.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Vuorottelijan arki

Viime viikko oli pentuviikko, kun ihana Kuje majaili meillä. Nyt on palattu normiarkeen. On maanantai ja sataa. Siirrän terassin öljyämisen loppuviikkoon. Ärsyttävän sinnikäs flunssa alkaa viimein painua taka-alalle, ja päätän uskaltautua tänään kevyesti salille. Eilisessä joogassa seisoin sekä niskallani että päälläni, teki hyvää.

Kaivoin aamiaisella kalenterin esiin ja katsoin viikolle sovitut menot. Omat koirat ovat edelleen agilitytauolla, mikä tekee kalenterista ihmeen tyhjän.

*Tiistain koulutus on seuran episten takia peruttu, mutta lupasin käydä muutaman ryhmäläisen kanssa läpi kontaktiharjoituksia.
*Keskiviikkona ratsastus.
*Torstaina koirat juoksevat vesijuoksumatolla.
*Perjantaina ratsastus.
*Lauantaina cairnien agilitykurssin toinen kerta. Yritän suunnitella tunnin vielä edellistäkin huolellisemmin, koska aikataulu venyi ensimmäisellä kurssikerralla liikaa.

Tuonne väleihin asettelen kevyttä liikuntaa itselle ja jatkan kulttuurikierrostani. Pompulle pitää tilata fyssari kuun loppuun ennen kuin agilityharkkoja käynnistellään. Ja koiratanssiharkat lähestyvät uhkaavasti, joten musiikkia ja temppuja pitää alkaa työstämään.

Poon leikkauksen jälkeinen remmilenkkipakko loppui ja käytiin eilen tekemässä kevyt metsälenkki vapaana. Tuohan on jo viikon vetänyt rallia pihassa, mutta aloitellaan silti kevyesti muu liikkuminen.

Ihan parasta arkea Teille!

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Iskä kävi

Pieni Kuje-neiti on jo palautettu omaan kotiin. Mutta ehti sitä ennen tavata isukkinsa, Neron. Niin olivat kuin kaksi marjaa. Itseltä löytyi vain loppuun napattu rauhallinen poseeraus, mutta ehkä Neron perhe sai parempia kuvia pitkin pihaa rallattelevista karvakorvista.



Kujelle maharapsut, pian taas tavataan!

Eilen käynnistyi cairnien tutustumiskurssi agilityyn. Putkeen meni. Ainakin koirat. Innokkaita oppilaita taas kerran.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Samaa sukua

Kuje myös tapaa sukulaisiaan kaupunkilomallaan. Eilen kävi Nero-isän veli eli Nero-setä kylässä.








Tänään sukuloinnit jatkuvat, kun Kuje tapaa ensimmäistä kertaa isänsä...

Eilen ajeltiin autolla, Kuje nukkuu kaikki matkat. Käytiin Kisiksen ryysiksessä ihmettelemässä ja samalla kaupunkikävelyllä Manskulla. Pientä ei maailman tuulet paljoa hetkauta. Hetken katselee pää kallellaan ja lähtee sitten tutustumaan. Vieraat ihmiset moikkaa hyväntuulisesti, mutta ei mitenkään ylenpalttisesti.

Käytiin Kisiksen ryysiksessä hakemassa numerolaput Mikolle.
Molemmat isoista alkavat tottua tilanteeseen. Eilen Sohvi leikitti ihan kunnolla pientä, kävi selälleen ja paini kärsivällisesti. Tuli ihan Sohvin omien pentujen ja Pompun leikitykset mieleen. Eilen myös Poppis leikki ensimmäistä kertaa niin, että meni itse selälleen ja antoi pikkaraisen kurnuttaa. Pomppu ja Kuje pitävät melkoista kurinaääntä leikkiessään.

Kuje puuhastelee paljon myös itsekseen.

Tutkimassa luulaatikkoa,

Kun on riittävän pieni, niin voi vallata koko laatikon.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Sissari

Kuje auttoi tarmolla valitsemaan uutta ruokapöytää...

 
Pienellä on hyvä maku, valitsi Kasper Nyman M8-pöydän.
 
Design vaihtuu seuraavaksi trikoisiin, kun suuntaamme Kisikselle hakemaan numerolappuja huomiselle puolimaratonille. Manageri pääsee luonnollisestikin mukaan.

torstai 8. toukokuuta 2014

Sadepäivän sisäleikit

Tällä hetkellä kaikki kolme koiraa ovat sängyn alla leikkimässä ja kaamea pörinä kuuluu. Välillä Kuje singahtaa esiin, tekee uukkarin ja kaamealla tohinalla takaisin :)

Tässä Kujen leluleikkejä.



Jos mä viuhdin sataa hännällä, niin kai mä saan sun luun.

Mamselli alkaa tosian pehmenemään...

Mutta kyllä se keinot keksii...
Koirat pyysi sateiselle pihalle, ajattelin, että menköön, äkkiähän ne kuivaan. Kuje pyyhälsi suoraan kukkapenkkiin ja pisti kaivinkoneen päälle. Pääsi pesuun, mahtui lavuaariin. Pikkuhiljaa odotellaan pattereiden lataustaukoa :)

Noheva naksupentu

En ole mikään intohimoinen naksuttelija, mutta pyrin ehdollistamaan kaikki koirani naksuun ja käyttelen sitä sitten vaihtelevasti, opettaessani temppuja ja viimeksi hajuerottelussa se oli tosi näppärä tapa kertoa koiralle haluamansa.

Niinpä hoitolapsikin joutui hetimiten naksukouluun. Pari kertaa päivässä naksuttelen ahneelle pennulle osan ruoasta. Ensimmäsellä kerralla tiheään tahtiin 10 naksautusta ja 10 namia. Toisella kerralla sama, mutta havainto, että Kujen häntä alkoi heilua naksun jälkeen :) Tänä aamuna, kolmannella kerralla, Kuje kääntyi edellisen namin syötyään heti katsomaan, joten sain samalla kontaktiharjoitusta kaupanpäälle.

Eilen käytiin ajelemassa autolla ja Kuje pääsi oikeaan autohäkkiin, isojen ollessa viereisessä. Käytiin kaupan parkkipaikalla katselemassa autoja ja ostoskärryjä ja ihmisvilinää. Aika hyväksi rapsutusmagneetiksi osoittautui. Sitten jatkettiin matkaa Pirkkolan urheilukentille ihmettelemään fudistreenejä ja käytiin samalla metsässä jaloittelemassa.

Sohvi antoi eilen periksi ja leikittää jo pentua. Pentu on ihan hurmiossa saamastaan huomiosta. Eilen änkesi pihalla samalle päivystyskivelle Sohvin kanssa. Poolla ei tulisi mieleenkään kivuta valtaistuimelle, mutta Tiiperö istui siellä tyytyväisenä Mummon kainalossa. Pomppu on edelleen vähän pihalla, on pahantuulinen pennulle ja kauhistelee Sohvia, jos se komentaa pentua. Laumadynamiikassa on siis selvää eloa, kun uusi jäsen marssii mestoille. Sohvilla ei ongelmaa eikä meillä ihmisväellä, mutta juniorille tarjoaa enemmän päänvaivaa.

Kuje tuntuu kotiutuneen hoitopaikkaansa mutkattomasti. On oikein omatoiminen ja tarkkaavainen. Aamutoimien jälkeen, kun ihmisväki söi aamupalaa ja isot lepäsivät, niin pelasi palloa itsekseen kaameilla äänitehosteilla. Käyttää myös nenäänsä lenkeillä aktiivisesti, yllättävänkin paljon noin nuoreksi. Kaivelee kukkasipuleita maasta ja väijyy kukkapenkissäni. Auttoi lakanoiden viikkaamisessa. Sisäsiisteys: 30% ulos, 40% paperille ja 30% vapaavalintaiselle paikalle.

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Kouluttaminen

Eilen pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Suvin agilityryhmiin, joissa toimin apukoutsina kesän ajan. Hoitopennun takia kävin vain katsomassa ensimmäisen ryhmän harjoitukset ja moikkasin toisen ryhmän. Rataharjoitus, jossa työstettiin erityisesti valsseja, ml. ennakoivat sekä putkijarrua. Samalla nähtiin takaakiertojen, keppien ja A:n kontaktien tilanne. Koirakot tekivät noin 10 min harjoituksensa kerralla.

Todella kivan tuntuinen ryhmä, josta löytyy intoa ja näkemystä tekemiseen. Oikein taitavia koirakoita seuraa mielellään koko kauden samoin kuin Suvin kouluttamista, ja tulen varmasti oppimaan tosi paljon tänä kesänä. Vähän ehdimme jo pohtimaan jatkotreenien teettämistapaa ja Suvi pyysi koirakoita miettimään tavoitteitaan tälle kesälle. Kontaktit puhuttavat totuttuun tapaan ja keppiharkkojakin siellä taitaa olla tiedossa.

Tässä osia omista muistiinpanoistani: Seurailin käskyjen sävyyä, painotusta (kannustava vs. painostava) ja ajoitusta. Ennakoivat valssit olivat useasti myöhässä, mutta hienosti koirat lukivat ja kääntyivät ja paikkasivat ohjaajien ajoituksia. Koirat olivat estevarmoja ja ohjaajat osasivat perustekniikat. Enemmän kädessä kiinni olevia kuin irtoavia koiria, toki kiemura rata edellytti voimakkaampaa haltuunottoa. Eteneminen ajoittain oikeinkin sujuvaa vaikeahkolla radalla. Putkijarrua on hyvä harjoitella jatkossa vielä erikseen. Kontaktit aavistuksen kirjavia. Toistokestävyys toisilla koirilla huima, toiset voisivat toimia paremmin jaettaessa harjoitus osiin. Pitka rata aiheutti yksittäisiä unohduksia ohjaajilta. Aikataulu valui vähän osittain varmasti ihan minusta johtuvista syistä, kun Suvi joutui selvittämään minulle paljon asioita siihen alkuun.

Valitettavasti SAGIn koulutusohjaajien kursseille ei mahtunut tänä keväänä, joten mennään oppisopimusmallilla loppuvuosi. Tiistaisin opiskellaan Suvin ryhmissä ja viikonloppuna käynnistyy cairnien oma tutustumiskurssi, jonne saan viisi innokasta uutta agilityyn tutustujaa.

Olen selannut viime päivät koulutusmateriaalia... Agilityssa koulutetaan sekä koiraa että ohjaajaa. Yhdessä, koirakkona. Tavoitteena juuri kyseisen ohjaajan ja kyseisen koiran hyvä yhteistyö. Kullakin koirakolla on oma käsiala, sitä saa ja pitääkin kunnioittaa. Toisaalta ohjaajia tulee haastaa käymään myös oman mukavuusalueen ulkopuolella...

...Kouluttamisen muodot agilityssä ovat muuttuneet useaan kertaan ja tulevat tdn muuttumaan jatkossakin...

...Hyvä koulutusohjaaja suunnitelee harjoitukset ryhmän tasolle sopivaksi, neuvoo eri vaihtehdot ja jakaa opeteltavat asiat osiin. Pitää huolen oikeudenmukaisesta aikataulusta. Huolehtii harjoitusten monipuolisuudesta. Antaa aina palautetta ja pitää mielensä avoimena uudelle. Kuuntelee. Ja myös kysyy...



Kuje

Eilen oli tarkoitus tehdä kierros Helsingin kaupunginmuseon kahteen näyttelyyn. Käytin koirat pitkällä aamulenkillä, kävin suihkussa, kukersin tukan  ja harjasin ripsarit ensimmäistä kertaa moneen viikkoon silmiin. Mutt eihän se sitten mennytkään niin.

Kasvattajalassa oli hieman tilanne päällä, kun edellisyönä maailmaan oli saatettu potra joukko cairnpentuja sektiolla ja emän kunto oli vielä heikko. Helpottaakseni edes hieman Tarun kiireitä, päätin nopealla aikataululla hakea Kujen, Sohvin 9-viikkoisen pojantyttären meille hoitoon.

Niin meidän laumaan tepsutteli eilen uusi reipas karvapallero. Kuje on kyllä pallomaisin pentu, jonka olen koskaan nähnyt. Pyöreyttä lisää pörröinen musta turkki, mutta on neitokainen muutenkin viihtynyt ruokakupilla hyvin.




Tutustuminen meni hyvin, Sohvia ällötti ja Pomppu oli utelias. Illalla Sohvi asetti rajoja pienelle luiden suhteen aika kovaäänisesti, pikkarainen kohautti olkapäitään ja uskoi. Sen sijaan meidän Pompun pasmat meinasivat mennä sekaisin, kun Mamselli niin kovaa sanoi. Pyrki hyvittelemään Sohvia eikä voinut ymmärtää, että pikkarainen noin uhmasi lauman koirajohtajaa.


 


Pentu on superreipas ja Sohvin tapaan todella itsenäinen. Puuhailee itsekseen, tutkii, levittelee leluja, syö luuta, leikkii, käy katsomassa, missä me muut ja jatkaa omia juttujaan. Pihalla viihtyy muiden mukana. Tirsat nukkuu mieluiten jonkun jaloissa pöydän alla. Isot koirat osaavat jo kiivetä sänkyyn tai sohvalle, jos haluavat olla naskalihampaiden ulottumattomissa. Sohvi oli ihan samanlainen pentuna, kun taas Poo kulki aina jonkun perässä, ja tekee sitä ajoittain edelleen.

Kuje asuu maalla, joten meillä kyläily tarkoittaa kaupunkilomailua nassikalle. Ohiajavia autoja, pyöräilijöitä ja naapuritalon remonttiryhmää on jo päästy pällistelemään. Remmilenkillä kulkee muiden mukana, metsässä kyllä juoksee vapaana.




Ensimmäinen yö meni ihan nukkuessa kaikilta, ja aamupissat pentu kävi Sohvin perässä lirauttamassa pihalla. Mukavan ahne tapaus, oma kippo syödään kaamealla kiireellä tyhjäksi ja tarkastetaan vielä muidenkin kipot. Vesikipolla juodaan mieluiten yhdessä muiden kanssa.

Tänään ollaan vielä ihan kotosalla ja jatketaan totuttelua tänne. Naksu kaivettu esiin ja siihen ehdollistaminen aloitellaan heti tänään. Huomenna käydään vähän autoajelulla (hakumatka meni nassikalla nukkuessa) ja lenkillä niin, että Kuje pääsee näkemään busseja, junia ja spåria.

maanantai 5. toukokuuta 2014

Kolmosluokkaan håpsan

Sohvi täyttää tänään 4-vuotta. Eilen se nousi agility kolmosluokkaan. Hurrrja Mamselli.


Eilen päivänsankarille oli varattu kaksi rataa HAU:n Toukokisoissa. Henri Luomalan agiradalla tehtiin taistelunolla ja tultiin kolmansiksi. Alku oli kaamea, kun koira nosti kierrokset edellisen koirakon palkkauksesta, huoh. Selvittiin sentään matkaan. Toisella kiekalla käytiin juoksemassa Viitaniemen Heidin sujuva hyppäri ulkona, sieltä niinikään nolla ja nyt toinen sija, mikä auttamatta tarkoitti LUVAa, SERTiä ja nousua kolmosluokkaan.
 

Sohvi ehti näilläkin radoilla havaita ja mulkoilla ratatyöntekijät, karjua muutamassa kohdassa mulle ja kaarrattaa useasti. Kepeille viennit edelleen kankeat ja kepit itsessään hitaat. Muutamat linjat toimivat melkein sinnepäin, lähdössä pysyi ja teki kuuliaisesti pyydetyt tehtävät. Etenemät meille ihan tyypilliset 3,7-3,8.

Heidi the Valkku oli kisaamassa itsekin ja ihana kuvasi ja toimitti ratamme, kiitos niistä ja vähän kaikesta :)

A Agility, Henri Luomala (huomatkaa alun raivoriitat, ohjaajakin polkee jalkaa... puomilla jään vahingossa väärälle puolelle, mistä syystä ihmeellinen poispäinkäätö hypylle ja tökerö vienti kepeille)



B Hyppäri, Heidi Viitaniemi (tähän ei ole tallentunut radan alkua, joka oli onneksi ihan rauhallinen). Toisella putkella meinaa lipsahtaa ulkokautta ohi, kun jää tuijottamaan ratatyöntekijää, siksi ohjaus töksähtää siihen ja olenkin jo myöhässä...


Iloitsemme ja kiitämme kaikkia ihania kanssaihmisiä, jotka ovat kanssamme matkaa tehneet. Muistan matkan varrelta ihania yksityiskohtia, Kompassin alkeiskurssin Topivelin kanssa, Mintun cairnryhmän kannustavat koulutukset sikakylmässä Hakkilan hallissa, liittymisen seuraan ja koulutuspaikan jonottamisen, ensimmäisen möllistartin, Karstusen Jannen kommentin mölliradan tuomaroinnin jälkeen, keppituskan, kisakirjan ostamisen vapisevin käsin, ensimmäisen virallisen startin ja ensimmäisen ihanan tuomarin (E. Berglund), maininnan Sohvista tuomarinpuhuttelussa, kamalan jännityksen, huikean uskaltamisen ja onnistumisen tunteen. Ja ne kaikki ihanat ihmiset, valmentajat, kurssikaverit ja koiraystävät. Yhdessä on tuskailtu ja yhdessä on menty eteenpäin ja iloittu. Matkamme varrella on toki törmätty myös muutamiin epäilijöihin, joille näytämme nyt kieltä...

Poppiksen kanssa kaikki tämä on vielä alussa. Ja Sohvin kanssa matka jatkuu, jännempänä kuin koskaan...

lauantai 3. toukokuuta 2014

Toukokuun tohinat

Poppis on toipunut leikkauksesta hyvin. Meillä on Mikon kanssa täysi työ saada neitokainen pysymään nahoissaan. Haavakin näyttää ihan kuivalta ja hyvältä. Nyt yritetään vielä hissutella toinen viikko, huh. Olen käyttänyt Sohvin erikseen pitkillä lenkeillä.

Tällaista aamujumppaa oli tarjolla Sohvin kanssa. Mukana omatoimivuorolla Tarja ja poikaat sekä vierailevana tähteä Tiina ja Jilli. Tein omaa kisamörköäni eli takaaleikkauksia hypyillä, ohjaus hidastaa koiraa aika tavalla, mutta ei kieltänyt ja toisaalta tämä ohjaus kääntää koiraa hyvin. Pitänee yrittää kokeilla tositoimissa, jos muuta kikat eivät taivu. Ajatella, että olemme päässeet ykkösluokan läpi ja kakkosluokasta kaksi luvaa takataskussa ilman yhtäkään takaaleikkausta hypyille :) 



Iltapäivästä vielä raunioharkkoihin. Toppasin kamalasti päälle ja väliin oli hyvä ja väliin kuuma. Kaikki koirat olivat hurjan päteviä ja ukkoa löytyi vaikka mistä piiloista. Sohvilla otettiin ilmaisulla, mutta tarvitsee vielä sitä käskyvahvistetta maalimieheltä. Vilkaisi etsiessään muutaman kerran meikäläistä, mutta jatkoi pyynnöstäni töitä itsenäisesti. Hajulla ollessaan ei vilkuile, vaan etenee tosi päättäväisesti. Tällä kertaa tehtiin hakuja myös niin, että ohjaaja ei tiennyt maalimiehen sijaintia.

Ensi viikosta kk agilitytauko. Tai siis koirille tauko, mina kyllä luuhaan kentillä pari kertaa viikossa.  Mutta seuraavaksi keskitytään muiden koiriin ja ohjauksiin :)          

Tarkoituksena päästä lähiviikkoina starttaamaan myös MEJÄ-kausi. Juhuu!