Jämi tarjoaa hienoja harjumaastoja ja lukuisia ulkoilureittejä. On siellä hiihtotunnelikin, mutta siihen putkeen me ei menty. Koirat malttoivat nukkua yöt, mutta muuten niitä vietiin aamusta iltaan. Mukana koiraseurueessa oli ennestään vieras chihu neitokainen 8kk, joka jännäsi ärrejä ja etenkin Poolle pörisi ja ärisi. Poo jaksoi ekan vrk olla vieraskorea, mutta alkoi vierailun edetessä ärsyyntymään enemmän ja pariin kertaan naisväen keskinäiseen päristelyyn piti jo puuttua. Sinällään harmi, kun nuo meidän vanhemmat koirat osaavat olla varsin lungisti keskenään.
Lenkkien ja leikkien lisäksi kävin vetämässä verijäljet koirille. Intoa oli niin, että melkein lähti homma lapasesta.
Chihutkin pääsivät kokeilemaan jälkeä. Yllättävän rohkeita ensikertalaisia olivat. Tutustuivat niin tarmokkaasti puuhaan, että olivat enemmän vähemmän verisia koko koirat :D Kolmesta kaksi käytti hyvin nenäänsä heti alkujaan, ja vain yhtä ei metsässä rämpiminen juuri kiinnostanut. Sorkka ei juuri inspiroinut ketään pikkukoirista. Omiltani kun sitä on vaikea saada pois.
Ainiin, mun pentukuume senkuin kasvaa. Hankalaa sinällään, kun harkitsemamme rodun saanti ei olekaan ihan yksinkertaista. Viime vuonna niitä rekattiin maassamme 32. Mutta eipä tässä nyt kiirehditä, tutustutaan rauhassa rotuun, kasvattajiin ja omistajiin.