sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Yhteislenkin bongaus

Nyt sen olen ihan ensimmäistä kertaa livenä todistanut: luppakorvainen cairn. Kyseessä oli yhteislenkin uusin tulokas Topi perheineen. Aivan ihanailmeinen nuorimies, joka veti letkaa sellaisella vauhdilla, että pois alta oksat ja männynkävyt. Aina, kun koiraa katsoi, niin jaksoi ne korvat hymyilyttää :)

Mukana lenksuilivat Sohvi, Poppis, Elli, Pipsa ja Nero (poju pääsi nyt ensimmäistä kertaa 5-kuisena matkaan mukaan), Sudden, Kerttu ja Topi. Hyväntuulinen ja vauhdikas lenkki pitkin Keskuspuiston polkuja. Onneksi ne muutamat poluilla kohtaamamme maastopyöräilijät olivat tosi kivoja ja moikkasivat koiralauman naureskellen. ja iso kiitos taas kerran kaikille ihanille kanssalenkkeilijöille!

Tytöt ovat saaneet nauttia varsin koiramaisesta pääsiäisohjelmasta. Perjantaina kirmattiin koirametsässä. Eilen pitkällä metsälenkillä ja illanistujaiset kera Mintun, Hossen ja Tacon. Taco kävi läpi tyttöjen leluvarastot ja löysi ne kammoimmat vinkuiitat, joita sitten antaumuksella vingutteli menemään. Koirien leikkiessä pihalla vinkuja piiloteltiin sitten kilpaa. Muutenkin koirat leikkivät ja juoksivat pihalla puolilleöin. Siihen perään tämänpäiväinen yhteislenkki, jonka jälkeen sukulointia ja nyt meillä makaa pari onnellista raatoa.

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Kevät keikkuen tulevi

Saatiin tänään koirametsään lenkkiseuraksi Popparin siskonplikka Selman Porvoosta. Viimeksi kun tavattiin, niin Selma näytti Popsille aika totisesti, kuka määrää. Nyt leikit kävivät paremmin yhteen ja nassikat viihtyivät hyvin keskenänsä, Sohvin seuraillessa enemmän taustalla. Sohvi puuttui menoon vain, jos vastaantulevat koirat ahdistelivat pikkulikkoja liikaa. Silloin Mamselli meni tilanteeseen mukaan. Muutamia mukavia koirakavereita matkalla tuli vastaan, mutta pääosin taivallettiin keskenämme. Kiva oli tavata Kristinaa ja Selmaa, seuraavat pentuetärskyt onkin jo sovittu parin viikon päähän.






Ihanan pitkä perjantai. Aurinko paistaa. Koirat nukkuvat lenkin ja leikkien jäljiltä. Suunnittelen ensi viikonlopun hevosmessuja. Sauna lämpiää ja karitsan ulkofileet marinoituvat ja pääsiäisolut viilenee. Mikko oli siivonnut, kun oltiin lenkillä ja kantanut viimeisiä satseja takkapuita valmiiksi. Nyt on just paras, pysäyttäkää kellot.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Tulinen pieni kisakoirani

Viime yönä startattiin Sohvin kanssa tämä agilitykisailukausi Tehis Cupin mölliradalla. Epävirallisten kisojen aikataulu venyi ja paukkui ja radalle päästiin vasta noin klo 22 ja 23. Onneksi seura oli mitä parhainta, kun mukana jännäsivät ja kisasivat Sanna ja Lillan, Sirpa ja Elli, Minna ja Pipsa sekä Hannamari ja Lennu. Kannustus- ja kuvausjoukoissa Markus ja Nero.

Rata oli helppo 18 estettä. Ohjauspuoli vaihtui lähinnä putkissa ja yksi valssinpaikka koko radalla. Ehdimme erinomaisesti tutustumaan rataan, lenkittämään koirat ylipitkästi ja silti hallilla hengailtiin tuntikaupalla. Minua, Sohvia ja Sannaa lukuun ottamatta kaikki olivat ensikertalaisia kisatilanteessa. Jännitys ja nauru poreili ilmassa. Onneksi häly hallissa rauhoittui loppua kohden ja minien startaessa tilaa ja rauhaa keskittyä oli jo paremmin. Kaikki koirat tekivät niin hienosti töitä, ohjaajat muistivat radan, koirat pysyivät hanskassa ja kaikki pääsivät hienosti maaliin. Muutamia kieltoja siellä ja täällä, mutta ne ei tee mitään, lopputulos oli aivan upea. Onnittelut kaikille koirakoille, olen niin ylpeä teistä kaikista!! Ja Minttu kanssa, joka äsken soitti ja halusi kuulla yksityiskohtaisen selvityksen kustakin koirakosta :)

Vähän itse jännäsin miten Sohvi käynnistyy kisoissa, kun tauko on ollut pitkä ja väliin on mahtunut Mamsellin mammalomailua ja sterilointi. Aika nopeasti kävi selväksi, että ainakin koira kerää edelleen kiitettävästi kierroksia kisatilanteessa.  Meidän tapauksessa se on pelkästään etu, koska kaikki, jotka Sohvin tuntee, tietää, että se on hyvinhyvin rauhallinen tapaus, välttelee konflikteja, lönköttelee lenkeillä ja nuuskii pitkään ja hartaasti kaikki puskat. Nyt vire kuitenkin säilyi koko kisatilanteen läpi hyvin ja toinen rata oli ensimmäistäkin parempi, koira kiroili menemään, vilkaisi ohjaajaansa aika ajoin ja teki, mitä käskettiin. Ekassa putkessa taisi käydä kyljellään, mutta sekään ei menoa haitannut. Ekalta radalta varasti lähdössä ja törkeän huonosta ohjauksesta johtuen kurkkasi putken suulta, että mitä Mamma aijot ja sitä kiellosta vitonen (-11s). Toisen radan otin edellä mainitut kohdat tarkemmin, nollarata ja -16s. Tällä suorituksella pikkuinen kiiturini pokkasi kisan voiton. Lopullista tuloslistaa en ole vielä nähnyt, mutta startteja taisi olla 24.







Ratamme löytyy täältä (kiitos Sannalle!). Aika perussettiä. Varmistelen paljon ja pulputan turhaan. Pitäisin mieluummin mielikuvan lennokkaasta menosta, mutta menköön nyt, vaikka silmiä kirveltää....

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Maaginen ajattelu

Mieli liikuttaa lihaksia. Siksi mielen harjoittaminen on välttämätöntä pyrittäessä hyviin kilpailusuorituksiin.

Kilpailutilanne muodostaa aina kilpailijalle stressitekijän. Parhaassa tapauksessa stressi merkitsee urheilijan mobilisoitumista hyvään suoritukseen, mutta usein käy myös päinvastoin: urheilija epäonnistuu. Tyypillisiä selityksiä tällöin ovat liika yrittäminen, epävarma fiilis tai rentouden puute.
Vain urheilija itse voi säädellä stressireaktioitaan (tunteitaan).

Tavoitetila:

1. Valmistaudu suoritukseen
2. Kuvittele suoritus
3. Keskity
4. Anna palaa
5. Arvioi suoritus
* käy läpi suoritus: mitä tapahtui ennen suoritusta, suorituksen aikana ja sen jälkeen

Maaginen ajattelu on itsesuggestion muoto, joka heijastaa henkilön sisäisiä tunnetiloja ja ajatuksia, jotka eivät välttämättä ole hänen tietoisuudessaan. Stressitilanteessa jokainen etsii tunteiden tasapainotilaa selviytyäkseen painetta aiheuttavasta tapahtumasta. Mitä vaikeampaa on löytää älyllisiä ratkaisuja, sitä herkemmin turvaudutaan maagiseen ajatteluun.

Mamman pikku mussukat

Pikkuäijät kehässä cairnkatselmuksessa. Ikää 5 kk.

Kyseessä siis Sohvin (Prankster's Star Sapphire) ja Morriksen (Hjohoo's Hjo're Just My Kind) pojat:
  • Prankster's Zapphire Ziggy (tumma brindle) -Nero
  • Prankster's Zircon Zane (punainen) -Nero

Kaikki kuvat Yasmin Eklund.










sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Catwalkilta

Yasminilta tuli kuvapläjäys kauneuskilpailujen kampaamattomasta kaunokista...

Jotain epäilyttävää tässä nyt on...

Tanssahtelut.

Vois sen tukan nyt edes näyttelyyn ehtiä kammata, nih.

Kaula pitkällä kenottaa nakkia.

Temput toivat olemukseen särmää.

Sohvi seuraa tarkasti menoa Mintun sylistä.
Pops ja Aune.

Hurrrja Aune.

Urakka suoritettu. Lepuuttelut Leean sylissä.

Kaikki kuvat Yasmin Eklund

Auringonpilkkuja

Muu perhe oli aamulla aika epäuskoisen näköinen, kun paukautin seiskalta ylös ja ilmoitin, että agitreenit kutsuvat. Aamuruoka pakattiin palkkioksi, 40 minsan lämppälenkki ja eikun hallille. Sanna ja Lillan olivat aamuvirkkuja kanssatreenareita. Tällä kertaa tilana oli Malmin pienempi puoli, joten teimme yksittäisiä esteitä (keinu, kepit) ja takaakiertoharjoituksia muutamalla hypyllä. 

Keinussa Sohvilla pudotusta jo noin 40cm ja tekee edelleen, mutta nyt nähtiin jo hidastusta. Eli jäädään tähän hetkeksi. Kolme ihan muuten reipasta suoritusta, ei enempää. Poppiksen kanssa ihan vain keinuteltiin ja syötiin namia samalla.

Kepit verkoilla on Sohvilla tosi kivat ja vauhtia on alkanut jo vähän löytymään. Poppista sisäänmeno verkkohässäkkään vielä mietityttää, mutta alkuun päästyään etenee ihan kohtuullisesti. Takaakierrot sujuivat molemmilta. Otettiin valssilla ja persjätöllä. 

Iltapäivä on kulunut takapihalla lumia levitellessä ja auringosta nautiskellen. Sekä ohikulkevia noitia  haukahdellessa. Nyt meillä kaksi karvakorvaa makaa ketarat kohti kattoa ja kuorsaavat. Taidanpa itsekin ottaa päikkärit ennen lenkkiä, kroohpuuh...

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kampaamatta kehään

Tänään on ollut hauska näyttelypäivä. Siis hetkinen, luetaanpa uudestaan. Hauska näyttelypäivä, voiko tosiaan olla totta, että meikäläinen fiilistelee näyttelyitä :D

Kyseessä oli cairnkerhon järjestämä nuorten cairnien katselmus, joka on hyväntuulinen ja rento tapa tutustuttaa koiria ja koirien perheitä näyttelymaailmaan ja saada ensimmäiset arviot koirista. Tapahtumassa näkyi paljon tuttuja, ihania cairnihmisiä. Ja mikä parasta superhauskoja karvakorvia, jotka kiipeilivät syliin, tutkivat taskut ja pussasivat rokotusten tarkastajan.

Ensin kehässä nähtiin Sohvin poikaat: punainen Nero ja musta Nero. Olin melkein liikuttunut, kun 5-kuiset pikkuäijät tepsuttelivat muina miehinä kehään. Molemmat esiintyivät upeasti, musta pikku-Nero Kasvattajan luotsaamana ja punainen Nero, oma hoitolapseni, Minnan luotsaamana. Olen niin tavattoman ylpeä Sohvin jälkikasvusta ja ihanista perheistä, jotka pojat ovat saaneet. Molemmat vesselit saivat hyvät arvostelut ja tumma Nero sijoittui vielä toiseksi kuuden urosbabyn luokasta.

Tässä muutama otos babysista, kuvaajana Henna Hyttinen.





Babyluokkien jälkeen nähtiin toinen toistaan hienoja pikkukoiria hyväntuulisesti kehässä pyörähtämässä. Oli niin hauskaa seurata koirien ensiesiintymisia, jutella ihmisten kanssa ja nauttia rennosta menosta. Arvostelu eteni odotettua nopeammin ja jouduin hoputtelemaan Mikkoa tuomaan Poppista paikalle kiireesti ja niin siinä kävi, että juostiin kehään suoraan autosta. Näyttelyremmin vaihdoin ja samalla kasvattaja kiinnitti numeroa ja työnsi nakkia kyytipojaksi. Sohvikin tuli samalla kyydityksellä kisamaskotiksi ja ehdin lykkäämään sen äkkiä koppaan. Vasta kehässä tajusin, että kaverihan osaa murtautua häkistä, jonka olin unohtanut ekstralukita. Onneksi Minttu oli lähellä, haki koiran kopasta (oli kuulema jo kovaa vauhtia tulossa ulos...) ja Söhvelöinen seurasi koko kehän Mintun sylistä. SuurKiitos Minttu!

Poppista kehämeininki taas alkuun meinasi jänskättää ja olin jo etukäteen suunnitellut, että teetän koiralle tarvittaessa muutamaa sen rakastamaa temppua kehässä, jos muuten käy liian vakavaksi. Ja pyörähtelytemput saivat homman vaihtumaan leikiksi, koira rentoutui ja valpastui ja muuttui enemmän omaksi itsekseen. Saatiin kehä taisteltua läpi, vaikka pöydällä tuomarin hiplailut olivatkin koirasta vielä varsin epämieluisia. Kolmas sija kolmen koiran ryhmästä oli meille oikein hyvä. Parasta kaikesta oli, että koira leikki ja riehui kehän reunalla ilosta pursuillen. Arvostelukin oli oikein mukava, joten hyvillä mielin kohti joitain valikoituja jatkokehiä.

Poppis, III-ruusuke ja tuliais-pääsiäis-Pupu Minnalta..
Poppiksen velipoika Viki oli taas niin komea ja reipas kehässä ja sijoittui niin ikään kolmanneksi omassa luokassaan. Onnea Leea. Kasvattajan koirat ovat kahtena edellisenä vuotena pokanneet näyttelyn parhaan tittelin, eikä ollut kaukana nytkään, kun nätti Vappu-neiti (Prankster's Valerie) oli upeasti BIS-2. Huikeaa. Onnea Taru ja kiitos taas kaikesta!

Ja loppuun kiitos Yassulle, joka toimi katselmuksen virallisena kuvaajana ja tykitti noin 1500 kuvaa. Hyvä, että sai kuvaajan edes tauoille patistettua...


perjantai 22. maaliskuuta 2013

Agility keskiviikko

Sohvi pääsi viilettämään keskiviikon harkoissa Esan suunnitelemalle 1-luokan hyppärille, juurikin samaiselle, jossa Yassu pokkasi kolmannen sijan. Teimme radan alun ja kepeille laitettiin verkkoja tueksi.


Sohvi teki radan moitteetta ja haki kepit hienosti. Verkottomissa kohdissa ilmeisesti itse tiivistän ohjausta, jolloin koira menee epävarmemmaksi ja hidastaa. Jos pidän itseni kurissa ja etenen itsevarman rennosti hippasen edellä, tekee paremmin. Verkot tällä kertaa toisella puolella kokonaan ja toisella puolella vain alussa ja lopussa. 

Keinuharkoissa jatkettiin ylhäältä alas, pudotus noin 20-30 cm. Tein kolme hyvää ja vauhdikasta suoritusta ja jätin siihen. Topsyveli, Lillan ja Alli kera Lindan ja Sannan tarjosivat treeni- ja lenkkiseuraa.

HSKH:lta tuli viestiä, että pian alkaa haku kesän uusiin ryhmiin, joihin siis tarkoitus pyrkiä Pompulan kanssa. Peukutpeukut, että saataisiin koulutuspaikka.

Lenkit ovat olleet melko huurteisia. Toisaalta kevättalvi on lempivuodenaikani, joten tänä vuonna ei voi valittaa :D Eilen tosin annoin periksi ja vedin merinovillaisen kerraston taas päälle, kun lähdettiin pidemmälle lenkille. Takka lämpeee harvase ilta ja villasukat on jatkuvassa käytössä. Lintujenkin ruokintaa on jatkettu täydellä teholla.

Huomenna sitten nuorten cairnien katselmuksessa Klaukkalassa (Lahnuksentie 215, klo 10-15) ensiesiintymisen näyttelykehissä tekevät Sohvin pojuista Nerot. Lisäksi Poppari ja veljensä Viksu pyörähtävät arvioitavana. Onneksi saadaan Yassu kuvaamaan koko tapahtuma, joten kerrankin saadaan jotain parempia otoksia kuin puhelinräpsyt. Tapahtumaan on ilmoittautunut reilu 40 pentua, junnua ja nuorta cairnia. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan katsomaan railakasta terrierimenoa.

Mutta nyt jatkan lomapäivääni hallivarausten äärellä ja keräämällä joukon koiria kasaan, koska Katja The Kouluttaja on taas lupautunut paikalle huhtikuussa...




keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Partakarvat sentään

Pikainen päivitys etäpäivältä kotoa. Kiireetön aamu takasi koirille metsälenkin heti aamusta ja pienet kotiharkat. Olen miettinyt alkuasennon opettamista agilityyn ja työstämme nyt jalkojen väliin tuloa. Sohvilla menee jo jotenkuten, Poppari tarjoaa jostain syystä asentoa väärinpäin eli kun katson alas jalkojeni väliin, siellä viuhtoo vimmatusti häntä :)

Pihapyrähdyksen jälkeen molemmat nukkuvat nyt päikkäreitä pöydän alla jalkapöytääni tyynynä käyttäen. Rakastan näitä työolosuhteita einkä malta käydä edes keittämässä lisää kahvia.

Piipahdin eilenkin tallilla ja Poppis pääsi nyt ensimmäistä kertaa mukaan. Oli varsin ilahtunut hevonkakkaroista, mutta tallissa katseli silmät pyöreinä menoa ja kävi varovarovasti kurkkimassa bokseihin. Sylistä käsin nuuhki pitkään Kilkenny-ponin kanssa partakarvat väpättäen. Maneesissa käväistiin katsomassa tuntia ja siellä osasi olla hipihiljaa.

Nyt jatketaan hommia, illalla Sohvi pääsee tauon jäljiltä taas agilitykentälle. Eilen vahvistui Sohvin kesätreenipaikka HSKHn koulutusryhmissä. Jatkamme toukokuusta syyskuulle torstaisin iltatreenejä, mutta nyt joka viikko. Peukuttelen vielä, että saisin Pompulalle oman ryhmän.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Vauhdikasta eloa

Hups, siinä se viikonloppu nyt vierähti. Kotona ehti lähinnä kääntymään ja taas mentiin.

Lauantaina aamuvirkkuna kasiksi Ojankoon laittamaan palkintoja, auttamaan radanrakennuksessa ja ratatyöläisenä katsastamaan ykkösten menoa. Päivän kruunasi Yasminin ja Rockyn hieno hyppäri, jossa koirakko selvisi virheettä ja hyvällä ajalla maaliin. Ja mitkä kepit! Keppikulma ei ollut helpoimpia, mutta Rocksy suoriutui sitä leikiten. Kaksikon suoritus oikeutti LUVAaan ja kolmanteen palkintopallisijaan. Vähänkö olin pakahtua ylpeydestä, kun cairn kipusi palkintisijoille monenmonen taitavan koirakon ryhmästä. Hyvä Yassu ja Rocky ja lämpimät onnittelut vielä tätäkin kautta!

Juoksi kesken agiradan rakennusta palkintojenjakoon hihkumaan ja sain muutaman epätarkan räpsyn kaksikosta..


Lauantaina pääsimme vielä koko perhe Minnan, Markuksen, Pipsan ja Neron luokse illalliselle. Koirat leikkivät itsensä tainnoksiin ja ihmisväki söi kuvut täyteen mukavia rupatellen. Kiitos M&M!

Tänään kipaisin Knapperin tallille St Patrickin päivän estekilpailuja  katsomaan. Yritin haalia aamulla kaiken vihreän päälleni ja rajasin varsin veikeät turkoosit silmät ;) Kiva oli hyvässä porukassa seurata ratsukoita naperoista kokeneempiin, ja loppuun pääsin vielä hemmottelemaan Jackien ratojen jälkeen. Olen nyt ratsastanut paljon nuorta Eddietä sekä Jackie Brownia, oppinut älyttömän paljon ja samalla tajunnut, miten paljon on vielä opittavaa.

Vielä ehdittiin koirienkin kanssa parituntinen metsälenkki kiertämään. Popsin varvas on parantunut ja sintti pääsee taas treenaamaan. Viikon punnitus näytti kiloja Sohville 8,3 ja Popsille 7,4 eli hyvällä mallilla Mamsellin painonpudotus. Silmään ja näppituntumalla arvioituna vielä saisi vähän keventyä. Oma kilokertymä näyttää noin kahta kiloa kesäksi sulatettavaa, höh. Pohdin tätä pupeltamalla ison kasan jugurttirusinoita...


perjantai 15. maaliskuuta 2013

Jäsenasiaa

Juhuu, kotona ollaan ja vapaapäivä, just aika hyvä. Lueskelin heti kättelyssä reissun aikana postista putkahtaneen cairnkerhon jäsenlehden ja ilahduin sisällön reippaudesta. Näyttelypainotteisena pitämäni lehti olikin täynnä luonneasiaa, agilitykuulumisia, karhutestausta, koulutusneuvoja ja rakenneasiaa. Kiitokset toimituskunnalle monipuolisesta tarjonnasta.

Kerhon vuosikokouksen yhteydessä 21.4. Turussa on tarjolla myös mielenkiintoinen luento koiran biomekaniikasta, rakenteesta ja kuormittuvuudesta ja urheilevan koiran ruokinnasta. Harmikseni rauniopäivä osui samalle päivälle, joten kokoustelut jää nyt itseltäni väliin. Toivottavasti moni jäsen kuitenkin pääsee paikalle.

Lehdessä oli myös ilmoitus toukokuussa starttaavasta agilitykurssista, jolla pääsee tutustumaan agilityn saloihin. Kerho sponsoroi kurssia. Lisätiedot lehdestä ja pian myös kerhon sivuilta www.cairnterrieri.fi

Nyt lähden täyttämään pakastimet Murren murkinalla ja sitten me tehdään piiiitkä lenkki ja otetaan aurinkoa. Illaksi tallille ja aamuksi Ojankoon talkooavuksi. Huomenna päästään myös leikkimään Neron ja Pipun kanssa...

Aurinkoista viikkistä nöpöiset!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Ihanneammatti

Istun täällä Helsinki-Vantaalla kuudelta aamulla vielä aavistuksen epätietoisena ottaako luminen Keski-Eurooppa virkamiehiä pullistelevan koneen ylipäänsä vastaan.

Viimeksi tänään klo 04:45 herätyskellon soidessa ja perheen muiden jäsenten kääntäessä kylkeä, mietin, että minkälainen se ihanneammatti oikein olisi. Omaan helkkarin mielenkiintoisen ja haastavan duunin. Olen opiskellut pienen ikuisuuden, väitellyt 2005. Tienaan ihan ok, ja omaan maailman parhaat työkaverit. Mutta ainahan sitä voi ajatusleikkiä.

Monessa duunissa tosin mielikuva ja totuus voivat osoittautua toiseksi. Kirjoitusten jälkeen tein vuoden sijaisuuden tyttöjen liikkamaikkana. Duuni oli jees ja opiskelijat hauskoja, mutta opettajanhuone aika kammomesta. Siihen taisi jäädä ajatukset liikka/bilsanmaikan urasta. Nuorena maatalouslomitin lähisuvun tiloilla ja viihdyin mainiosti aamuherätyksistä huolimatta. Opiskeluita on lisäksi rahoitettu niin asiakaspalvelussa kuin puutarhatöissä. Yliopistovuosina siirryin aika nopeasti oman alan töihin labraan, ja tutkimustyö oli silkkaa auvoa. Silloin oli harvinaisen sama oliko tiistai vai lauantai, vappu vai juhannus, ja mitä kello mahtoi olla, tutkimus oli intohimo. Siihen aikaan elin sinkkuvaihetta ja tein pelkästään töitä ja jumppasin. Aika outoa aikaa näin jälkikäteen ajateltuna ;) Aherruksesta vain maksettiin surkeaa palkkaa ja post doc vaiheessa työ oli melkein pelkkää apuraha-anomusten kirjoittamista. Siitä asti sitten vaikutettu virkamiehenä. Sekin duuni on osoittautunut erilaiseksi kuin kuvittelin, aikalailla vähemmän kuivaksi.

Mutta se ihanneamatti. Saiskos esim. näistä jotain kokoon:
  • työn sisällön mielekkyys
  • vaihtelevat päivät
  • ei saa tulla kylmä
  • mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaan
  • vapaa pukeutuminen (mielummin urheilukerrasto kuin jakkupuku -katkerana ikuisista paitapuseroiden silittämisistä)
  • jos eläimet eivät suoraan liittyisi työtehtävään, niin niiden läsnäolo olisi suotavaa
  • saa matkustaa, mutta ei ole pakko
  • liksalla eläisi
Hups, nyt pitää lopettaa ja siirtyä koneeseen. Jatketaan listausta taas joskus. Mukavia työpäiviä kaikille.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Fyssarilla

Anu läpikävi koirat aamulla. Sohvi oli odotetusti sterkkatauon ja viime viikon pentupainien ja kasvatettujen lenkkien myötä lihaksistoltaan/lihaskalvoiltaan vähän jumissa. Ei kuitenkaan mitään isompaan. Poppiksella löydettiin -ylläripylläri- kipeä varvas, joka jo paranemaan päin ja antoi jopa hoitaa nivelen. Sohvi lepuuttelee jo tosi hyvin käsittelyn, mutta Poppis vielä ajoittain kiemurtelee ja vaatii käsittelijältä kärsivällisyyttä. Onneksi Anu jaksaa noiden kanssa työstää hoidon tosi kivasti ja tylleröt tykkäävät hoitotädistään kovin.

Nyt kevyttä ulkoilua työmatkani ajan ja ensi viikolla taas harkat soikoon. Odottelen jo innolla tietoja HSKHn kesätreenien järjestymisestä. Omatoimivuoro cairnporukalla jatkuu Ojangossa joka tapauksessa lauantaisin, mutta tavoitteena siis lisäksi ohjatut harkat kerran viikkoon molemmille karvakorville.

Nyt työkoneen taakse ansaitsemaan hallivuoroja ja raksuja kuppeihin. Perjantaina taas jatketaan.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Saukkosukkulat

Ihanat saukonpoikaset sieltä kuoriutui pitkien otsatukkien ja karvastojen takaa. Kiitos Tarulle urakasta. Tässä todisteet Sanna-Raipe-otsisten katoamisesta ja hienojen pienten korvien ilmestymisestä.



Ihana, aurinkoinen viikonloppu. Lumikengille oli taas käyttöä, kun koirilla hankikanto.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Messuilla

Terveiset GoExpo - messuilta. Mukavasti vierähti muutama tunti vaelluskohteita pohtiessa, Itävallan ratsastus- ja mtb-loman yhdistelmää haikaillessa, uusia vaelluskenkiä sovitellen ja tietty Horse Fairin puolella. Messutarjouksiin sorruttiin tällä kertaa aika harkiten. Lomasuunnitelmat elokuulle alkavat muotoutumaan.

Sohvi pääsi tuuraamaan Elliä Agimestan cairntreeneihin. Tehtiin kevyttä ohjausharjoitetta ja puomia. Mamselli oli ihan pätevä.  Puomi on suht kiva, mutta vähän hidastaa alastulossa. Näin samalla, miten upeasta ryhmä on mennyt eteenpäin, juhuu. Hannamari ja Lennart sekä Minna ja Pipsa osaavat jo vaikka mitä. Kirsi ja Sandie porskuttavat tauon jäljiltä innokkaasti uutta oppien.

Koirien kanssa aurinkolenkki, jossa pakkanen kuitenkin nippaili sen verran, että oli ihana pistää kotona takkaan tuli. Popsin jalka on parempi. Ilmeisesti varvas on vähän ottanut osumaa. Ei haittaa etenemistä, ponnistusta yms.,  mutta kaikki sivuosumat saavat irvistämään. Nyt me löhötään sohvalla ja mietitään, minkälaisen frisyyrin Taru koirille huomenna taikoo.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Ne vaikeimmat

Tänään otettiin ohjatuissa treeneissä työnalle ne vaikeimmat eli katsastettiin, missä mennään kontaktien, keppien ja keinun kanssa. Vähän jännityksellä odottelin tätä harjoitusta ja siitä saatavaa palautetta.

Keinu. Olemme ahkerasti keinutelleet kotosalla keinulevyllä. Erilaisia alustoja ja kolinoita kokeiltu hyvällä menestyksellä. Nyt siirtyillään vähitellen oikealle keinulle. Keinuttaminen maksipöydältä alas hidastaen on toiminut aika huonosti meillä, ja vaikuttanut varovaisempaan liikkumiseen myös puomilla. Nyt lähdettiin liikkeelle niin, että koira nostettiin keinulle, keinun alla tuki ja kun koira juoksi keinun alas, se liikkui vain vähän. Päästiin ehkä 10 cm, jätettiin siihen, kun draivi oli hyvä. Jatkan nyt näin ja katsotaan, miten edistymme.

Kontaktit. Tehtiin puomilla ja aika kivasti. Häivyteltiin targetteja ja jäin itse taakse. Asento on löytynyt hyvin. Eteneminen hidastuu, jos ei etupalkkaa ja jään taakse. Yhdessä juostessa tulee hyvin ja jää kontaktille hyvin. Tarjoaa myös An alaosalla asentoa, koko estettä ei vielä kokeiltu.

Kepit. Verkoista heti kaksi pois. Ei ongelmia, otettiin kolmaskin pois. Pari stiplua, ei palkkaa ja koira skarppasi heti. Kuljin vierellä, jäin taakse ja liikuin sivusuunnassa, eteni koko ajan hyvin etupalkalle. Nyt vain verkkoja systemaattisesti pois. Ekaa kertaa ikinä tuli pienenpieni aavistus, että tämä voisi joskus jopa onnistua. Vielä kun ton saman uskon sais keinulle.

Hyvillä mielin kävimme jäähdyttelemässä. Popin jalka edelleen pipi. Ei se sählä malta levätä ja riekuttuaan taas ontuilee. Remmissä tehdään lyhyet lenkit, mutta tuo nyt hyppii vaikka paikallaan. Ei tunnu särkyilevän, joten en lääkitse, jotta saisin paremmin selon paranemisesta. Onneksi Anu tulee fysioterapioimaan koirat ensi viikolla, jonka jälkeen työmatkailen, joten saavat kunnollisen lepoviikon väliin.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Sohvi is back

Steriloinnista on nyt kk ja Sohvi pääsi ensimmäistä kertaa mukaan hallille. Popsin sen sijaan jätin murjottamaan kotiin, kun sai eilen illalla pihalla riekkuessaan jonkun osuman etutassuun ja kulkee edelleen vähän epäpuhtaasti. Juuri eilen mietin Minnan kanssa koiria lenkittäessä, että ihmeen vähän mitään osumia on tullut, vaikka koirat riehuvat syvässä lumessa väliin varsin päättömästikin. Ja heti osui, höh. Ei vaikuttaisi pientä revähdystä kummoisemmalta, mutta annoin varuiksi yöksi särkylääkkeen ja saa levätä tämän viikon. Menoa tuo ei tunnu paljoa rajoittavan, paini luonnistuu vaikka kolmella jalalla. Aika erilainen kipukynnys noilla tuntuu olevan. Mamsellilla jos jokin paikka on kipeänä, niin sen huomaa kilometrin päähän ja siellä vaaditaan rinsessa-hissi-kyydityksiä ylös ja alas sohvalta yms. Pieni se ei pienistä piittaa. Sen kanssa joutuukin olemaan tarkempi.

Eilen tosiaan nähtiin Minnaa, Pipsaa ja Neroa. Käytiin kiertämässä vähän pidempi metsäpolkulenkki Silvolassa, joten Nero pääsi välillä sylikyydillä. Tällöin alkoi välitön kitinä, jolla pikkuherra ilmoitti äänekkään mielipiteensä moisista kantopuuhista. On se mainio nappula.

Agilityssä tehtiin vielä Katjan rataa, niistoa, pimeää putkea ja serpentiiniä. Osattiin (niisto, pimeä putki, putkesta kääntyminen) ja ei osattu (serpentiinissä oli haasteensa), mutta opeteltiin. Sohvi oli oikein mainio treenikaveri. Loppuun puomin alastuloa ja mielenpiristykseksi pussi. Tästä se taas käynnistyy. Loppulenkki kera komeiden veijareiden; Topiveli, Paavo, Rane ja Petsku.

Popparilla oli omalla iltalenkillä täysihönkä päällä, mutta vieläkin mielestäni keventää toista etusta.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Kotiharjoituksia ja sohvanvaltausta

Tasapainotyynyllä on-offia ja keinuiluja.

Sohvi&Pops (älkää välittäkö Sohvin ruokkoamattomasta ulkonäöstä, kampaaja on jo varattu). Kuvausteknisistä syistä koirat nyt kääntyivät tyynyllä. On harjoiteltu myös asentoa ihan etenemissuntaan etupalkalle.



Pieni ja niin taitava Nerous


 Keinuilut


 Ja ne sohvanvaltaajat.



Neron kotiväki tulee hetkenä minä hyvänsä hakemaan pojun kotiin. Vähän haikeata, mutta onneksi me tavataan natiaista säännöllisesti. Ensi viikolla on muutenkin paluu normieloon, kun Sohvi pääsee kk tauon jälkeen taas agilitykentille. Mikko on työmatkalla ja kalenteri täynnä kaikenlaista mukavaa.

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Pakkasaamu

Aamulenkin ja -kahvin jälkeen loppuhesari sohvalla. Sain seuraa. Sekä Poppari että Nero ovat melkoisia sylipullia. Sohvi harvemmin tulee ihan syliin, mutta makoilee mielellään lähistöllä.



Suunnitelmissa pieni lenksu uusissa metsämaisemissa. Hankikanto näytti aamulenkillä olevan. Pihaan toissailtana eksynyt supi sai terrierien veren kiehumaan ja vielä eilen Sohvi kävi lenksulla kaivelemassa niiden jemmoja uudella innolla.

Yritän tänään saada Mikon kuvaamaan parit harkkavideot, kun pikkuinen harjoittelee on-offeja ja keinumista...

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Ihan tavallinen päivä


Pihaleikkejä. Sisäleikkejä. Metsälenkki. Koulutustuokioita. Tirsoja.
Illalla vielä sauna ja ydinluukiekot. Koiranelämää.




Nero on käynyt vohkimassa vaatekaapista sukan, jolla irtosi maanmainiot vetoleikit.

Mikäs siinä ruoanlaitossa taas kestää?
Kaverit ruokalevolla.
Ollaan vähän työstetty ruokakuppikäytöstä. Uusi ympäristö sai Neron alkuviikosta murisemaan kupilla, jos menin liian lähelle. Aloin lisäilemään kuppiin herkkuja kesken joka ruokailun, ja nyt päästää jo hyvin kupille. Alkuun varmasti pelkäsi, että hurjat donnat tulee ja vie murkinatkin kupista :D

Tämä on ollut tosi kiva viikko. On ollut iso ilo opetella tutustumaan Neroon kunnolla, ja koirat ovat tutustuneet toisiinsa ja niistä on tullut hyvät kaverit. Tämän jälkeen on helppo ottaa nassikka jatkossakin hoidettavaksi (vinkvink Minna ja Markus).