Kampaamatta kehään

Tänään on ollut hauska näyttelypäivä. Siis hetkinen, luetaanpa uudestaan. Hauska näyttelypäivä, voiko tosiaan olla totta, että meikäläinen fiilistelee näyttelyitä :D

Kyseessä oli cairnkerhon järjestämä nuorten cairnien katselmus, joka on hyväntuulinen ja rento tapa tutustuttaa koiria ja koirien perheitä näyttelymaailmaan ja saada ensimmäiset arviot koirista. Tapahtumassa näkyi paljon tuttuja, ihania cairnihmisiä. Ja mikä parasta superhauskoja karvakorvia, jotka kiipeilivät syliin, tutkivat taskut ja pussasivat rokotusten tarkastajan.

Ensin kehässä nähtiin Sohvin poikaat: punainen Nero ja musta Nero. Olin melkein liikuttunut, kun 5-kuiset pikkuäijät tepsuttelivat muina miehinä kehään. Molemmat esiintyivät upeasti, musta pikku-Nero Kasvattajan luotsaamana ja punainen Nero, oma hoitolapseni, Minnan luotsaamana. Olen niin tavattoman ylpeä Sohvin jälkikasvusta ja ihanista perheistä, jotka pojat ovat saaneet. Molemmat vesselit saivat hyvät arvostelut ja tumma Nero sijoittui vielä toiseksi kuuden urosbabyn luokasta.

Tässä muutama otos babysista, kuvaajana Henna Hyttinen.

Babyluokkien jälkeen nähtiin toinen toistaan hienoja pikkukoiria hyväntuulisesti kehässä pyörähtämässä. Oli niin hauskaa seurata koirien ensiesiintymisia, jutella ihmisten kanssa ja nauttia rennosta menosta. Arvostelu eteni odotettua nopeammin ja jouduin hoputtelemaan Mikkoa tuomaan Poppista paikalle kiireesti ja niin siinä kävi, että juostiin kehään suoraan autosta. Näyttelyremmin vaihdoin ja samalla kasvattaja kiinnitti numeroa ja työnsi nakkia kyytipojaksi. Sohvikin tuli samalla kyydityksellä kisamaskotiksi ja ehdin lykkäämään sen äkkiä koppaan. Vasta kehässä tajusin, että kaverihan osaa murtautua häkistä, jonka olin unohtanut ekstralukita. Onneksi Minttu oli lähellä, haki koiran kopasta (oli kuulema jo kovaa vauhtia tulossa ulos...) ja Söhvelöinen seurasi koko kehän Mintun sylistä. SuurKiitos Minttu!

Poppista kehämeininki taas alkuun meinasi jänskättää ja olin jo etukäteen suunnitellut, että teetän koiralle tarvittaessa muutamaa sen rakastamaa temppua kehässä, jos muuten käy liian vakavaksi. Ja pyörähtelytemput saivat homman vaihtumaan leikiksi, koira rentoutui ja valpastui ja muuttui enemmän omaksi itsekseen. Saatiin kehä taisteltua läpi, vaikka pöydällä tuomarin hiplailut olivatkin koirasta vielä varsin epämieluisia. Kolmas sija kolmen koiran ryhmästä oli meille oikein hyvä. Parasta kaikesta oli, että koira leikki ja riehui kehän reunalla ilosta pursuillen. Arvostelukin oli oikein mukava, joten hyvillä mielin kohti joitain valikoituja jatkokehiä.

Poppis, III-ruusuke ja tuliais-pääsiäis-Pupu Minnalta..

Poppiksen velipoika Viki oli taas niin komea ja reipas kehässä ja sijoittui niin ikään kolmanneksi omassa luokassaan. Onnea Leea. Kasvattajan koirat ovat kahtena edellisenä vuotena pokanneet näyttelyn parhaan tittelin, eikä ollut kaukana nytkään, kun nätti Vappu-neiti (Prankster's Valerie) oli upeasti BIS-2. Huikeaa. Onnea Taru ja kiitos taas kaikesta!

Ja loppuun kiitos Yassulle, joka toimi katselmuksen virallisena kuvaajana ja tykitti noin 1500 kuvaa. Hyvä, että sai kuvaajan edes tauoille patistettua...