tiistai 29. tammikuuta 2013

Montafon ilmoittautuu

Pikainen tervehdys pienestä Montafonen kylästä Itävallan Alpeilta. Kaksi päivää lumilaudan päällä, ensimmäinen auringonpaisteessa ja toinen sakeassa lumipyryssä. Lumen myötä eilen pääsi jo paremmin koluamaan rinteen sivustoja. Tänään paistaa taas aurinko, joten lähdemme kiertämään alueen kunnostamattomat ski routet.

Jalat ovat lähes touhoutuneet. Sain huomiselle hieronnan, jos saisi paikkoja vetreytymään. Hotelli tarjoaa tilavat huoneet, saunaosaston ja erinomaista ruokaa. Puolihoito ja 6 ruokalajin illallinen takaavat, että kulutetut energiavarat saadaan korvattua ja vähän päällekin.

Äidiltäni tulleiden viestien mukaan koirat voivat mainiosti. Energiaa puretaan pihaleikeissä ja lenkeillä. Ruoka ja uni maistuvat. Reippaat pirpanat.

Ihanaa viikkoa teille, lähden vetämään kerrastoa alle ja kypärää päähän...

perjantai 25. tammikuuta 2013

Tie on pitkä

Olipa taas niin hienot agilitytreenit. Ei sillä, että me mitään olisi osattu, mutta kun saatiin kouluttajaksi Lindroosin Sini! Sini yllätti heti alkuun kertomalla, että cairnterrieri ei ole ollenkaan vieras rotu hänelle. Heti jotenkin helpotti :D

Sini syynäsi tyttöjen menoa ja antoi meille paljon ajattelemisen aihetta ja pinkan treenejä jatkotyöstettäväksi. Sini näytti harjoituksia Sohvilla ja sai koiran tosi hyvin mukaan. Oli ilo seurata työskentelyä. Myös Pops pääsi tekemään ihan uusia harjoituksia. Treenin lisäksi saatiin kirjallista materiaalia ja jälkikäteen vielä kirjallista palautetta. Kerron lisää, kun palaan reissusta.

Nyt on koirat viety hoitoon äidilleni, ja ajatukset alkavat kääntymään ylös lumille. Palataan pian.

Siinä se nyt on


Tanssitaidottaman painajainen

Torstain ohjattujen agitreenien teema oli valssi. Ohjaus, joka on itselleni aika kankea. Tuppaan hidastamaan koiraa tönkkövalsseillani ja yleensä valitsenkin jonkun muun tavan ohjata, jos mahdollista.

Rata oli 20 esteen pyöritys, jossa  oli 8 valssinpaikkaa siellä ja täällä. Nyt niihin ei saanut soveltaa muita ohjaustapoja, vaan valssia piti ainakin yrittää tarjota. Satu halusi, että näytämme ensin oman suorituksen alusta loppuun. Ohjaajalla puntti tutisi, mutta Sohvi otti tyynesti haasteen vastaan. Teki tarkasti ja keskittyneesti ja suoritti pieninäppärä radan virheettä läpi. Epäuskoisena hihkuin maalissa. Taas niitä pieniä hienoja hetkiä harjoituksissa. Ohjaajalle pluspisteet  siitä, että muisti jo vähän katsoa eteensä ja hahmottaa sijaintiaan radalla. Tämä on varmasti asia, joka kehittyy vähitellen, kun kokemusta kertyy.


Jatkoharjoituksessa säädettiin minulle optimaalisempia linjoja, jotta koira voisi edetä mahdollisimman hyvin ja sujuvasti esteeltä toiselle. Olen ajoittain vähän myöhässä valsseissa ja ne valuvat helposti liian syvälle. Loppuun katsottiin vähän Popparille sopivia valssiharjoituksia.

Nyt perjantaina saamme kuulla lisää kommentteja menostamme ja toivottavasti vinkkejä jatkoon, kun Treenikavereiden Sini L. tulee vetämään meille treenit. Jännittävää!

Agitreenien lisäksi hymyilyttää heppasuunnitelmat. Sain sovittua tuohon keväälle muutaman toivomani lisätunnin Knaperbackasta, joten harjoitukset jatkuvat silläkin sektorilla. Mutta nyt toinen kuppi kahvia ja miettimään miten edistäisi pakkauspuuhia; Sohvi nukkuu matkalaukun päällä ja Poppis lumilautakassissa ;)

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Matkavalmisteluita

Kotona taas. Vain aloittaakseen seuraavan reissun valmistelut. Viikonloppuna pakataan lumilaudat, sukset ja piipparit matkaan ja suunnataan Itävaltaa etsimään puuterilunta.Karvakorvat viedään jo perjantaina äidilleni hoitoon.

Koirulit osallistuivat varustesulkeisiin innolla.


maanantai 21. tammikuuta 2013

Aina mukana

Rakastan tota läppärini taustakuvaa. Tytöt juoksevat mukana työmatkoillakin.


Kuva on muistaakseni viime kesän cairnien yhteislenkiltä Pirttimäestä ja Yassun ikuistama. Poppari oli tuossa 5-6kk ja intopiukkana matkassa mukana.

Kotoa tuli raporttia, että aita korotettu ja testattu pitäväksi. Estetiikka kuulema vähän kärsi, mutta pääasia, että koirat pysyvät sulaan asti pihanpuolella. Katsotaan kesäksi jokin nätimpi ratkaisu. Plikat olivat olleet varsin tyytyväisiä, kun pääsivät ralliradalleen pienen tauon jälkeen.

Sterilointi

Sohvin sterilointiaikaan saatiin vahvistus tänään. Mamsellin hormonipölly loppuu ihan pian, helmikuun alussa, kun vien koiran Viikin eläinsairaalalle leikattavaksi. Koira on nyt saatu hyvään kuntoon pentusten jäljiltä, talvi sopii haavanhoitoon enkä halua enää yhtään juoksua ja valeraskautta rasittamaan koiraa.

Sain jo pehmeän ilmatäytteisen kaulurin Minnalta lainaan. Ja sairaalalta ohjeet leikkausaamuun. Ainahan nämä narkoosit ja leikkaukset jännittää, mutta uskallettava se nyt vaan on.

Mä joka päivä töitä teen...

Koska en vieläkään ole voinut heittäytyä maanmainioksi kotirouvaksi, joka viettää vapaa-aikaansa agi- ja ratsastushalleilla ja loppuajan kuntoilee, sisustaa ja viettää laatuaikaa miehensä kanssa, niin istun junassa matkalla Keski-Suomeen työkeikalle. Tein aamun töitä kotoa ja ehdin vielä ennen lähtöä tekemään kunnon lenkin lumisessa metsässä. Aurinko lämmitti jo ihanasti. Vähän oikein harmitti jättää koirat ja mies pihalle aidankorotushommiin ja lähteä itse reissuun.

Laatikkoleikissä Sohvi osaa nyt mennä laatikkoon, tosin istuu siellä, mutta se käy minulle. Poppari on edennyt kolmen jalan vaiheeseen ja kohta aletaan edellyttää see viimeinenkin tassu boksiin. Hassut ovat ihan tohkeissaan, kun harjoituslaatikko otetaan esiin.

Jaa, jos vaikka uppoutuisi takaisin töihin. D-vitamiinosta taivaan täydeltä kaikille! Loppuviikosta kuulolla taas.

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Prkl!

Reilun vuoden asumisen jälkeen Sohvi karkasi äsken ensimmäistä kertaa pihasta. Mikko oli pihalla pilkkomassa puita ja huikkasi sisään, että nyt lähti. Aikas nopeasti vedin ulkokamat päälle, remmit matkaan ja lähdin koiranhakumatkalle. Onneksi oli vielä valoisaa. Poppis oli jäänyt pihalle, joten se viskattiin häthätää sisään ja molemmat lähdimme Sohvia etsimään. Löysin sen noin 300 metrin päästä seurustelemassa koiranulkoiluttajan kanssa. Koira kiinni ja palasimme pihalle. Jäin seuraamaan tilannetta siihen kohtaan aitaa, mistä jäljet osoittivat karkulaisen ponnistaneen aidan yli. Ja niin oli härski, että saman tien silmieni alla uutta yritystä hanikkaan. Karjaisin, minkä keuhkoista lähti ja koira pakitti takaisin.

Eipä auta kuin suunnata rautakauppaan ostamaan korkeampaa aitaa. Olisin vielä ymmärtänyt, jos olisi lähtenyt pupun yms perään, mutta, että ihan huvin vuoksi maailmalle. Hemmetti sentään tota Mamsellia.

Yhdessä lenkille

Olipas huipparilenkki tämä tammikuun yhteislenkki. Kera 10 cairnin vaellettiin auringonpaisteessa ja kevyessä pakkasessa. Metsäpolut olivat hyvässä kunnossa eikä vastaan tullut kuin muutama hyväntuulinen kulkija. Valtaosa koirista oli tänään narttuja, joten Perrolla, Paddyllä ja Elmerillä oli mukava lenkkeillä siellä tyttöjen keskellä.

Ketään ei palellut, vain jäitä poisteltiin väliin anturoista painamasta. Kiitos uudet ja kokeneet lenkkeilijät seurasta. Kanssanne on aina niin mukavaa.



Nyt leikitään

Käytiin eilen kurkkaamassa, kun Sohvin Nero-pojilla oli leikkituokio. Tasavahvoja nassikoita, joilla riitti täyttä energiaa puolentoistatunnin paineihin. Sohvi ja Pipsa tyytyivät seurailemaan menoa yleisinä valvojina ja tarvittaessa komensivat Poppista. Pops jaksoi pienten kanssa touhottaa. Jos meno uhkasi käydä hurjemmaksi Sohvi yleensä puuttui peliin. Ja tarvittaessa Pipsa käännätti Popparin seljälleen korvasta. Eli järjestys oli selvä ja kovasti siellä opeteltiin puhumaan koiraa. Ihmisväen tarvitsi kuitenkin aika vähän puuttua menoon, vaan koirat pärjäsivät hyvin keskenänsä.

Nassikat ovat nyt saaneet ensimmäiset rokotukset ja todettu eläinlääkärissä olevan kaikin puolin mallikkaita yksilöitä purukalustoa myöten. Söpöjä superpalloja, joilla oli terävät hampaat ja kunnon kähinä painiotteiden lomassa. Onpas mielenkiintoista nähdä, mitä hurmureita/riiviöitä niistä vielä kehittyykään. Perheensä ovat tehneet hyvää kasvatustyötä.

Minna lähetti pari yritystä yhteiskuvasta. Kaikki ovat ihan omanvärisiä.




perjantai 18. tammikuuta 2013

Teiniprinsessa

Olipas raikas pakkasaamu. Yleensä koirat jäävät aamulenkin jälkeen notkumaan pihalle, mutta nyt molemmat suuntasivat suoraan sisälle. Tänään on vapaapäivä, mutta kello soi jo ajoissa, kun Popparilla oli 1-vee terveystarkastus ja rokotukset edessä. Otettiin normisatsi, mutta kennelyskän vaihdoin nenämalliseen rokotukseen, kun tuntuu toimivan hyvin. Poppari tulee ell-asemalle hyvin sisään, mutta tutkimushuoneeseen ei enää mielellään. Ja pöydällä on jo maailmanlopun surkein meininki. Tarvitsen kyllä jostain trimmipöydän lainaan pariksi kk, että voin harjoitella mukavaa pöytäilyä ennen tuota cairnien näyttelykatselmusta. Ystävät, trimmipöytää lainaan?!

Keskiviikon agipläjäys meni huonosti ja hyvin. Tehtiin sama niisto ja sokkariharjoitus kuin Satu H:n koulutuksessa. Menin ensimmäiseen harjoitukseen ihan liian huolimattomasti, että tämähän on tämä tuttu juttu. Ja loppuun vielä tilapuutteen vuoksi takaaleikkaus putkeen, jota tehty tosi vähän. Mutta kyllä me tää osataan. No ei osattu. Ohjasin kiireisen oloisena ja vähän sinne päin ja Sohvi tuli kysymysmerkkinä perässä. Loppuun kepit, joista verkkoja otetu keskeltä pois, verkottomassa kohdassa muutan itse kävelyrytmiä ja alan hermostuneena tuijottamaan koiraa, jolloin koira nostaa katseen etupalkalta minuun, hämmentyy ja tulee kepeiltä ulos. Otin onnistuneen toiston, palkkasin koiran ja vein sen tauolle, samalla antaen itselleni sata raipaniskua. Jos itse keskittyisi huolellisemmin omaan tekemiseensä, voisi koiralla olla helpompi edetä.

Toiseen harjoitukseen rauhoituin enkä olettanut mitään,vaan keskityin tekemiseen ja huolelliseen ohjaamiseen. Ja Sohvi tuli niin hienosti alusta loppuun. Osaa se, jos minä osaan.

Poppiksella pukkaa jonkinsortin teiniangstia esiin, todella ylienerginen sähläysaika menossa ja käskyt kaikuu usein kuuroille korville. Möykkää ja pullistelee vieraille koirille (siis mitä?!), hyppii päin näköä ja muutenkin kokeilee rajojaan siellä ja täällä. En olisi odottanut enää tällaista kautta, mutta tuo pikkuinen onkin kehittynyt ja kypsynyt hitaammin, se on saanut olla pitkään perheen lellivauva.

Eilen käytiin Pipsaa ja Neropentua moikkaamassa. Isot pääsi ensin pakkaslenkille, ja lopuksi sisälle leikittämään pentua. Pops porsasteli oman aikansa, jonka jälkeen Pipsa ja Sohvi pisti neidin ojennukseen yhteistuumin. Alisti sen oikein näyttävästi ja monta kertaa peräkkäin, että uskotkos ipana. Uskoi se lopulta :D

Pikku-Nero seurasi silmät pyöreinä tapahtumia. Rohkeasti kuitenkin halusi touhuihin mukaan, vaikka alkuun meinasi jäädä tyttöjen jalkoihin. Sohvikin vähän leikitti pientä, kun kukaan ei nähnyt... Huomenna leikit jatkuvat ja pentuvahvuuteen saadaan toinen Nerous mukaan.

Pukeutukaa lämpimästi, siellä on holatna!

tiistai 15. tammikuuta 2013

Opeta temppu - toinen päivä

Harjoitukset jatkuvat ja ajatus taitaa olla valjennut dogeille. Sheippaamisessa on mielestäni kaksi vaikeaa asiaa: aloitus, jos koira ei kovasti tarjoa asioita sekä kriteerin noston ajoitus. Joko alan vaatia takajalkoja boksiin vai vahvistanko vielä nykyistä?!

Sohvi tekee rauhallisesti ja tasaisesti. Toistoja 10 namipalaa.



Popsin enemmän sähläpetterityyliä. Kerran tuossa näköjään naksautin yhdestä tassusta. Tuon häärän kanssa pitää olla tarkkana itse.


maanantai 14. tammikuuta 2013

En kyllä raatsisi

Tänään on ainut päivä Mikon työmatkan aikana, että olen ollut päivän työpaikalla ja lähden vielä illaksi ratsastamaan. Meillä on yleensä sääntönä, että jos koko päivä on ihmisväki ollut kotoa poissa, niin illaksi koiria ei enää jätetä yksin.

Tulin jo tosin ajoissa kotiin,  kävimme juoksemassa metsässä, teimme harkkoja, leikimme ja loppuajan riekkuivat vielä pihalla. Kolme tuntia ehdin niiden kanssa häärätä ja nyt pitää lähteä. Enkä silti raatsisi. Eikä ehkä pidäkään, jos on kerran kaksi koiraa hankkinut, niin kyllä on syytä niiden kanssa aikaakin viettää. Onneksi loppuviikon harrastuksissa kuljetaan koko konkkaronkka yhdessä.

Opeta temppu -aloitus

Sain yhteen tulevaan koulutussessioon liittyen tehtäväksi opettaa molemmille koirille uuden tempun. Temppu piti opettaa naksua hyödyntämällä. Päätin opettaa tempun sheippaamalla enkä houkuttelemalla, kuten aika usein teen. Samalla piti seurata, miten kumpikin koira oivaltaa ja oppii tehtävän.

Tempuksi valitsin laatikkoon menon, jota ei olla tehty kummankaan kanssa missään muodossa. Ja tänään aloitettiin. Molemmille kolme lyhyttä settiä, toistoja noin 5 per kerta.



Sohvi vaati alkuun päättäväisesti apuja minulta, käskytti, että kerro nyt hyvä ihminen, mitä haluat. Avustinkin alkuun kopauttamalla laatikkoa, jonka jälkeen homma alkoi pyöriä. Naksuttelin siitä, että astui etutassuilla laatikkoon. Välillä ajatus katkesi ja koira alkoi taas tuijottamaan, että mitämitä. Hetken mietittyään ja huokailtuaan meni taas törkkäämään tassut laatikkoon. Onnistumiset ruokki varmuutta.

Poppis sähläpetterinä tarjosi sattumalta hyvin nopeasti laatikkoon menon. Naksu ja palkka. Oivalsi asian melkein kerrasta. Sen jälkeen juoksi vauhdilla laatikkoon ja palkkaa tippui. Palkkasin vastaavasti kuin Sohvilla, etutassuista laatikossa.

Kaksi ensimmäistä harjoituskierrosta tehtiin putkeen, tauolla tein toisen koiran kanssa. Kolmannen kerran välissä oli tauko. Kolmannella kierroksella koirat tarjosivat heti etutassuja laatikkoon. Viisi onnistunutta toistoa molemmille. Poppis jo suorastaan ryntää laatikkoon. Tästä on hyvä jatkaa.


sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Sunnuntaista uuteen viikkoon

Mies soitti Kalifornian aamusta ja kysyi, mitä meidän sunnuntaihin on kuulunut. Jouduin häpeäkseni toteamaan, että tein pääosin töitä, hyi minä. Ennen koiria ja vielä sitä ennen, ennen nykyistä parisuhdetta tein intohimoisesti töitä riippumatta oliko arki vai pyhä. Tutkimus vei mennessään ja labrassa tuli notkuttua muutamakin Juhannus ja Vappu. Nykyisin pyrin hoitamaan duunit työajalla, mutta välillä lipsahtaa. Onneksi sentään teen töitä kotona, teekuppi edessä, villasukat jaloissa ja pari karvakerää seurana.

Koirat pääsivät toki pitkälle metsälenkille juoksemaan hienossa talvisäässä. Lisäksi mylläsivät pihalla ja kalusivat uusia ydinluitaan. Saivat täyden vapaapäivän kaikista harjoituksista. Tosin kantelivat sitten kaikensortin leluja syliini ja kinusivat tekemistä. Pops sai normihepulinsa ja juoksi pihalla kuin mielipuoli. Sohvi jää väijypaikkaan ja pyrkii torppaamaan ohi vilistävän kakrun. Välillä juostaan peräkanaa vain suuntaa ja liideriä välillä vaihtaen. On ne.

Kun sain viimein läppärin suljettua, niin läpikävin koirat kuonosta hännäntyveen, harjasin, leikkasin kynnet ja siistin tassukarvat. Sohvilla on kasvamassa hieno uusi aluskarva kohisten, eipä pilkota nahka enää. Hoitotoimeniteet tein lattialla, ja toinen koira tuli aina tutkailemaan hyvin läheltä, kun hoidon toista. Hömelöt. Tassut ja kynnet olivat molemmilla hyvässä kunnossa, Sohvin kynnet vain näkyy kasvavan paljon nopeammin kuin Popparin. Vaikka kynsienleikkuun ajan korvat vähän luimuilevat, niin tassujen hoito yleensä rauhoittaa koirat ja alkavat nuokkua. Toisaalta onhan pedikyyri aika mukavaa itsestäkin.

Ensi viikko on edellistä rauhallisempi. Molemmilla koirilla on yhdet aksatreenit ja pari kertaa käydään pentuja leikittämässä. Popparikin saa tutustua Neroon.  Rouva itse ratsastaa kahteen kertaan, perjantaina saadaan mies matkoiltaan takaisin ja viikonloppuna on vielä cairnien yhteislenkki Pitkäkoskella. Popsilla on vuosirokotus ja minulla kampaaja jossain välissä. Näillä mennään.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Pari videota

Vitsi, että on kankea tämä käyttämäni ilmaissofta videoiden muokkaamiseksi. Siis minähän en ole itse kankea, vaan softassa lienee vika :)

Laittelen muutaman pätkän kun valmistuvat.

Niistotreenissä selitin Sadulle, että en nyt oikein huomaa eroa alkutreenin roiskaisujen ja lopputreenien parantuneiden suoritusten välillä. Satu kehotti katsomaan videolta. Ja kyllä, viimeisin niisto menee jo koiralta hyvin, itse olen vieläkin myöhässä tuossa:

Niisto

Ja sitten koen elämäntehtäväkseni saattaa koirani jokaiselle esteelle, näin me mennään yhdessä. Tämä ja seuraava video hidastettuna, jotta oppisin jotakin.

Saatellaan, lallallaa
Ja sama jatkuu, nyt tosin tarjolla olkapäätä. Pitääkö aina liioitella...

Agilitykoulua

Kukonlaulun aikaa ylös ja koirat lenkille. Ensin pakattiin treenikamppeet ja Pops autoon ja huristeltiin Malmin hallille aamuharkkoihin. Heräteltiin vauhtia yksinkertaisella hyppy-putki yhdistelmillä ja etupalkalla. Liikkuu ja etenee hyvin, kun näkee etupalkan. Toiseen suuntaan, missä palkka tuli vasta mutkaputkesta eikä sitä näkynyt, niin ipana roikkui enemmän kädessä kiinni ja tuli vielä herkästi hypyistä ohi. Loppuun kepit verkoilla, ensimmäisellä kerralla vielä tökkäsi keskivaiheella kerran verkkoihin, seuraavat sujuvammat.

Kiireellä jäähdyttelylenkille ja koirat vaihtoon kotona. Ajo Univet-hallille ja Sohvin kanssa lämmittelemään. Harkkaamassa oli kanssamme Tiina ja Jilli sekä Sanna ja Lillan. Satu teetti ohjausharjoituksen ja aloitettiin keinun harjoittelu alkeista (joudun taas askartelemaan :).Ohjauksessa niistoa, sokkaria sekä yleistä ohjetta olkapäälinjan käyttöön, kun ohjaan koiraa edestä. Satu on niin mielettömän tarkka ja analyyttinen, mutta samalla tosi kannustava ja mukava. Otin harkat nauhalle (kiitos kaunis Tiinan miehekkeelle kuvaamisesta) ja katson ne vielä muutamaankin kertaan, niin paljon tuli havaintoja ja vinkkejä. Lisäksi kuuntelin korvat höröllään Sannan ja Lillanin ohjeistusta, jotta voisin hyödyntää niitä Popparin kanssa. Lyhyitä ja selkeitä harjoituksia, paljon onnistumisia ja paljon palkkaa.

Niistossa minun pitää muistaa liikkua aiemmin, ei juosta alta, mutta rauhallisesti liikkua ja vetää koira jo aiemmin mukaansa. Sohvi kokosi tosin hyvin ennen hyppyä ja onnistui tiukassa käännöksessä, kun minä osasin rytmittää ohjaukseni paremmin. Sokkarissa oli videon perusteella ohjaajalla selvä hidastuminen ja nykäisy. Sokkarin jälkeen taivuteltiin nopeaan tahtiin hypyille ja oma linja oli aika hakusessa, kun yritin samalla kuikuilla koiraa olkani yli. Tehtiinkin niin, että jätin ohjaavan käden olkapään taakse ja katsoinkin itse reippaasti eteen ja etenin mahdollisimman hyvässä linjassa. Sieltä se koira kuulkaas tuli paremmassa linjassa, kun ei tarvinnut hakea katsekontaktia minuun. Pitänee opetella seuraamaan koiraa tietyin kohdin sivusilmällä, näkökentän äärirajoilla, jotta ehti katsomaan omat juoksulinjat. Sadun mukaan voisin antaa koiran jo muutenkin tehdä itsenäisemmin enkä taluttaa sitä jokaikiselle esteelle. Mieltä lämmitti kovasti kommentti, että Sohvissa on kapasiteettia.

Sohvin vire kesti toistot ja koko treenin hyvin. Minulla vain menee aikaa radan sisäistämiseen kunnolla, nyt jouduin opettelemaan ja korjaamaan koiran kanssa. Miten sitä voikaan itse olla noin kömpelö ja jäykkä.

Keinuharkoista lisää myöhemmin. Nyt koirat ottavat ansaitut tirsat, joten laitan videot latautumaan ja saunan päälle. Huomenna nukutaan pitkään.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Vapaapäivä

Vapaapäivä. Kalenterissa yksi merkintä: ratsastustunti.

Nukuttiin pitkään. Juttelin Lake Tahoeen saapuneen miehen kanssa, joka oli menossa nukkumaan. Aamulenkkeiltiin pitkään. Aamupalailtiin pitkään. Siivosin kodin, tein lumityöt. Täytin lintulaudat. Kävin kuntosalilla ja hain samalla reissulla tuoretta pullaa kaupasta (plusmiinusnolla). Koirille peruutusharjoituksia takapäänsä parempaa hahmottamiseen, muuten vain lepäilevät (ts. riehuvat keskenänsä). Huomenna taas agioppiin Hillin Sadun luokse.Videokamera ladattu.

Pian metsälenkille koirien kanssa ja illaksi vielä tallille. Päivätirsoja aina suunnittelen, mutta en taaskaan kerennyt :)

Ratsastamisesta tulikin mieleeni, että autotallin raivaamiseen on löytynyt uusi motivaatiotekijä. Haluaisin ottaa muutaman lisätunnin tuohon keväälle, mutta harrastus on suhteellisen arvokas. Meillä lepää autotallissa pienen pakettiautollisen verran kampetta vietäväksi kirpparille. Lupasin itselleni, että kun lajittelen, hinnoittelen ja vien ne itsepalvelukirppis-Ainoon, niin saan kuluttaa oman euro-osuuteni hyppytunteihin. WinWin.

Ihanaa viikonloppua kaikille.







torstai 10. tammikuuta 2013

Taaksetyöntö, välistäveto ja serpentiini

Illan treenit sisälsi ohjauskuvioita toisensa perään. Samalla radalla kolme eri tapaa, vedä koiraa, työnnä koiraa, käännä rankaa, ota vastakädellä, voisitko kulkea suoraa etkä kiemurrella. Välillä oli omat aivot niin solmussa, ettei tosikaan.

Ja mitä teki Sohvi? No, osasi epeli kaikki. Ihan huulipyöreänä seurasin, että niin se vain tulee, vaikka ohjasin kankeasta ja nykivästi ja olin pääsääntöisesti myöhässä. Ihan hurjasti se antaa anteeksi ja korjaa virheitäni. Minun pitäisi melkoisesti juosta noita ohjauksia läpi ilman koiraa, jotta olisivat yhtään sujuvampia.

Pääjumppaa oli tosi paljon ja treenit oli aika pitkät, kun ryhmästä oli paikalla vain kaksi koirakkoa. Loppuun keppejä verkoilla ja lähettämistä eri kulmista, toimii, toimii. Etupalkalla Sohvia ei häirite vaikka jään jälkeen tai leikkaan takaa. Ja vihoviimeiseksi tsekattiin kontaktitilanne puomin alastulolla, sekin oli aika kiva. Sohvilla riitti virtaa ja se istuskeli väliajat sylissäni ja seurasi aktiivisesti, mutta rauhassa, kun Linus teki omaa osuuttaan. Kuumui radalla sopivasti, mutta pysyi myös kentällä käskystä paikoillaan pitkän pätkän, kun muokkasimme rataa. Kävin palkkaamassa välillä.

Koiralle täyden kympin treeni, ohjaajalle tyydyttävä seiska miikku.

Poppis joutui lepäilemään kopassa, kun sillä oli omat harkat eilen. Kitinästä päätellen, ei ollut kovin tyytyväinen ratkaisuuni. Pääsi sentää jäähkälenkille juoksemaan koluttaja-Sadun koikkereiden kanssa kilpaa. Tyytyväisenä viikonlopun viettoon. Mainostinko jo, että pidän kertyneitä lomapäiviä keväällä pois lomailemalla perjantait huhtikuulle asti...

Journalisti

Poppiksen velipojalta tuli viestiä. Viksu on päässyt taas lehtimiehen hommiin toimitukseen.

Viki töissä. Kuva Leea.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Matkalaukkukoira

Mikko ilmoitti, että ei voi pakata, kun matkalaukku on vallattu. Pitänee periyttää Sohville joku vanhoista laukuista, kun nukkuu niissä aina ja ikuisesti, jos sellaisen vain löytää.

Niskatukena Mintulta saatu Ossi Orava. Vitsi tota Söhvelöisen turkkia, viimeksi aamulla aukiharjattu ennen hierontaa. 



Samaan aikaan toisaalla Popparin tyylinäyte. Säkkäri on aika lähellä ilmalämpöpumppua, joten siinä on hyvä ottaa ilmakylpyjä. Popsin unileluna Mikon briteistä koirille kantama Betty-nalle. Betty on oikeasti Bill, mutta pienen väärinymmärryksen vuoksi poikaparka nimettiin Bettyksi.

Ei mitään tupajumeja

Anu kävi fysioterapioimassa Sohvin ja kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Lihasmassaa saatu lisää eikä isoja, poikkeavia jumeja löytynyt. Vähän kireyksiä etureisissä ja pientä jäykkyyttä rangan ylimenokohdassa.

Poppari läpikäytiin vain kevyesti, käsittelyyn totuttelemiseksi, kun illalle osui harjoitukset. Pientä lihaskireyttä leveissä selkälihaksissa molemminpuolisesti, muuten ei huomautettavaa.

Saatiin lupa jatkaa entiseen malliin.  Meillä on tammi-helmikuussa muutama ylimääräinen agilityvuoro, joten varasin uuden ajan tiukemman treenijaksan jälkeen, ennen sterilointia.

tiistai 8. tammikuuta 2013

Sekalaista kirjallista

Viime päivinä olen istuskellut ja selaillut kalenteria sekä paukutellut läppäriä siihen malliin, että kaikenlaista sähköpostia on lähetelty sinne ja tänne. Kesän agilityvuorot alkavat varmistumaan ja ensimmäiset järjestelyt Agirodunkin suhteen on tehty eli majapaikka Ylöjärveltä hoidettu koko familylle.

Koirille on järjestetty oikein mielenkiintoista agilitykoulutusta keväälle ja Sohvin sterkkaus on soviteltu juoksujen ja työmatkojen mukaan. Lisäksi olen kirjaillut pientä anomusta rotujärjestön puolelle, jos vaikka saataisiin vähän tukea agikurssien järjestämiseksi.

Viikonloppuna varmistui, etä saan Minna pienen Neron keväällä hoitoon, joten pitihän se lukita heti kalenteriin niin, että voin pitää mahdollisimman paljon vapaata, kun pikkuriiviö on meillä. Mikko taitaa sen sijaan bookata tuohon viikkon mahdollisimman paljon menoja :D

Seuraavaksi yritämme selvitä seuraavat viikot ihan tyttöporukalla, kun mies lähtee työmatkailemaan valtameren päähän. Koirat saavat kyllä ruokansa, mutta minun pitää ehkä lähteä kyläilemään ruoka-aikoihin. Olen suorastaan onnettoman innoton kokkaaja. Mutta eikö satsumilla, kellogseilla ja proteiinipatukoilla elä pari viikkoa, mitä?

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Loppiaisen leikit

Viikonloppuna on koirailtu. Kun me ihmisväki nautimme illallista ystävien kanssa (kiitos T&E!), niin ärrierit yrittivät löytää yhteistä säveltä isäntä-chihujen kanssa. Yhteislenkki koirat vapaana meni tosi hyvin. Mein tytöt riehuivat keskenään ja chihut seurailevat menoa toisaalta uteliaana ja toisaalta vähän kauhuissaan. Sylvi ja Sohvi ovat vanhoja tuttuja, ja Sylvi kyllä ilmoittaa, jos meno käy liian riehakkaasti. Pikku-Hilmaa vielä vähän jännittää, mutta oli taas himpun viime kertaa rohkeampi. Taksimatka kotiin meni tosi hienosti, tytöt kuorsasivat koko matkan.

Tänään koitti odotettu päivä, kun Sohvin pennuista Nero-1 ja Nero-2 kohtasivat leikkien merkeissä, ja Pipsa ja Sohvi pääsivät pentuja leikittämään. Tai oikeastaan pennut leikkivät ja riekkuivat ja matamit keskittyivät pitämään pikkuherroille lähinnä jöötä. Varsinkin Sohvi oli aika tiukka Mama. Pojat olivat ihania, superenergisiä palloja, joilla oli terävät naskalit. Tummaa Nero-poikaa alkuun jännitti uusi paikka ja liuta koiria ympärillä, mutta jännäykset unohtuivat hyvin pian ja tasavahvoina taaperoina painivat, juoksivat ja leikkivät itsenä onnelliseen läkähdykseen. Tunti meni heittämällä nassikoita seuratessa.

Minna ystävällisesti lupasi kutsua meidät uudestaankin! Ehkä Poppiskin otetaan jo ensi kerralla mukaan. Kiitokset Nerojen perheille ja iloa ja voimia poikain kanssa!

Tumma, nappisilmä-Nero.

Ihuna, lurppakorva-Nero.

Tytöt vahtivat poikain temmellystä.


torstai 3. tammikuuta 2013

Taitava pieni kiituri

Jos osaa 1-luokkalaisten hyppäristä heittämällä puolet, niin eiks se ole jo hyvä se, mitä?



Vuoden alkuun rakennettiin keskiviikon cairnageissa A. Saviojan HSKH:n kisojen 29.12. hyppärin alku.  Kepit otettiin kokoverkoilla. Vitsi, että meni Sohvi hyvin kuin pieni ajatus. Oltiin molemmat ihan fiiliksissä. Niin fiiliksissä, että karkasi koira pannahinen yhtenään häkistä kentälle, kun treenasin Popparin kanssa. Pitää näköjään lukita mokoma kunnolla koppiinsa.

Popsin kanssa sitä sun tätä. Ja vähän sinne päin. Ajatus puuttuu ton ipanan kanssa. Tarvitsisin sille niin koulutuspaikan.

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Luonne testiin

Ilmoitin äsken Söhvelöisen kerhon järjestämään luonnetestaukseen keväälle. Muistakaapa ilmoittautua, jos testi kiinnostaa. Testeihin saattaa olla ajoittain vaikea päästä ja nyt hintaa vielä kompensoi kerhon sponssaus. Lisätiedot kerhon sivulta.

Kuva Sari Laurila, kerhon sivuilta. Kuvassa Salla ja Remu kelkalla.

tiistai 1. tammikuuta 2013

Kevään yhteislenkit

Juhuu, vuodenvaihde meni tosi hyvin. Kumpikaan koirista ei onneksi reagoinut paukkeeseen oikeastaan mitenkään. Olin tosi huojentunut.

Kirjasin uuuden vuoden kunniaksi kevään yhteislenkkiajankohdat ja -kohteet. Näin mentäisiin:

su 20.1. klo 13 Pitkäkoski (huomioikaa, että tämä ei ole tammikuun viimeinen viikonlopu, sillä silloin viilettelen lumilaudalla isossa rinteessä)
su 24.2. klo 13 Luukki
su 31.1. klo 13 Keskuspuisto, lähtö Maunulan majalta
su 28.4. klo 13 Keimola, lähtö Kaiun majalta
su 26.5. klo 13 Vaakkoi

Laitan nämä tonne blogin palkkiin ja ilmoittelen fb:ssä sekä cairnkerhon ja -keskustelun kautta tarkemmat tiedot.