Tänään on ainut päivä Mikon työmatkan aikana, että olen ollut päivän työpaikalla ja lähden vielä illaksi ratsastamaan. Meillä on yleensä sääntönä, että jos koko päivä on ihmisväki ollut kotoa poissa, niin illaksi koiria ei enää jätetä yksin.
Tulin jo tosin ajoissa kotiin, kävimme juoksemassa metsässä, teimme harkkoja, leikimme ja loppuajan riekkuivat vielä pihalla. Kolme tuntia ehdin niiden kanssa häärätä ja nyt pitää lähteä. Enkä silti raatsisi. Eikä ehkä pidäkään, jos on kerran kaksi koiraa hankkinut, niin kyllä on syytä niiden kanssa aikaakin viettää. Onneksi loppuviikon harrastuksissa kuljetaan koko konkkaronkka yhdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti