Kukonlaulun aikaa ylös ja koirat lenkille. Ensin pakattiin treenikamppeet ja Pops autoon ja huristeltiin Malmin hallille aamuharkkoihin. Heräteltiin vauhtia yksinkertaisella hyppy-putki yhdistelmillä ja etupalkalla. Liikkuu ja etenee hyvin, kun näkee etupalkan. Toiseen suuntaan, missä palkka tuli vasta mutkaputkesta eikä sitä näkynyt, niin ipana roikkui enemmän kädessä kiinni ja tuli vielä herkästi hypyistä ohi. Loppuun kepit verkoilla, ensimmäisellä kerralla vielä tökkäsi keskivaiheella kerran verkkoihin, seuraavat sujuvammat.
Kiireellä jäähdyttelylenkille ja koirat vaihtoon kotona. Ajo Univet-hallille ja Sohvin kanssa lämmittelemään. Harkkaamassa oli kanssamme Tiina ja Jilli sekä Sanna ja Lillan. Satu teetti ohjausharjoituksen ja aloitettiin keinun harjoittelu alkeista (joudun taas askartelemaan :).Ohjauksessa niistoa, sokkaria sekä yleistä ohjetta olkapäälinjan käyttöön, kun ohjaan koiraa edestä. Satu on niin mielettömän tarkka ja analyyttinen, mutta samalla tosi kannustava ja mukava. Otin harkat nauhalle (kiitos kaunis Tiinan miehekkeelle kuvaamisesta) ja katson ne vielä muutamaankin kertaan, niin paljon tuli havaintoja ja vinkkejä. Lisäksi kuuntelin korvat höröllään Sannan ja Lillanin ohjeistusta, jotta voisin hyödyntää niitä Popparin kanssa. Lyhyitä ja selkeitä harjoituksia, paljon onnistumisia ja paljon palkkaa.
Niistossa minun pitää muistaa liikkua aiemmin, ei juosta alta, mutta rauhallisesti liikkua ja vetää koira jo aiemmin mukaansa. Sohvi kokosi tosin hyvin ennen hyppyä ja onnistui tiukassa käännöksessä, kun minä osasin rytmittää ohjaukseni paremmin. Sokkarissa oli videon perusteella ohjaajalla selvä hidastuminen ja nykäisy. Sokkarin jälkeen taivuteltiin nopeaan tahtiin hypyille ja oma linja oli aika hakusessa, kun yritin samalla kuikuilla koiraa olkani yli. Tehtiinkin niin, että jätin ohjaavan käden olkapään taakse ja katsoinkin itse reippaasti eteen ja etenin mahdollisimman hyvässä linjassa. Sieltä se koira kuulkaas tuli paremmassa linjassa, kun ei tarvinnut hakea katsekontaktia minuun. Pitänee opetella seuraamaan koiraa tietyin kohdin sivusilmällä, näkökentän äärirajoilla, jotta ehti katsomaan omat juoksulinjat. Sadun mukaan voisin antaa koiran jo muutenkin tehdä itsenäisemmin enkä taluttaa sitä jokaikiselle esteelle. Mieltä lämmitti kovasti kommentti, että Sohvissa on kapasiteettia.
Sohvin vire kesti toistot ja koko treenin hyvin. Minulla vain menee aikaa radan sisäistämiseen kunnolla, nyt jouduin opettelemaan ja korjaamaan koiran kanssa. Miten sitä voikaan itse olla noin kömpelö ja jäykkä.
Keinuharkoista lisää myöhemmin. Nyt koirat ottavat ansaitut tirsat, joten laitan videot latautumaan ja saunan päälle. Huomenna nukutaan pitkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti