Tänään kävimme metsässä kävelemässä Topi-velin kanssa. Mukava lenkki näin Topin päivänä. On ne niin sisaruksia, kulkevat (lue rynnivät) peräkanaa joka paikkaan, riepottelevat toisiaan ja viihtyvät ilmeisen hyvin. Metsä vain raikasi, kun kaksi vilkasta terrieri peuhasi sielunsa kyllyydestä. Meinasi Sohvi lenkin jälkeen nukahtaa kesken kynsien leikuun, joten päivän jumpat olivat tehneet tehtävänsä.
Valoisa aika on vain kortilla juuri nyt. Startti metsään klo 16 ja reilun tunnin päästä hädin tuskin näki tulla takaisin. Koiratkin kulkivat pimeässä hieman lähempänä ja Topi varmuudeksi murisi metsän möröt kauemmaksi. Kuvatkin jäi pimeässä ottamatta.
Mutta jotenkin se on tämä kaamosaikakin koiran kanssa mukavampaa. Lenkille mennään satoi tai paistoi, niin valoisalla kuin pimeällä. Ja aina on seurana häntäänsä heiluttava touhupesä, jonka älyväläyksille joutuu nauramaan monta kertaa päivässä. Noo, menee se hermokin joskus, mutta useammin selvitään kuitenkin hyvällä (vai oudolla?) huumorintajulla.
Nyt puolivuotisena yritetään siirtyä kahteen ruokintakertaan. Sohvi on usein saanut pienen herkun tai puruluun ruoan jälkeen. Ja nyt tuo oveluus yritttää sitä, että käy tuhahtamassa ruokakupille ja vaatii jälkiruoan heti. Nyt käydäänkin viivytystaistelua, että perusruoka alkaisi maistumaan paremmin ruoka-aikoina: syömätön ruokakuppi pois ja sitten odotellaan seuraavaa ruoka-aikaa. Eikä muuta tipu. Silmäilee tuossa minua pöyristyneenä tällaisesta pienen koiran kiduttamisesta =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti