torstai 27. syyskuuta 2012

On se kone

Tänään oli kesän viimeinen ulkotreenikerta Ojangossa, sopivasti pienessä tihkusateessa. Isot koirat pääsivät tekemään saman radan kuin millä kesän alussa aloitettiin. Itse olin hengessä mukana ja mietin kovin, miten olisin radan tehnyt Sohvin kanssa. Ja tekisinkö jotain toisin kuin toukokuussa.

Popsille tehtiin viereiselle kentälle oma rata, joka koostui hypystä ja suorasta putkesta. Tehtiin avustajien kanssa, lelulla palkaten. Ja pikkuinen veti ihan täysiä. Ihan sama, miten olin sijoittunut ja kuinka kauas, sinne paahtoi tuhatta ja sataa ja palkkautui erinomaisesti lelulla. Tehtiin kolme kertaa varioiden, sen jälkeen käännettiin putkea hiukan, kaksi erinomaista toistoa, ja homma jätettiin siihen. Tosi näpsäkkä tyttö. Kotona olemme aloittaneet takaakierron harjoittelut kiertämällä erilaisia esteitä. Mikko jo ehti ihmettelemään uutta sisustusta ennen kuin tajusi, että taas näitä rouvan harjoitusratoja.

Keskustelimme täällä kotona uudesta tutkimuksesta, jossa jo sikiön on osoitettu oppivan äidinkielen periaatteet. Taidankin höpötellä loppuillan agiterminologiaa Sohvin mahalle :)

1 kommentti: