Kyssäri

Sain tällaisen koira-aiheisen kyssärihaasteen, johon päätin kerrankin vastailla:

1. Rotu, jonka ulkonäköä ihailet, mutta et voisi sellaista kuitenkaan ottaa?

Olen huomannut ihastelevani saksanseisojia, joita en raaskisi ottaa, kun meillä ei metsästetä. Yllätyksekseni pää kääntyy myös malinoisten suuntaan. Mutta palveluskoirista ei muu kotiväki oikein innostu. Myös vesikoirat viehättävät.

Ja jos nyt vaihtaisin rotua, ottaisin ehdottomasti länderin.

2. Saitko valita koirasi pentueesta? Jos kyllä, niin mitkä seikat vaikuttivat päätökseen?

Sohvi oli pentueensa ainokainen narttu, joten siinä ei paljoa tarvinnut valita. Popsin kohdalla sain vaikuttaa. Kuuntelin kovin kasvattajan näkemyksiä pennuista, kävin katsomassa ja lopulta sijoitettava pentu sopi myös harrastekoiraksi minulle. Toiveena aktiivinen, saalisviettinen, peloton ja kontaktiaottava pentu.

3. Minkä niminen koirasi olisi, jossei se olisi se mikä on?

Sohvi olisi Polly. Ja Poppis olisi joko Hippu, Hoppu tai Hups.
4. Tähtihetki koiraharrastuksessa?

Sovin kanssa muistuu mieleen välähdyksiä agilitytreeneistä, joissa yhteistyö alkoi ensimmäisiä kertoja toimimaan radalla. Myöhemmin monia hetkiä, kun koira on paikannut ohjaajan virheitä.

Monia kanssakoirakoiden edistymisiä ja hienoja suorituksia agiradalla, joista ollaan yhdessä iloittu.

Tokat möllikisat agilityssä kaatosateessa koirat seurana. Pakatessa märkiä koiria autoon tuli kuulutus palkintojenjakoon. Seisoimme litimärkinä kolmannella palkintosijalla ylpeydestä pakahtuen.

5. Milloin viimeksi olet huomannut satsaavasi koiraasi enemmän kuin satsaisit itseesi?

No aikalailla koko ajan, isoissa ja pienissä asioissa.. Koirien aktiviteetit sovitaan ennen omia menoja ja koiraharrastukset (lenkit, jäljet, agilityt) priorisoidaan korkealle. Ja meillä koirat käyvät hieronnassa useammin kuin ihmiset. Pentuaikoina muistan vieneeni pentua aamulla ulos jalat ristissä, kun en itse ehtinyt pissalle ennen lenkkiä. Eläinlääkärille lähdetään taatusti herkemmin kuin ihmislääkärille.

6. Mistä koirasi taidosta tai ominaisuudesta olet erityisen ylpeä?

Sohvin hyvästä hermorakenteesta ja äänivarmuudesta, oppimiskyvystä ja syvästä kiintymyksestä isäntäväkeen. Pops on ihana häsläpetteri, kaikesta innostuva rakastettava otus. Kumpikin tulee hyvin juttuun niin vieraiden ihmisten kuin koirien kanssa. Sohvi on iän myötä pidättyväisempi, mutta ei haasta missään tilanteessa riitaa.

7. Jos saisit muuttaa jonkin asian koirasi koulutushistoriassa, mikä se olisi ja miksi?

Hälyhaukkumiseen puuttuisin vielä voimakkaammin. Samoin hyppiminen tervehtimisen yhteydessä voisi olla ollut hyvä kitkeä pois. Lelupalkkausta olisin opettanut Sohville, Popsin kanssa se on paremmin työnalla.

8. Jos olisit koira, millainen agi-/tokokoira olisit?

Hah, hyvä agissa, huono tokossa. Impulsiivinen ja nopea, mutta toisaalta myös lyhytjänteinen ja kärsimätön. Haukkaisin ohjaajaani, jos olisi myöhässä ja tarjoaisi epäselviä/huonoja ohjauksia. Palkkana kunnon leluriehumiset tai herkut, mauttomat papanat tai keksit voisi ohjaaja syödä keskenänsä :D
9. Millainen ihminen koirasi taas olisi? Mikä se olisi ammatiltaan?

Lady Sohvi olisi madamoiselle, siniverinen, jolla on omat aikataulut ja iso palvelusväki. Valikoiva maku ja pari intohimoa, joihin uppoutuu halutessaan. Poppis olisi vielä amisopiskelija, ehkä kosmetologiaa tai jopa kultasepäopintoja. Tai sitten tie veisi karjakoksi, kun muhevat hajut innostavat... Toisaalta Popsin kiinnostuksenkohteet ovat vielä muualla kuin opiskelussa, eiks voida vaan pitää hauskaa ja bilettää...

10. Miten päädyit ykköslajinne pariin?

Hakeudun aktiivisesti kaupalliselle agikurssille, ja se oli menoa heti. Ratkaisevaa oli myös koota cairnisteista koostuva ryhmä kokoon, varata hallivuoro ja aloittaa yhdessä harjoittelu Mintun johdolla. Uskomattoman kiva ja kannustava tiimi, joka treenaa edelleen yhdessä.

11. Mikä on ärsyttävin asia ykköslajissanne?

Hirveästi mikään ei ärsytä. No, rahaa tähän saa kulumaan aika paljon.

12. Onko olemassa koiraa tai koiraharrastajaa, jota ihailet syystä tai toisesta?

Mikä vain koirakko, joka tekee pakottamatta iloisena yhdessä töitä.