Kiiruhdin tänään huolissani töistä kotiin. Ja koira ontui edelleen. Ei epäilystäkään. Huolissani soitin uudestaan Mevettiin ja kinusin aikaa jo tälle illalle. Sain viimein peruutusajan myöhemmin illalle.
Kävin kuuntelemassa pennun koulutuksesta luennon, jonka jälkeen Mikko toi koiran eläinlääkäriin vietäväksi. Katselin siinä vastaanotolle kävellessä, että mites se koira askeltaa noin hyvin. Ontumisesta ei sitten ollut tietoakaan, kun marssimme Mevetin vastaanottoon. Eläinlääkäri siinä sitten tuijotti silmä kovana, kun juoksutin koiraa edestakaisin. Yritä siinä nyt sitten vakuutella, että vasta se ontui. Seuraavaksi lekuri käänsi ja väänsi ja tutki jalat varpaanvälejä myöten. Eikä mitään havaintoa mistään poikkeavuudesta. Saimme purkin kipulääkettä ja ohjeen aloittaa lääkitys, jos tilanne sitä vaatii.
Seurailen nyt hämmentyneenä tätä ihmeparantumista ja otamme levon kannalta. Jätin dropsit vielä purkkiin, niiden käyttöönotto ratkeaa huomisen kondiksen perusteella. Ja jos kaikki menee ihan putkeen, niin ehkä Sohvi pääsee kuin pääseekin mukaan sunnuntain cairnkatselmukseen.
Kaikesta tästä säädöstä ml. kahden agitunnin peruutus ensi viikolta ja kohtuullisesta eläinlääkärilaskusta huolimatta olen pelkästään iloinen tapahtumien saamasta käänteestä. Huhhuh, lepäillään nyt ensi viikko ja toivotaan, että selvittiin tällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti