Teemu ja takareisi

Sunnuntaina oli cairnien jokavuotinen agilitypäivä, jota tällä kertaa vietettiin Teemu Linnan luotsaamana. Mukana oli 15 cairnia ja kolme muun rotuista vahvistusta. Koko päivä meillä meni, mutta oli niin mielenkiintoista ja kivaa, että hallilta ei malttanut lainkaan poistua.

Aamu aloitettiin pitkällä rataantutustumisella ja yhdessä mietiskeltiin, minkä tsiekuran mihinkin vääntäisi. Teemulla oli tarjota neljä erilaista rataa, oli helpompaa ja vaikeampaa ratakuviota. Puhuttiin eri ohjauksista ja niiden yhdistelmistä.  Puhuttiin seikoista, millä perusteella tietyn ohjauksen ja ohjauspuolen valitsee (koiran lähestyminen esteelle, koiran jatko esteeltä, lyhyin reitti seuraavalle esteelle, koiralle helpoin reitti seuraavalle esteelle, mahdolliset ansaesteet). Tässä kisaavien radat.

Koirat ja ohjaajat olivat erilaisia, kaikilla omat vahvuudet ja heikkoudet. Hämmästyttävän nopeasti Teemu pystyi näkemään kunkin koirakon osaamisen ja parantamistarpeet. Taitavat koirakot pääsivät kellottamaan eri ohjausvaihtoehtoja ja hiomaan yksityiskohtia, aloitteleville haettiin oikeita linjoja, valssienkohtia ja rytmityksen ajoitusta. Monilla Teemu yksinkertaisti ohjausta, turhat koukerot pois, pyrittiin etenemään helposti ja kivasti. Uskoisin, että useimmat saivat enemmän tai vähemmän kotiinviemistä.

Vakavaksi pistää...

Sirpa ja Elli kuulemassa palautteen. Juuri tätä ennen Teemo demosi Sirpan valssia tekemällä näyttävän valssihypyn. Harmittaa vieläkin, että en ehtinyt sitä ottamaan kuvaa :D

Paavo ja Martta, tytär isänsä jalanjäljillä.

Erityisen ylpeä olen tunnelmasta. Kaikki kannustivat kaikkia, tsemppasivat ja taputtivat. Muiden suorituksista pyrittiin oppimaan siinä missä omistakin. Ihan tosissaan tehtiin töitä, mutta rennosti ja hymyillen, jos omalta hengästymiseltään vain pystyi.

En ole vielä omia videoitani purkanut, mutta siellä oli hyvää ja vähemmän hyvää. Muutamat tiukat niistot ja pakkovalssit saatiin toimimaan Teemun mukaan tosi kivasti. Tiukoissa päällejuoksu-persjätöissä piti muistaa katseella varmistaa koiran tulo esteen yli halutulle puolelle. Yleiskommentteina, että koiraa ei tarvitse niin paljon kehua perussuorituksista radan aikana, säästetään kehut vaikeisiin paikkoihin. Lisäksi antaa koiran tehdä enemmän itse töitä, lähettää esteille, ei kuljetella pitkin ja poikin. Esteenlukitsemiskohdasta keskusteltiin yhtälailla,  mikä on se kohta, jolloin voi itse lähteä liikkeelle.

Radoista vielä sen verran, että mustien neliöiden putkien 12-13 kohta oli lempparini, kun siinä sai juosta. Juoksin kahteen kertaan ja niin lujaa kuin pystyin. Juu, ehdin hienosti, mutta hintana on uudestaan retkahtanut takareisi. Könkätessäni tänään koirien kanssa aamulenkillä, päätin, että se oli sen arvoista.