tiistai 22. huhtikuuta 2014

Journal Club

Tutkijavuosinani meillä oli töissä kerran viikossa Journal club, jossa kukin esitteli jonkun ajankohtaisen tieteellisen artikkelin. Olen haaveillut samasta käytännöstä nykyisessä asiantuntijatiimissäni, kun koskaan ei tunnu olevan riittävästi aikaa perehtyä alan ajankohtaisiin julkaisuihin. Oho, otsikko lipsautti ajatukset työn puolelle.

Vuorottelun alussa päätin, etä järjestän itselleni enemmän aikaa lukemiselle. Ihan sama, mitä luen, kunhan saan lukea sieluni kyllyydestä. Kirjapinossa tällä hetkellä:



Tässä lehtikasa, jonka ajattelin hotkaista seuraavaksi.


Maanantaisin, tai siis nyt tiistaina, joka tuntuu maanantailta, ei tunnu mikään kahvimäärä riittävän. Ja miten niin lounasta ei voi korvata litralla kahvia ja paketilla riisisuklaata, häh.  

Koska tämä on koirablogi, keskityn teille pitämässäni journal clubissa koira-alan lehtiin, ja nostan muutamia aihealueita sieltä esiin.

* Canis: Operentin ehdollistamisen työpajat ovat siirtyneet kanoista maa- ja jääkarhuihin. Orsan Karhupuistossa Ruotsissa järjestetyllä kurssilla opetettiin jääkarhuja muun muassa avaamaan suunsa (hampaiden tarkastaminen), nenäkosketukseen sekä tulemaan luokse pyydettäessä. Lisäksi karhujen kanssa pelattiin muistipeliä ja tehtiin värierottelua. Kouluttautumsaa oli mukana myös Tommy Wiren, joten nähtäväksi jää kuulemmeko villieläinten kouluttamisesta Tommyltä lisää cairnien harrastepäivillä elokuussa...

Jääkarhuja elää arktisen jäämeren alueella 20 000-25 000 yksilöä ja jääkarhu onkin uhanalainen laji. Skandinaviassa jääkarhuhin voi luonnossa törmätä ainoastaan Huippuvuorilla ja Grönlannissa. Jääkarhujen luontainen elinympäristö uhkaa sulaa niiden ympäriltä ja karhut joutuvat uimaan yhä pidempiä matkoja. Taitavina uimarein jääkarhuilta taittuvat useankin sadan kilometrin uimatkat, joista tosin poikaset harvemmin selviävät. Jääkarhun tärkein ravinto on hylkeet. Jääkarhu ei vaivu maakarhujen tapaan talviuneen, mutta naaraat kaivautuvat loppukesästä lumiluolaan synnyttämään poikaset. Poikaset kulkevat emon matkassa 2,5 vuotta. Jääkarhuja on olemassa vain sen aikaa kuin arktista merijäätä on vielä olemassa.

* Canis: Koira toimii jo usein työkaverina sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla. Koira-avusteinen ammatillinen asiakastyö on kuitenkin varsin nuori ala Suomessa. Ammatillisena työtä voidaan pitää, jos koiran kanssa asiakkaita kohtaava työntekijä on saanut sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutuksen ja koiran mukana olo työssä on tavoitteellista.

AAT:llä (Animal-Assisted Therapy) tarkoitetaan eläinavusteista toimintaa, joka on osa kunkin potilaan hoitoprosessia, toiminta on säännöllistä, se dokumentoidaan ja sitä seurataan. AAA:lla (Animal-Assisted Activity) tarkoitetaan eläimen osallistumista potilaan tapaamisiin, mutta toiminnalle ei ole asetettu yksilöllisiä tavoitteita, eikä tapaamisista pidetä kirjaa. Nämä tapaamiset toteutetaan usein vapaaehtoispohjalta.

Koiran merkitys omistajalleen lienee kiistaton. Koiran merkitystä asiakkaalle/potilaalle on tutkittu vähän, vaikka lemmikkien uskotaan helpottavan terapeutin ja asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta. Koira-avusteista työtä tehdään niin kouluissa, lastensuojelulaitoksissa, kuntoutuslaitoksissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Sosiaali-, terveys- ja kasvatuskoirien rotukirjo on laaja, ja koiran rodulla tai koolla ei olekaan työssä merkitystä, mutta kunkin työkoiran tulee sopia käyttötarkoitukseen ja pitää toimimisesta ihmisten kanssa. Koiran tulee olla tottunut erilaisiin ympäristöihin ja ihmisiin. Taito rauhoittua on työkoirilla tärkeä perustaito.

Koira tarjoaa monenlaista tukea. Koirakohtaamisen uskotaan lisäävän oksitosiinin määrää, tuttua mielihyvähormonia. Sosiaalisuus, avoimuus ja luottamus lisääntyy ja ahdistuneisuus lievenee. Koira mahdollistaa moninaiset vuorovaikutuskeinot ja voi auttaa sosiaalisten taitojen muodostumisessa ja lisätä itseluottamusta. Koira voi rauhoittaa tai se voi kannustaa liikkumaan. Koiran koskettaminen voi monelle olla tärkeä aisti- ja tunnekokemus. Muistisairaiden tiedetään muistavan koiran ja sen nimen, vaikka hoitajia tai omaisten muistamisessa olisi vaikeuksia.

Menovinkki: 7.-8.6.2014 Espoo, Koira ihmisen voimaannuttajana. Koira-avusteisen työskentelyn Pohjoismainen konferenssi

* Koiramme: Musti ja Mirri aloittaa ensimmäisenä Suomessa eläinruokapussien kierrättämisen Varsinais-Suomen alueella (Turku, Raisio, Kaarina ja Masku). Myymälöissä on kierrätysastiat, jonne alumiiniset, paperiset ja muoviset eläinruokapussit voi palauttaa. Kierätys ja hyötykäyttö toteutetaan yhteistyössä Lassila&Tikanojan kanssa, ja palauttajille luvataan alennusta myymälöissä.

*Koiramme: Vilin-sheltin (13wk) päiväkirjasta kymmenen häivähdystä siitä miten koira muuttaa elämää: Ilo: Iloitsen koirastani. Joka päivä. Monta kertaa. Ja kissatkin useimmiten. Eivät tosin silloin, kun jommankumman pää on kokonaan Vilin suussa. Huoli: Montako legoa se on tänään syönyt? Bilteman kuvaston etusivu on hävinnyt; onko koira syönyt sen? Miksei se opi, että pitää tulla luokse, kun huudetaan? Miksi se oppii liian nopeasti sen mitä tarkoittaa, kun jääkaapin ovi aukeaa?

*Pelastuskoira-koeohje, Rauniokoe, luokka A, hakuaika 15 minuuttia, raunioalue 1000-1500m2, 2 maalihenkilöä. Arvostellaan:
Ohjaajan käyttäytyminen
Ohjaajan taktinen toiminta
Koiran selviytyminen ongelmatekijöistä
Koiran ohjattavuus
Koiran ja ohjaajan yhteistyö
Henkilöiden ilmaisu haukkumalla tai rullalla

...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti