Cairnien keskiviikko-agi käynnistyi tänään Malmin hallissa. Tila on suht kompakti, joten radat meillä lyhenee, mutta eiköhän me tuolla talvi pärjäillä. Ja lämmin siellä tuli. Kavereina tutut Sanna ja Alli ja Lillan sekä Linda ja Topiveli. Ja minulla tietty Pops mukana.
Poppari teki U-putkea sellaisenaan ja putken jälkeisellä hypyllä (lelupalkka). Sekä renksua sellaisenaan, että hypyllä (namipalkka). Ja loppuun huima suora: renksu, hyppy -palkka- ja U-putki. Taitava ja niiin innostunut agijunnuni. Loppuun jäähkät porukalla mukavissa lenkkimaastoissa.
Tuolta vielä Ojankoon hakemaan palkintoja viikonlopun kisoihin. Huomasin vasta illalla, että olin unohtanut syödä sitten aamupalan, onneksi Mikko pelasti nälkäkuolemalta ;)
Edit myöhemmin. Piti vielä kertomani episodi eiliseltä. Näillä pientaloalueen nurkilla ei aamuvarhaisella liiku kuin tuttuja koiranulkoiluttajia. Mutta eilen aamuhämärissä kotikatua hoiperteli melkoisessa soossissa oleva heppu, joka soperrellen kysyi tietä. Annoin ohjeet ja jatkoimme matkaa, ei siinä mitään, mutta hauskaa oli katsoa koirien reaktiot. Pops huomasi poikkeavan kulkijan jo kaukaaa, siirtyi hyvissä ajoin jalkojeni taakse ja muhki sieltä. Sohvi seurasi heppua vasta lähempäältä, mutta kohdatessa ja hepun tullessa kohti nosti selkäirokeesin pystyyn, hännän töröön ja käveli mahoineen kaikkineen hepun ja minun väliin. Peloton, ihana Mamá. Kerran päästi uhkaavimman haukun, mitä löytyy, mutta lopetti, kun totesin, että ei hätää. Kun jatkoimme matkaa, Sohvi unohti koko jutun ja nuuskutteli puskissa menemään, mutta pikkarainen kääntyi vielä muutaman kerran varmistamaan, että kummakulkija ei varmasti seuraa meitä. Luulen, että uskallan tuon Sohvin aika levollisin mielin viedä ensi vuonna luonnetestaukseen tai -kuvaukseen. Toivon niin, että periyttää tämän tasapainoisen hermorakenteen ja hyvän paineensietokyvyn myön tuleville piiperöilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti