Pentueloon kuuluu ehdottomasti pissakakka-jutut, joten seuraavat kuukaudet höystetään vessa-asioilla. Ulos on nyt pissattu ensimmäistä kertaa kera asiaankuuluvien ylenpalttisten kehujen ja herkkujen. Sohvi katsoi mua kuin vähäjärkistä, kun siinä Poppista ylistelin ja palkkasin mokomasta lirusta. Samoin isosiskon tyrmistys oli sanoinkuvaamaton, kun tajusi vaavan aamulla väkertävän kekoa keskelle olohuoneen mattoa. Käveli tilanteesta jäykin jaloin pois, eikä nyt suostu tulemaan lähellekään tuota kohtaa lattiasta, vaikka on putsattu ja puunattu. Hassu hienohelma.
Taru on vienyt Poppista jo ulos, joten ihan uudesta elementistä ei ollut kyse. Olin kolannut valmiiksi helppokulkuisen alueen tuonne takapihalle, mutta tirriäinen sinkosi isosiskon perään umpihankeen innosta hihkuen. Kiipeili, möyri ja tutki hangessa kuin vanha tekijä sekä kiukutteli ääneen, kun ei kurottelusta huolimatta nähnyt siskonsa tapaan vallin yli. Jouduin lopulta kantamaan vilpertin sisään, kun olisi viihtynyt pihalla vaikka kuinka enkä vielä uskalla näin pientä pitää ulkosalla muutamaa hetkeä pidempään. Kuivattelu pyyhkeellä ja iloiset hepulit päälle. Ja samantien pihalle johtavalle ovelle kinuamaan takaisin ulos. No, onneksi ruoan päälle maistui jo ettoset.
 |
| Mihinsämeetmäkintuun. |
 |
| No voi ei, jäin mahastani tähän mäkeen kiinni. |
 |
| Miten niin nyt heti sisälle? |
 |
| Aina näit sun rauhallisia sisälajeja. Meil muuten syödään luita pentuvaiheessa usein kädestä. Ja Sohvi hyödyntää tätä palvelua vielä edelleen. |
 |
| Mites tonne pääsis? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti