Yhtä juhlaa

Ihan ekaks lämpimät onnittelut Sohvin ihanille poikavaavoille, tänään 1-vuotiaille komeille koltiaisille. Ihanat jäppiset ovat päässeet niin hienosti elonsa alkuun, kaikki tietääkseni iloisia ja energisiä, mutta kaikintavoin järkipäisiä sekä terveitä pikku-ukkoja. Toivottavasti saan seurata miehekkäiden eloa jatkossakin.

Juhlapäivä aloitettiin painumalla sinne metsään jälkeilemään rapsakassa aamupakkasessa. Talvi-pompat kaivettiin koirille niskaan odottelun ajaksi. Sohvin jälki oli koiralle pisin jälki toistaiseksi, suht suora, neljällä kulmalla höystettynä. Alku hyvä, eka kulma super, toisen merkkasi, mutta lähti tosi vahvasti vastakkaiseen suuntaan. Etsi, ihmetteli ja vähän alkoi vilkuilemaan meikäläiseltä apuja. Autoin takaisin, kolmannen kulman ohitti ja taas oli hetken hukassa. Loppu ja vika kulma hyvä. Maalissa iski sorkan kimppuun.

Junnun edellinen jäljestys meni ihan pipariksi, kun jäljelle oli eksynyt marjastaja, jonka koira haki. Nyt tehtiin syrjään helppo, lyhyt ja suora jälki yhdellä kulmalla. Tällä kertaa Poppis jäljesti alusta loppuun hyvin, nyt tekeminen näytti siltä miltä pitkin! Olin tosi tyytyväinen pikkaraiseen. Seuraavaksi voidaan vetää jo pidempi jälki. Ja sorkasta ei olisi luopunut millään.

Ehdittiin hetkeksi kotiin, tankkasin itse ja vein miehen kentälle. Ja siitä yhteislenkille Luukin maisemiin. Mukana tuttuja kamuja; Kerttu oli palannut äippälomalta, Tacoeläin, Elli, Elmeri ja Pappa sekä tietty meidän lyylit. Hivuttauduttiin golfkentän vierustalle ja kun kenttä todettiin vapaaksi, niin eikun rallattelemaan. Tilaa riitti ja koirat pääsivät paahtamaan sielunsa kyllyydestä. Aurinko lämmitti,  oli ihana rupatella kuulumiset, kaikki lekasivat kaikkien kanssa ja Papan kanssa me nappailtiin välillä lihapullia muilta salaa ;) Haikeaksi tämän lenkin teki tieto yhteislenkeilläkin reippailleen Paddyn siirtymisestä sateenkaarisilloille. Lenkkiläiset muistavat kaveriaan, toivottavat hyvää matkaa ja ottavat osaa kotiväen suureen suruun ja ikävään.

Lenkiltä suuntasimme vielä suoraan pikku-Neron syntymäpäivävastaanotolle. Hauskat ja vauhdikkaat kemut. Kakut ja kaikki. Ensi vuonna yritetään varata Hoplop ;)

Äiti ja poika

Nero, Pipsa, Poppis ja Sohvi

Minna kertoi juhlahumun keskellä Nerpauksen agilityharjoitusten edistymisestä, poika on ollut superreipas harjoittelija, mutta kuitenkin kuulolla. Siellä tehdään hyvää ja perusteellista pohjatyötä tulevaa varten.

Ihanaa alkavaa viikkoa, me röhnötetään nyt loppuilta soffalla, tuitui.