Aikaista huomenta, matkalta lentokentälle. Eilen hurahti vajaa neljä tuntia Ojangossa. Onneksi oli jo viileämpää, tai no +25. Sohvin vuorolla oli kouluttajasijaisena Elina, joka veti hauskan ja meille uuden harjoituksen. Ratana suora, jonka jälkeen tuli valita mutkaputken jompikumpi pää, ohjaajan erilaisten ohjausyritysten perusteella. Sohvi valitsi kaikilla kerroilla oikean pään, vaikka minä kyllä varsinkin valsseissa olin tosi surkea, lähes poikkeuksetta myöhässä ja koiran edessä ja vaikka sun mitä. Elina totesi, että koira lukee ohjausta hyvin ja on tosi kuuliainen, pyrkien aina toteuttamaan ohjaukseni, vaikka se olisi surkeaa. Hassua, että Hillin Satu kuvasi Sohvia juurikin erittäin kuuliaiseksi koiraksi.
Agikentältä vaihdettiin lennossa peko-kentälle, jossa Hanna veti minulle ja Tarjalle ketteryysharjoitusten alkeet. Näytti ensin omalla koirallaaan, miten tehdään silta, keinu, tikkaat, pituus, putki, eteneminen epätasaisella alustalla ja pöydät. Näytti kyllä tosi hienolta kaksikon työskentely. Haettiin omat koirat ja aloitettiin harjoittelu. Poppari pääsi nyt töihin. Pieni oli kovin innoissaan ja teki heiluvaa siltaa ja keinua ongelmitta. Tikkaillakin eteni rohkeasti, vaikka takapää meinasi luiskahdella vielä alta. Epätasaisella alustallakin tuli tosi hyvin. Isoin aukko sivistyksessä meillä on tietty noi tokon perusjutut, perusasennot, pysähtymiset ja etenemiset kaukoina. Koiran tulee joka hetki olla hallittavissa, edetä käskystä, pysähtyä eri esteillä tai niiden jälkeen eri tavoin jne. Tarjan Rane teki ihan vastaavasti hyvin töitä ja vaikeat tikkaat eteni heti tosi sujuvasti, eli kyllä näistä on aika moneksi! Harjoitukset jatkuvat sunnuntaina raunioilla. Kova olisi yritys saada tämäkin harjoittelumuoto syksyllä vakiohjelmaan.
Nyt mä lähden kirjaimellisesti ilmaan, joten jatketaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti