sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Unihiekkaa

Suorastaan hämmästyneinä seurasimme pennun jaksamista. Riehui isojen kanssa, ulkoili, söi luuta, kävi pihalla, söi, leikki lisää ja kun muut koirat jo väsähtivät, niin pikkarainen sen kuin jatkoi paikkojen tutkimista ja lelulaatikon penkomista. Viimein pyysi syliin ja siihen nukkuanuupahti, siitä siirrettiin omaan petiin uneksimaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti