Kotikonttorin onni ja autuus. Tunnin aamulenkki, aamupalat ja töihin. Assarit verryyttelivät vielä hetken pihalla keskenänsä, mutta tuupertuivat sitten lepäilemään ensi jalkoihin ja pian tuonne säkkituoliin. Nukkuvat nykyisin tosi paljon ihan kylkikyljessä.
 |
| Kuvassa näkyy tuon hupsun rouvan mieltymys. Nappaa pitkän pupujussilelun suuhun, nukahtaa pupu suussa ja pupun takapää on tossa etutassujen välissä. |
 |
| Ja sit kun tulee kuuma, niin valutellen lattialle. |
Ihmisväki on kulkenut viime päivät tiivistyneen punttitreenin ja hiihtolenkkien vuoksi jäykähkösti. Sohvilla meno sen sijaan sen kuin kiihtyy, arvoin rouvakoira haluaisi aina vain pidemmille ja pidemmille lenkeille. Ja tänään seurasin koiran venyttelyä, Sohvihan on pennusta asti venytellyt tirsojen jäljiltä. Ja nyt venyttelee jo takaosankin hyvin, mikä jäi kipeimmäksi viikoksi kokonaan pois.
Mistään muusta ei enää huomaa operaatiota kuin siitä, että tuo koira ei enää juuri hauku. Aika kummaa. Alkuun ajateltiin, että haukkuminen nappaa kipeästi haavaan, mutta hiljaiselo sen kuin jatkuu. Ilmoittaa ja haukahtaa, mutta ylenpalttinen sumusireeniosasto on vielä käynnistymättä. Ja voisi ehkä jäädäkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti