Tokoa rallyllä

Alkuviikon rally-toko -koulussa opiskeltiin 360 asteen pyörähdyksiä, askelta viereen ja koiran istuttamista eteen ja siitä eri tavoin ympäriämpäri ja liikkeelle. Ympyrät ja sivuaskeleet menivät yllättävän hyvin. Pikkarainen seurasi hienosti minua (lue broileripullaa taskussani). Samoin koiran pyöräyttäminen eteen istumaan oli ihan jees, varsinkin yhdellä taka-askeleella. Siitä pyörittelyt takaa tai sivusta viereen eivät vielä suju, häslään niissä itse, remmi on tiellä ja väliin meni ihan solmuksi ja kikatteluksi.

Popsi on ihan taitava koululainen, kunhan harjoitteet pidetään lyhyinä ja taukoja muistetaan pitää. Toistoja ei kovin montaa peräkkäistä vielä jaksaisi. Enkä minäkään niin jaksa hinkata. Huomaan, että olen liikkeissä aika suurpiirteinen, palkkaan herkästi, vaikka koira istuisi vähän vinossa. Toki näin alkuvaiheessa pitääkin palkita koiran taitotason mukaan, mutta luulen, että tarkkuuteni ei tästä paljoa jatkossakaan parane :) Kurssi on ollut hauska, se on tarjonnut yhdessä tekemistä ja vahvistanut kontaktia. Harjoitukset rauhoittavat koiraa, minkä huomaa siitä, että alkuun kiihkeä pikkuotus on lopputunnista rauhallinen kaveri. Muutamia pikku pähkinöitä on otettu kotileikkeihin mukaan. Ja Sohvi on saanut opiskella samat kiemurat kotona.

Mutta. Pakko myöntää, että ei tähän lajiin sellaista paloa ole syttynyt kuten agilitystä iski kipinä ensimmäisestä treenistä alkaen. Minun mielenlaadulleni aavistuksen hidastempoista ja tylsää. Eilen teimme vauhdikkaita ympyröitä ja pyrähtelimme kyltiltä toiselle ja mukava opemme huokaili, että kävellen hyvät ystävät, kävellen. Enkä edes uskalla haaveilla, että joskus harrastaisin oikeaa tottista, haukotus ;) Yhteistyötä tukevana harjoitteena pidän rally-tokon kuitenkin varmasti jossain muodossa mukana harjoitusohjelmassa molemmille koirille.