No nyt se on tehty. Huh.
Siis eka kisastartti agilitykentillä.
Kyseessä nASTA cupin epikset ja möllirata, jonne lähdimme minä tutisevin jaloin ja unettomin öin ja Sohvi valeraskauden innottomuudella. Ja niin me vain selvittiin. Vaikka ihan olin varautunut hakemaan radalta karanneen koiran buffetista ymsyms. Lisäksi muistin radan (helpohko 16 estettä) ja muistin katsoa koiraa ja ohjatakin. Ja Sohvi osasi esteet ja reagoi hyvin ohjaukseeni. Ei haitannut ulkokenttä eikä vieraat esteet. Eikä palkkaamattomuus.
Saldona radalta 5 vp ja hieno aika 10 s alle ihanneajan. Hassuinta on että en ole ihan varma mistä virhe tuli. Lähdössä Sohvi kävi kurkkaamassa ajanottajan ennen ensimmäistä estettä, että ehkä siitä. Lisäksi minulla on pieni mielikuva, että olisin itse koskenut yhtä estettä radalla hyöriessäni. Aika oli sinänsä kiva yllätys, sillä alkukiemuran jälkeen kuono ehti käydä myös muutamassa kohdassa maassa radanvarrella. Sinänsä ärsyttävää, mutta kokonaisuudessa edes se ei jaksa nyt ärsyttää.
Erityiskiitos sujuvista ja selkeistä kisajärjestelyistä AST:n väelle. Tuomarina toiminut Kati Tarkiainen oli tosi mukava ja piti kannustavan tuomarin puhuttelun ja minäkin uskalsin esittää kaikkia mieltäni painaneet kysymykset. Myös yleisöstä löytyi rentoa ja kannustavaa seuraa ja sain muuten kehuja koiran äänikannustuksesta radalla. Tosin itse luulen, että kyse on enneminkin siitä, että äänekäs kiekumiseni vain kuuluu kauas :)
Parannettavaa varmasti löytyisi sieltä ja täältä, mutta taidan ihan vain keskittyä hetkeksi hymistelemään hyvämehyvämehyväme :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti