Kisoista kotiin ajellessa ja adrenaliinien asettuessa normilukemiin havaitsin hämmästyksekseni kurkkuuni asettuneen cactaceaen. Nyt täällä sitten elellään pandol hotin ja buranan välimaastossa villasukat jalassa niiskutellen. Joogakin vaihtui flunssalle kiukutteluun.
Eilinen yhteislenkki metsällä sentään piristi mielialaani, ja koirat saivat juosta kavereiden kanssa. Tytöporukassa + Mikko mentiin tällä kertaa. Vastaantulijoiden pojat tosin liittyivät pari kertaa seuraan. Kävin samalla reissulla piipahtamassa rally-tokon epiksissä Ojangossa. Olipas erilainen tunnelma kuin agikisoissa, rauhallista ja seesteistä, eikä kukaan huutanut eikä kukaan haukkunut. Sillä oli tuttuja niin tuomaroimassa kuin kisaamassa. Hyvähyvä vilkutukset Suvi sekä Elina ja Nelli!
Parin tunnin päästä alkaa Sepon treenit, jotka Poo saa aloittaa. Ja illalla on episten talkootyötä tarjolla. Ja huomenna tehiksen treenit... Loppuviikon ohjelmaa en viitsi edes ajatella. Nirhaan sen viruksen tästä hyvästä, ärinää.
Huomattavasti terveempää menoa sille puolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti