perjantai 18. heinäkuuta 2014

Pompun ekat epikset

Tavoitteena Poon kanssa on ollut korkata agility epäviralliset kilpailut vielä ennen syksyä. Agirodun joukkuekisassa asetuttiin lähtöviivalla ensimmäistä kertaa, ja eilen käytiin sitten juoksemassa ensimmäiset yksilömöllilähdöt Purinalla HAU:n isännöimissä kisoissa.

Tässä Ville Liukan suunnittelema rata, joka julkaistiin jo edellisenä iltana. Aika sujuva perusrata. Tuomarin pilliin puhalsi Levannon Matti.


Ensimmäisellä kiekalla nousi lähdössä, mutta Popparin kanssa on siitä ihanaa, että ei Sohvimaisesti varasta ja rynni perään, vaan hiippailee kiltisti lähemmäksi ensimmäistä estettä. Rata oli melkoista   varmistelua ja olin monessa kohtaa koiran tiellä sitä hidastaen. Kuuliaisesti tiitiäinen teki töitä, vähän vilkaisi puomin takana seisonutta Villeä, mutta kaarroksen jälkeen kiipesi kiltisti puomille eikä enää vilkuillut. 9 esteellä lukittui ensin jalkoihini, mutta sain törkkäistyä esteelle. Takkuisen etenemisen jäljiltä kuitenkin nollalla maaliin.

Toisella kiekalla päätin antaa vain mennä. Sama lopputulema, mutta jopa 5s nopeammalla ajalla. Tästä jäi hyvä mieli ja tämä etenemä riitti jopa kakkospallille asti. Kolmanneksi tuli niinikään cairn, kun työkaverini Maijan nuori Kitri-cairn teki varmaa työtä molemmilla kiekoilla ja hävisi alle sekunnin Poolle. Ville Liukka totesi palkintojenjaossa, että uusi agilityn valtaratotu on syttymässä :D




Hehee, videolta huomaa jälkikäteen vaikka ja mitä. Puomin jälkeinen hyppy valahti molemmilla kerroilla, kun piti mennä huiskimaan liian pitkälle esteelle. Ennakoiva valssi aivan liian myöhään ja aivan liian lähellä estettä. Pienoinen blackout ohjaajalla loppupäässä putken jälkeen, kun en hetkeksi muistanut radanjatkoa ja ohjaus levähtää, mutta onneksi koira on silloin putkessa ja päästään kuitenkin jatkamaan. Ja onpas vähän turhankin nopeat vapautukset kontakteilta. Mutta näillä mennään ja ohjaaja jatkaa harjoitteluaan.


Isot kiitokset Minnalle, joka jaksoi tsempata ja kuvata ja auttaa koirien kanssa. Minna juoksi omat ratansa ihanan brassipojunsa Rion kanssa, joka oli ensimmäistä kertaa vieraalla kentällä ja esteillä, ja kävikin sanomassa tuomari-Matille suorat sanat suorituksena ohessa.

Tunnelma kisoissa oli ihanan rento ja paljon tuttuja näkyi. Mutta kyllä taas aikataulut venyivät ja kotona oltiin myöhään illalla. Pomppu jaksoi hienosti, mutta kyllä siitä melkoisen ärhäkkä tapaus on kasvanut, rääkyi kyllä rumasti mielipiteitään isoillekin koirille. Siellä se moottori hyrisee ja kaasukin alkaa löytymään aksakentille. Tarvitsen sitä noissa harrastuksissa, mutta siviilissä se on ajoittain aika ärsyttävää. Maijan bortsuista toinen ärsyyntyi Poon ärhentelyyn ja päräytti ihan oikeutetusti takaisin kunnolla, sen jälkeen osasi neitikin taas hetken käyttäytyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti