Voi miten huojentunut olen, kun voin kertoa teille hyviä uutisia. Poppiksen sydän kurkattiin tänään ultralla, siitä kun on kuulunut hassu suhuääni, joka havaittiin kuin vahingossa 1-v rokotusten yhteydessä. Kuuntelutin koiran toukokuussa uudestaan ja edelleen pientä ylimääräistä suhinaa kuului mitraalialueelta. Päätinkin, että meikäläisen mielikuvituksella ja huolehtimisella on parempi kurkata se sydämen rakenne ja toiminta tarkemmin.
Tänään aamusta suunnistimme Viikkiin reippaan koiran ja vähän kalpean minän kanssa. Onneksi Satu oli vastaanotossa ja rapsutteli ja lullutteli hieman epäluuloisen koiran rennoksi. Taas toimi Viikki ihan mielettömän hyvin, tutkimus oli perusteellinen ja pystyin seuraamaan itsekin toimenpiteen kulkua ja tehtyjä havaintoja. Koiraa kohdeltiin tosi kivasti ja tunsin olevani hyvissä käsissä. Kuuntelemalla sivuääni todettiin, mutta sydämen rakenneultra ei löytänyt mitään vikaa sydämen, aortan tai läppien rakenteessa eikä toiminnassa. Sydän todettiin kaikin puolin priimaksi ja ääni luokiteltiin fysiologiseksi. Koira todettiin muutenkin hyväkuntoiseksi ja reippaaksi nassikaksi. Tietystä seurantaohjelmasta sovittiin, mutta muuten saatiin kehotus jatkaa samaan malliin kuin ennenkin. Tarkemman lausunnon saan vielä jälkikäteen.
Poppis, Mamman tissiposki, vähän yllätti reippaudellaan. Sairaalassa vähän jänskätti, mutta oli ihan toimintakykyinen koko ajan ja malttoi rauhoittua toimenpiteen ajaksi. Sai eläinlääkäreiltä ja opiskelijoilta ansaittuja kehuja ja rapsuja. Kiloja koiralla 7,5.
Olen kyllä tositosi onnellinen ja kiitollinen, että perheen pienimmälläkin on vahva sydän, vaikka se vähän suhiseekin. Rakas tättähäärä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti