Pompulan sisarukset Selma ja Viki tulivat kylään. Ja kyllä olivat taas kasvaneet ja melkoisia karvakasoja nykyään. Tietää Tarulla hommia pentutrimmiin...
Niin samanlaisia ja silti erilaisia. Meidän neiti on selvästi kolmikon pienin, Selma aavistuksen isompi ja Viki tietty iso jössikkä jo :) Leikit käynnistyivät sillä silmäyksellä, kun pennut kohtasivat ja kyllä oli taas kivaa. Nyt alkupyöritykset tuossa pihalla, josta suuntasimme lähimetsän poluille. Pennut painivat ja välillä mentiin kiitolaukkaa ympäriinsä, Poppis yleensä näissä kärkenä. Haluaa aina olla takaa-ajettavana ja on onnensa kukkuloilla, jos saa Sohvin yllytettyä tähän leikkiin.
Tasavahvoja pennut tuntuivat olevan, Viki tietysti voimassa päihittää tytöt. Selma on kolmikon vaalein ja edelleen se itsenäisin, ja jos paikallaan seistiin, niin Selma se ensimmäisenä lähti tutkimaan lähimaastoja. Ja Viki on kova poika juttelemaan, tekstiä tuli välillä niin että. Ei siis hauku, vaan vikisemällä turinoi. Vikillä on paksu melkein laineikas turkki.
Ja haukkumisesta puheenollen, Viki haukkui kuin meidän Poppis. Jännällä viskibassomaisella karheudella. Repesin aikoinani ihan täysin, kun kuulin Pompulan ensihaukut. Pieni, pennunpyöreä tytteli, jonka karhean käheä haukku kuulostaa ihan isommankin koiran haukulta.
Kiitos Kristina ja Leea hauskasta seurasta, nähdään taas pian!
 |
| Kielipitkällä Selma taustalla ja Pompula edessä. Vikistä näkyy häntä. |
 |
| Sohvi kolmen koplan pyörityksessä. |
 |
| Poppis vetää letkaa. |
 |
| Uudestaan. |
 |
| Pompula veljen kanssa tarkkailee. |
 |
| Poppis ja Viki painiottelussa varvikossa, Selma tuomaroi. |
 |
| Selma |
 |
| Viki |
 |
| Yhteiskuvassa Selma haukkaa veljeä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti