Pirttimäen yhteislenkille osallistui kolme pakkasta ja hiihtäjiä uhmaavaa koirakkoa: Pipsa, Elli ja Sohvi. Auton mittari näytti -12,5C, kun lähdettiin matkaan. Taisi olla eniten miinusta kuin koskaan aiemmin näillä meidän vetämillä lenkeillä.
Paikka kuhisi hiihtäjiä, joten oli iloinen yllätys löytää lumikenkäilijöiden metsään vetämä polunpohja. Kiitos Pipsan perheelle hyvästä vinkistä. Kauniin lumisessa metässä oli mukava tarpoa ja koirat saivat olla koko lenkin vapaana. Pipsa ilmeisesti sai vainun jostain metsäneläimestä, kun katosi hetkeksi ajopuuhiin. Vähän nyrpistellen palasi kutsusta, olisi selvästi halunnut jatkaa lenkkiä ihan toisessa seurassa :D
Polku tarjosi paikka paikoin haastavaakin kuljettavaa, joten koko revohkalla tuli kuuma kylmän sijaan. Kiitos reippaille kanssalenkkeilijöille! Kotiuduttuamme koira hetken narskutteli ydinluutaan silmät lupsien ja nyt kuorsaa kanttuvei.
 |
| Pöllyää vain, kun neliveto etenee. |
 |
| Tämänpäiväistä meno: Pipsa lähdössä keulilta omille teilleen. Sohvi seuraa, että minne sä nyt, mäkin tuun, ehkä. Ja Elli kääntynyt varmuudeksi tsekkaamaan, mis mun Mamma. |
 |
| Kiivetkää tekin tänne. |
 |
| Reippaat lumikuonot. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti