Koirat olivat intopiukassa, kun Anu tuli, epäkohteliaasti hyppivät, pussailivat, kiipeilivät ja ryömivät laukkuihin. Oi miksi en ole koskaan panostanut kohtelias tervehdys -koulutukseen... Anu oli ihanan kärsivällinen ja koirat selvästi pitävät jumppatädistään. Pakko oli hoitojen ajaksi aina laittaa toinen koppaan odottamaan, muuten olisivat häslänneet hoidoissa mukana. Kylkimakuu teki ajoittain molemmille tiukkaa, mutta rauhoittuvat kuitenkin ja hoidot saatiin läpivietyä.
Kaikki oli kunnossa. Popsin takajalan revähdyksestä ei enää tietoakaan, vähän rintarangassa pienenpientä jumitusta epäilemättä paini- ja riekkuosastosta johtuvaa. Sohvilla pientä kireyttä etureisien ponnistavissa lihaksissa ja huomio, että ei aina astu vasemmalla takajalalla koko anturalle. Saatiin tähän harjoitusohje, jolla koiraa muistutellaan käyttämään jalkaa kunnolla. Muuten Sohvi sai vain kiitosta hyvästä kunnosta, ranka ja pehmytpuoli kutakuinkin moitteeton. Ihana kuulla, kun agitunteja ja -kisoja on kuitenkin kertynyt nyt kesällä aika paljon.
Tästä on kiva jatkaa kohti vaelluspolkuja. Vielä viikko töitä jäljellä, ja sitten pakataan auto ja lähdetään LOMALLE.
Uusi fysiokäyntikin jo varattiin syksylle. Sohvia ei hoideta mahdollisen tiineyden ja pentujen aikana, mutta saadaan tuota Pompulaa totutettua hoitorutiineihin.
Nyt hoidetut neitokaiset lepuuttelevat taipuvasti:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti