lauantai 1. helmikuuta 2014

Kahlaten

Aamuyöllä tullut lumidumppi takasi hyvät aamulämpät kaikille. Autoakin sai hetken kaivella esiin kinoksesta. Pikkutiet olikin jännittävästi vielä auraamatta, mutta hienosti sininen skodillaattorini puski itsensä valleista läpi. Hallille oli meidän lisäksi päässyt vain Linda ja Topiveli. Eikä edellisiäkään näkynyt, joten pääsimme himpan aikaisemmin radanrakennukseen.

Tehtiin Sepon harjoitusta muutaman viikon takaa, jossa käännetään koira puomilta taaksepäin putkeen. Samalla radanpätkällä leijeröintiä. Taaksepäin lähetys oli alkuun vaikeahko, mutta koirien tajuttua jutunjuonen homma alkoi sujumaan. Leijeröinti onnistui sekin. Pomppukin opiskeli samoja, mutta pätkissä, lisäksi kepit ohjureilla. Sujuu, vaikkei ihan yhtä vapautuneesti kuin verkoilla. Ohjureiden vähennysprojekti alkakoon, än, yy, tee, nyt.

Toisessa pätkässä muistuteltiin keinua, pöytää ja rengasta. Topivelin parhaat koko keinut ikinä, super! Sohvilla ihan kohtuulliset keinuttelut.  Jäähkälenkillä kahlattiin polkuja auki. Kauriista ei tällä kertaa jälkeäkään, joten mamsellikin sai aurata vapaana.

Nyt viety lumilauta huoltoon (alppireissu kulman takana), käyty lumikenkäilemässä pari tuntia ja nyt koirat vielä valoisalla lenkille. Kahlailut jatkukoon... Illalla aion varmistaa varpaideni lämpötilan ulkoisesti saunalla ja takkatulella ja sisäisesti juomalla viimeiset glögit pois (tipaton on ohi...).

Ainiin, pilkahdus kesää tänne lumitöiden väliin. Laitoin hallivapaakorttianomuksen kesäksi sisään. Päästäisiin harjoittelemaan sääolosuhteista (erit. helteestä) riippumatta toukokuusta syyskuun loppuun...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti