Ihme treenit

Tänään agilitytreenit oli täynnä häsläystä, sähläystä ja höntsäilyä. Miten se jotenkin tarttuikin kaikkiin. Melkein kaikilla koirakoilla kesti omalla radalla kamalan kauan, kun mikään ei vain tuntunut menevän jouhevasti. Joko koirat pöllöilivät tai sittten me ohjaajat olimme muuten vain pihalla. Mia joutui likipitäen zumbaamaan, että sai Ellun kiinnostuksen heräämään (katsomolle viihdyttävin pätkä, kiitos Mia). Linda ohjasi jostain syystä sitkeästi toinen käsi taskussa, mikä sai Topin herpaantumaan ja Mintun haromaan hiuksiaan. Suvin ja Lempin suoritusta en nähnyt kokonaan, mutta ilmeisesti sielläkin  kumarreltiin ja steppailtiin siihen malliin, että kiitosta ei tainnut Mintulta herua. Mintun äidillä Peten kanssa taisi sentään olla homma edes jotenkin hallussa.

Minä treenasin sittenkin Ranella (Mintun äidiltä lainassa sekin), kun Pave lepäsi omaa treeniään varten. Vähän jänskätin uutta koiraa ja vice versa. Koira osasi, vaikka minä juoksentelin tohkeissani esteitä päin ja kiekaisin joka esteellä, että RENGAS (?!). Juu-u, oli meillä radalla sekin, ensimmäisenä ja viimeisenä esteenä, mutta minä se tarjosin rengasta riippumatta, mikä este oli edessä. Huomasipa miten vähän merkitystä sanallisella käskyllä radalla on. Ja ratana siis rengas, putki, 3 hyppyä ympyrässä, takaisin putkeen ja renkaan kautta maaliin. Yksittäisenä esteenä keinua, pimeää putkea ja puomia.

Kuvat oli häsläystä pullollaan ja ainoa hauska yksityiskohta kuvissa on Minttu, joka kädet puuskassa näyttää kuva kuvalta tuimemmalta :) Niinpä tällään tähän ainoastaan kuvan minusta ja Ranesta tauolla (Linda kuvasi). Seuraavalla kerralla taas jotenkin paremmin.