Aloitimme pentuagin jälkeen "oikean" agility-kurssin. Mukana on 6 koiraa, joiden taso vaihtelee huippuunsa toko-koulutetusta aikuisesta sakemannista kahteen pentukurssilta tulleeseen aloittelijaan (arka kääpiöpinseri ja Sohvi).
Aloitimme keinun harjoittelun. Este oli Sohvista inha, eikä keinun liikkuessa namit maistuneet, vaan yritti tarmokkaasti loikata kokonaan pois mokomasta aparaatista. En enää lainkaan huolestu näistä alkukankeuksista, kun olen nähnyt, miten hyvin tuo oppii alkuun hankalaltakin tuntuneet esteet. Viimeinen toisto keinulla alkoi jo sujumaan ja esteen harjoittelu lopetettiin tällä kertaa siihen. Keinun jälkeen piti aina suorittaa puomi, jotta koira oppisi eron. Puomilla ei vaikeuksia.
Opettaja opasti koiria keinulla ja muuna aikana harjoiteltiin eri esteillä itsenäisesti. Harjoitteluun toi haastetta melkoinen häiriö, kun koirat ympärillä suorittivat omia esteitään ja ohjaajat kannustivat ja palkitsivat äänekkäästi. Kovin työ olikin saada terrierin huomio käännettyä itseensä ja suoritettavaan esteeseen. Tämän jälkeen este kuin este meni moitteetta. Erityisen ylpeä olen vauhdikkaista ja sujuvista A-esteestä ja puomista, ne menevät ilman mitään ongelmia nykyään. Hyvä Sohvi!! Muut läpikäydyt esteet olivat pöytä, rengas, kepit (namin perässä mennään, ja ohjaaja sählää), hyppyeste ja putki. Ei rataa tällä kertaa.
Treenin lopussa edellä mainittu iso sakemanni sai omasta suorituksestaan palkinnoksi ison patukan riepoteltavaksi, ja tästä pärähti meidän neidillä käpy ihan totaalisesti. Hurjistunut terrierimme olisi eittämättä mennyt riistämään palkintolelun jos vain olisi hihnastaan päässyt.
Lisää mielenkiintoisia treenejä ensi viikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti