Tämän piti olla ihan kiva päivä. Ja olihan se toisaalta ja toisaalta ei.
Todettiin aamulla, että kennelyskää on taas liikkeellä. Juuri itsekin tarkastin, milloin pitää käydä noille ottamaan uusi nenäsuihke.
Aamun agit oli ihan kivat. Agiseurakin oli uuttaa ja mukavaa. Pentuagiakin päästiin ihastelemaan, kun pikku-Siiri aloitti putkien valloittamisen. Olisi saanut hauskoja kuvia, kun putken toisesta päästä näkyi Siirin takatassut, joita piti turvallisella alueella ja toisesta päästä ohjaajan varpaat, kun oli kömpinyt putkeen houkuttelemaan koiraa. Kun koira viimein saatiin vapaaehtoisesti putkesta läpi, niin sittenhän homma olikin ihan ok, ja pikkainen teki putkea hurlumhei edestakaisin.
Jäähkälenkki ei sitten ollutkaan niin kiva, kun samainen pikkarainen Siiri onnistui melkein heti metsälenkillä satuttamaan etutassunsa. Koirat viilettivät edeltä, eikä aivan nähty, mitä tapahtui. Mutta kunnon älähdys, eikä enää varannut tassulle :( Iltapäivällä tuli viestiä, että varvasluita oli napsahtanut poikki ja nyt on eläväinen otus häkkilevossa ja tassussa pinkki paketti. Ai että harmittaa :( Tiedetään, että näitä sattuu, mutta silti. Pikaista paranemista Siirille.
Minna piristi ajatuksiani ilmoamalla, että olivat suorittaneet agikisoissa upean nollatuloksen aliaikaan eli tervemenoa Minna ja Pelen kakkosluokkaan. Huikea suoritus, blogi onnittelee lämpimästi!
Agihallilta ajoimme terveystarkkiin Porvooseen. Pomppu oli jo lähtiessä kieltäytynyt namista ja oksensi sitten ajon aikana häkkiin. Joi metsässä riekkuessaan lätäköistä ja ajattelin, että riekkumiseen yhdistettynä aikaansai ykän. Oksensi kuitenkin eläinlääkärillä uudestaan ja vielä kotimatkallakin. Juo onneksi ja otti nutrigeliä ja nyt nukkuu. Mutta tarkkailllahan sitä nyt sitten pitää ja tarvittaessa käväistä näin viikonlopun kunniaksi Viikissä. Ihan tyhmä juttu.
Tarkissakin hyviä ja sellaisia semejä uutisia. Sohvi terve kuin pukki, polvista todettiin, että päivän tiukimmat :) Tämä tietysti ihana uutinen, kun Kasvattajalla pieniä suunnitelmia Söhvelöisen jälkikasvun osalta. Pompulla priimat polvet, mutta silmien osalta todettiin PPM. Kyseessä siis persistoiva pupillaari membraani, jossa sikiöaikainen silmän kalvorakenne ei kokonaan häviäkään syntymän aikoihin, vaan jää jäänteenä silmään. Popparilla rihma on iiriksessä, mikä tarkoittaa yleensä täysin harmitonta muutosta eikä vaikuta koiran näkökykyyn tai muuhun eloon mitenkään.
Vähän ristiriitainen päivä ja vielä tuo Popparin huonovointisuus päälle, niin vähän vakavampi lauantai meillä. Valoisampaa menoa sinne muualle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti