Uusi ja vanha vuosi

Vuosi 2012 oli tosi antoisa vuosi. Perheluku kasvoi, kun Pops helmikuussa tassutteli joukon jatkoksi. Poppari on vähän erilainen koira kuin Sohvi, energinen jokapaikan hössöttäjä, vähän hömelö perheeseensä kiintynyt ilopilleri, joka kiipeää mielellään syliin ja nukkuu aina vieressä. Koirien kaveruutta ja yhteisiä puuhailuja on ollut ilo seurata.

Monipuolinen tekeminen ja harrastaminen lienee toteutunut kuluneena vuonna molempien koirien kanssa hyvin. Agihalleilla on luuhattu, rally-tokoa harjoiteltu, jälkimetsällä käyty, uitu ja vähän moikkailtu kettuakin. Viehettä kokeiltiin pariin oteeseen radalla. Lomalla vaellettiin pitkät pätkät ja uitiin lisää. Koirien säännölliset hieronnat aloitettiin. Koirakavereita on tavattu paljon, joka viikko. Ihanien koiraihmisten kanssa vietetty aikaa. Puhuttu koiraa loputtomiin.

Sohvin kanssa saavutettiin jo keväällä pieni, mutta meille suuri tavoitteemme, kun kävimme juoksemassa ensimmäiset mölliradat. Muistan varmasti eniten kaikista tokan kisan ja ensimmäisen nollaraan ja bonuksena palkintopallisijan. Vähänkö olin ylpeä, että a) uskallettiin, b) osattiin ja c) vielä pärjättiinkin.

Agipainotteisen kesän jälkeen lomailtiin ja Sohvi kävi kosioretkellä Morriksen luona ja lokakuussa pyöräytti 4 pientä ja suloista poikaa, joita hoiti ja kasvatti moitteetta. Pennut testattiin yhteiskuntakelpoisiksi vesseleiksi, mutta ehdoiksi terriereiksi, ja ne löysivät ihanat kodit itselleen. Mielelläni seuraan naperoiden eloa jatkossakin.

Poppis kasvoi vuodessa isoksi tytöksi ja kävi kesällä pentukehissä pyörähtelemässä. Ihan kohtuulliset arviot sai, vaikka kehässä ujostelikin. Opetteli agilityelämää ja on kovin tomera koululainen. Ehkä vähän liikaa pidän sitä edelleen vauvana, jolle suodaan kaikenlaista, kun on muka vielä niin pieni.

Koirat ovat olleet perusterveitä. Sairaushistoriasta löytyy yksi maitohampaan poisto, yksi pissatulehdus, muutama nopsasti parantunut lihasrevähtymä riekkuleikeissä, yksi itseaiheutettu oksennustauti ja yksi flunssa. Ohjaajalla ei merkintöjä.

Mitä kirjataan vuoden 2013 toiveisiin ja tavoitteisiin:

• Harrastaa koirien kanssa monipuolisesti. Pitää niin itsensä kuin koirat hyvässä fyysisessä kunnossa.
• Muistaa myös tauot, lomat ja lepo. 
• Luonnetestata Sohvi.
• Steriloida Sohvi pahenevien valeraskauksien vuoksi ja ennaltaehkäisemään muita vaivoja.
• Pops pääsee virallisiin silmä- ja polvitarkastuksiin.
• Agility pysynee ykköslajina, mutta verijälkeä olisi tarkoitus harrastaa säännöllisesti sulanmaan ajan.
• Josko löytäisi kivan ryhmän rally-tokoilemaan.
• Hakua voisi kokeilla kotikutoisena harjoitteena. Raunioille yritetään päästä porukalla keväällä.
• Maastojuoksuharjoitukset listalla myös.
• Kai sitä pitäisi ryhdistäytyä ja opiskella kehäpyöritystä tuon pirpanan kanssa.

Agitavoitteet vielä erikseen:

1. Löytää meidän tapa tehdä töitä ja kehittyä. Molemmille säännölliset koulutukset. Suunnitelmallisempi harjoittelu.
2. Kiinnittää erityistä huomiota palkkaukseen ja koiran vireen ylläpitoon.
3. Sohville keinu ja kepit haltuun. 
4. Minä ja Sohvi 1-luokkalaisiksi kesäksi.
5. Poppis möllitasolle kesäksi.

Kaikkea jännää olen jo suunnitellut tukemaan agitavoitteiden saavuttamista, mutta niistä lisää tuonnempana...

Tunti bum-bumin alkuun. Toistaiseksi kotikulmila on ollut yllättävän rauhallista. Kauempana jytisee jo kohtuullisesti. Koiria lenkitettiin päivällä pitkään ja niitä leikitettiin tuntikaupalla pihalla. Illaksi on varattu aktivointileluja ja isot ydinluut, josko niillä selvittäisiin jytkeestä.

Hyvää Uutta Vuotta 2013!

Vuoden vika yhteislenkki

Olin ihan varma, että tänään saan yhteislenkkeillä vain omien koirien kesken, kun sää oli vähän harmaa ja sateli jäätihkua. Mutta yllätyksekseni Ojankoon oli kokoontunut lauma reippaita cairnisteja, jotka lähtivät matkaan mukaan.

Alkuun kahlailtiin pellolla, vähän koirapuistoiltiin omalla porukalla, liukasteltiin jäisillä teillä ja loppuun saatiin ihan pitävää hyvääkin alustaa, jossa koirat saivat taas paremmin juosta. Kiitos seurasta Pipsa, Elli, Siiri, Sydden, Wäiski, Paddy, Pappa, Ellu ja Lempi & ihmisväki.

Tässä Karoliina vetää letkan alkupäätä Hakunilan pelloilla:

Siirikö se kulkee vastavirtaan?

Paljon puhuttiin vuodenvaihteesta ja järjettömästä paukuttelusta. Jaettiin vinkkejä, miten ääniherkempien yksilöiden kanssa on pärjätty pahimman yli. Meidän kotinurkilla paupau on pysynyt toistaiseksi aika maltillisena. Suhtaudun tosi nihkeästi koko ilotulittamiseen. Voisin vaikka heti kieltää raketit yksityisiltä tahoilta. Järjestettäisiin ammattimaiset ilotulitukset tietyissä paikoissa tiettyihin aikoihin. Tai vähintään rakettien myynti pitäisi rajoittaa pelkästään aattoon, jos niitä nyt sitten itse on pakko päästä ampumaan, kun vielä joka toinen kuitenkin päätyy omaan tai naapurin silmään.

Ja niskapersotteella kannan jokaisen ipanan kotiinsa, jos uskaltautuu kulkureitilläni ennenaikojansa pommejansa virittämään. Ärrinpurrin...

Neroa

Tänään oli jo pakko päästä Sohvin pientä punaista Nero-pentua katsomaan. Ja niin oli iloinen ja reipas ja tomera poika siellä että. Hyvin oli pieni kotiutunut Minnan, Markuksen ja Pipsan perheeseen. Otti vieraan sydämellisesti vastaan, pesi naaman ja vain vähän reijitti sormenpäitä. Leikki ja kanniskeli ahkerasti leluja koppaansa. Kävi reippaasti pissalla pihalla ja sitten otti tirsat. Ihan olisin kassiini moisen pakannut elleivät isäntäväki olisi vahtinut. Nyt vain toivotaan, että mokoma ihmisväki lähtee äkkiä jonnekin reissuun, että saan palleroisen hoitoon meille!

Ensi viikolla nassikka näkee Mammansa, kun tulemme Sohvin kanssa pentutapaamiseen. Siellä taitaakin olla lisää Neroja...

Huomenna olisikin aamuvirkkuvuoro, kun olen menossa Ojankoon kisoihin auttamaan. Mukavaa viikonloppua lukijat ja muistakaa yhteislenkki sunnuntaina. En tiedä onko polkuja jäänyt juurikaan hiihtäjiltä ja tdn eksytäänkin, mutta tervetuloa silti :D Popparin karenssi on päättynyt ja junnukin pääsee mukaan lenkille.

Omatoimisesti

Joulumahoja on juoksutettu eilen ja tänään agilityhalleilla omatoimitreeneissä. Eilen treeneissä ei ollut kuin me Sohvin kanssa ja tänään treenattiin toisen koirakon kanssa. Olen aika huono omatoimitreenaajaa, vaikkakin yrittänyt kehittyä siinä. Mietin nykyään tarkemmin harjoitukset etukäteen. Toteutan suunnitellusti. Ja lopetan siihen. Ja loppuun pohdin, mikä onnistui ja mikä ei ja miksi ei.

Tehtiin kivasti ja lyhyesti. Samaa ohjausharjoitusta kuin viime viikon treeneissä. Sohvi oli hyvä ja nopea. Minä hidas. Pitää osata juosta nopeammin takaperin. Vielä nopemmin! Vähän kontakteja, jotka helposti vielä valuuuuuu, jos suoritetaan koko este. Keinuharkat yksin ei toiminut, Sohvia inhottaa selvästi mokoma keikkuminen. Tarvitsen tähän apua, joten laitoin tänään koulutuspyynnön Hillin Sadulle.

Keinut ja kepit onkin kevään ehdoton tavoite. Tai sitten me tehdään uskomaton ura mölleissä :D

Valkoista ja pehmeää Joulua

Meillä on joulurauha. Se alkoi siitä, kun kuusi aattona kannettiin sisään ja minä herkistelin joulurauhan julistuksessa. Netti ja sosiaalinen media on pannassa. En edes muista, missä puhelin on. Nyt hiivin salaa koneelle, kun kokki loihtii Joulupäiväksi intialaista loistoillallista. Koirilla on kupissa, mitä jäi eilisestä porosta.

Lumi on saartanut meidät. Metsäpolut joutuu avaamaan joka kerta uudestaan. Takassa on tuli aamusta iltaan. Olemme rauhoittuneet, valvoneet yömyöhään ja nukkuneet pitkään. Tänään ei tehty edes lumitöitä, paitsi avattiin koirille väylät pihalle. Koirat ovat ulkoilujen lomassa syöneet lahjaluitaan tai päivystäneet keittiössä, vähän leikkineet, mutta pääosin nekin ovat ottaneet hyvin lungisti. Sohvi makoilee takan edessä ja Pops sohvalla polvitaipeeseen kiepittyneenä.

Huomenna patterit on ladattu ja aktivoidumme jälleen. Silloin pitää päästä stedaamaan muun muassa uudet lumikengät, jotka pukki toi... Ja huomenna on kinkunsulatus-agility cairnporukalla. Mitenköhän sitä jakssaa tätä mahaa juoksuttaa.

Lahjojen jako. Kiitos Kaikille pukkia avustaneille!

Mikko yritti esitellä kuvaajalle paketista paljastuneita lumikenkiä,
mutta Söhvelille iski pussaustuokio kesken kuvauksen.

Minun rakas luminen perheeni.

Joulunodotusta

Jouluageihin Ojankoon kokoontui tuttua porukkaa, jota Minttu koulutti taas kerran rautaisesti. Kiitos ihanat kanssaharrastajat: Linda ja Topiveli, Hannamari ja Lennu, Tarja ja Rane ja Pete sekä Minttu ja Paavo. Etäkiitos Sannalle ja Allille, jotka lomailivat tänään. Sekä Mialle ja Ellulle ja Papalle, jotka ilostuttavat meitä tuurausvuoroillaan. Kanssanne on ilo oppia. Ja erityiskiitos tietysti Mintulle koko kaudesta, lukuisista ohjeista ja opeista sekä vielä lukuisemmista tsemppauksista.

Sohvi treenaa jo kutakuinkin normisti. Tänään helpohkolla radalla kaksi uutta ohjauskuviota: niisto ja vastakäännös. Toimi meillä aika hyvin, koiralla erityisesti. Vastakäännöksessä kompuroin ja varmistelin, mutta Mamselli itse osasi hyvin. Muilta koirakoilta nähtiin varsin mallikelpoisia suorituksia, hyvä hyvä.

Treenien jälkeen ihmisväki yritti suoriutua ruokakaupparuuhkista, jonka jälkeen lähdettiin joululounaalle sukutapaamisen merkeissä. Paljon porukkaa ja paljon lapsia,joten koirille oli mukavasti karusellia tarjolla. Molemmat pärjäsivät hyvin, Sohvi väisti kohteliaasti lasten enimmät silittelysylittelyt, mutta Poppis pussaili kaikki halukkaat ja haluttomatkin. Lapset leikittivät koiria innokkaasti ja lähtiessämme mankusivat vanhemmiltaan tuollaisia koiria :) Varsin hyvä saavutus, kun kyseessä oli amerikan bulldogeja kasvattava pethe :) Aika väsyneet koirat sai tuoda kotiin, ja ruokakupit tyhjennettyään molemmat nuukahtivat.

Pakkanen paukkuu siihen malliin, että iltalenkillä nosteltiin jo tassuja.

Hyvää Syntymäpäivää!

Prankstersilaan syntyi tasan vuosi sitten ihanan Ellan vaalea W-pentue, josta ponnistivat maailamalle Viki ja neljä siskoansa: Tiuku, Selma, Lilli ja Poppis. Pieni Tiutiu eli muita lyhyemmän, mutta onnellisen pienen pennun elämän ja vilkuttaa nyt muille sisaruksilleen sateenkaarisilloilta.

Sain aamulla viestit Vikin ja Selman perheiltä, ja siellä sankarit on huomioitu ja viettävät koiramaisia juhlia. Meillä sankari on valmistautunut syntymäpäiväjuhlallisuuksiinsa nukkumalla pitkään, lenkkeilemällä aamulla normaalia pidempään, nautimalla lihaa ja sisälmyksiä aamupalaksi sekä vetämällä nyt rallia Sohvin kanssa.

Lämpimät Onnittelut kaikille päivänsankareille! Tässä vielä 1-vuotiaan Selman riemukas hymy. Kuva Kristina.