Pakkasenpuremat jouluterveiset Kuusamosta. Joululaulut soi ja lunta on niin, että kerran on jo volkkarille jouduttu tarjoamaan työntöapua kinoksesta. Koirat ovat saaneet juosta villeinä ja vapaina pitkin metsäteitä ja moottorikelkkauria. Poroista ei ole näkynyt kuin muutama ruokailunjälki lumikenkäreissulla. Lisäksi yhden kokoomapolun koirat kävivät tarkastamassa ja ennen kuin edes tajuttiin, niin olivat kipittäneet jään yli saarelmaan, joka oli osittain sula. Meinasivat lähteä sulan kohdasta tulemaan takaisin ja iski pienoinen paniikki. Käskyttelin niitä odottamaan, ja lähdin hipsimään itse vetisen jään yli. Onneksi onni oli matkassa, pääsin kuivana yli ja sain ohjattua koirat oikeasta kohdasta yli ja vielä itsekin ryömin takaisin. Huiiiii.
Nyt pakkanen paukkuu jo alle -20C lukemissa, joten lumilauta vaihtui lumikenkiin ja koirille puettiin takit pidemmille reissuille. Sauna lämpenee vähän väliä ja Mikko ottaa naisväen kauhuksi lumikylpyjä.
Pian julistetaan Joulurauha ja yhteydet laitetaan hetkeksi kiinni. Mies valmistelee joulupuuroa (meillä vaniljarisotto), koirat väijyvät oravia ikkunassa ja joulusauna lämpenee. Vielä sytytän kynttilät edesmeinneille tärkeille, avaan uuden konvehtirasian ja nautin hetken lyhyestä päivästä sitä seuraavasta ihanan lempeästä hämärästä ja pitkästä yöstä, jolloin tähdet näkyvät kaikkein kirkkaimmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti