Ken on meistä kaikkein pienin

Pienin on Mintun lauman uusin jäsen Taco.

Kyseessä siis kevyesti chilillä maustettu ihanuus, jota pääsimme ihastelemaan tänään. Hirmuisen reipas ja leikkisä pikkumies. Poppis tykkäsi pienestä leikkikaverista, Sohvi lähinnä huokaili riiviöiden menoa. Sai Popskin maistaa omaa lääkettänsä, kun joku tirriäinen roikkui koko ajan kimpussa. Nähtiin hieno jono, jossa Poppis roikkui ihailemansa Lucan partakarvoissa ja Taco taas Poppiksen poskilihassa. Onnea Mintulle ja Hosselle näin hienosta ipanasta ja iso-kiitos ylenpalttisista tarjoiluista.

Kuvaa tässä nyt sitten näitä. Lucan hampaat.

Haa, Lucan kellistäessä Poppiksen, huomasi Taco tilaisuutensa koittaneen, kimppuun.

Monta koiraa kuvassa näet?

Isot ja Pienet.

Keppien imu

Lauantai harkat olivat jotenkin takkuiset vähän kaikilta koirakoilta. Mukana ratailivat Sanna ja Alli sekä Suvi ja Lemponaattori. Radalla oli kepit verkoilla (osa verkoista pois) ja ahnailta terriereiltä meinasi kadota fokus, kun olisi pitänyt vain päästä keppien targetteja tarkastamaan, jos sinne olisi tipahtanut herkku.

Viimeinen harjoitus tehtiin "kisamaisesti", palkat vasta loppuun. Tämä rata videoitiin. Ja videosta näkee, että Sohvikin karkaa kerran verkoille ja jää vielä niiden jälkeenkin tiiraamaan, että missä pahuksessa se nami oikein oli. Muurin jälkeinen sokkari meni kivasti kaikilla yrittämillä, Sohvi on siinä varmempi kuin minä. Sekä renkaalle että pituudelle tultiin radalla hieman vinosti, mutta ne eivät aiheuttaneet yhdellekään koiralle ongelmia. Video tuolla tekstin alla. Hoen noita estekäskyjä ja höpötän ihan liikaa. Pitäisi taas pitää niitä äänettömiä treenejä...

Poppis teki lievästi L-mallista putkea ilman ongelmia. Pussi otettiin vielä avustajan kanssa pienellä raotuksella ja kankaan laskemisella alas, kun koira tulee läpi, tämäkin ookoo. Rengasta otettiin uutena, hyvin meni sekin. Muutama siivekkeiden väli. Leikittiin ja pidettiin kivaa. Ohjauksissa innostuu niin kovin, että nappasi tänään lahkeesta kiinni. Sohvikin alkuaikoina kuumeni, kun juoksin, mutta se jäi sitten itsestään pois, kun alkoi hakemaan esteitä paremmin.

Jälkipuinnit lenkillä Suvin ja tyttöjen kanssa.

Sohvi_4.8.2012

Hevosvoimia

Niin siinä kävi, että kevään ja kesään ratsastuskokeilut veivät mennessään. Ja ensi maanantaina aloitamme Lennun Hannamarin kanssa vakiotunnit Knaperbackan tallilla. Juhuu... Kiitosta vaan Leea alkuperäisestä suosituksesta. Saankohan varattua Einon joka tunnille... Kuulumisia tältäkin sektorilta joudutte kuulemaan koirankarvojen välissä.

Kotirauhan säilymiseksi ja työmatkojen mahdollistamiseksi, olemme juuri pitkin hampain ja penniä venyttäen hankkineet perheeseen toisen auton. Punainen ja pippurinen pikku-Polo saapuu kesäloman jälkeen. Ärsyttävän kallista ja epäekologista, mutta pieni pakko, jos harrastaa kahden koiran kanssa sitä ja tätä siellä sun täällä. Omatuntoani rauhoittaakseni, lupaan edelleen ajaa työmatkat pääosin fillarilla.

Mitä sessen kuppiin tänään?

Sain hyvän vinkin järjestää cairnisteille yhtenä aluetapahtumana luennon barffauksesta. Sain samalla vinkin hyvästä luennoitsijastakin, joten tämä täytyy kyllä testata. Otankin heti kerhoon yhteyttä ja toivotaan, että saadaan tukea tapahtumalle.

Raakaravinto herättää paljon tunteita, puolesta ja vastaan. Kannattajat vannovat sen nimeen ja vastustajat vertaavat sitä ihmisten karppausintoon. Olen itsekin kovasti tuota koirien ruokavaliota mietinyt, vaikka meillä ei minkäänsortin allergioita ole ja pakit on pääosin kunnossa. Ja sekaravinnolla siis mennään toistaiseksi.

Pakkovalssia ja pimeää putkea

HSKH:n agitreeneissä tehtiin meille uutena juttuna pakkovalssia putkeen ja lähetystä pimeään putkeen U-putken takaa. Eli alla olevan radan esteiltä 6 -> 7 ohjausta tehtiin kahdella eri tavoin. Joko lähettämällä koira putken takaa seiskalle ja edestä leikkaamalla ohjaus kasille (tuli törkeä kiire). Tai kutoselta juostiin koiran edeltä seiskalle, jossa koira pakkovalssilla putkeen.

Alkuun pakkovalssi oli paljon helpompi ohjaustapa meille. Mutta kun Sohvi pääsi jyvälle tuosta pimeästä U-putkesta ja irtosi, niin sujuipa sekin.

Yksinkertainen rata, mutta tosi paljon sai tehdä töitä melkein joka esteellä. Tehtiin koko rata ja molempiin suuntiin. Noita erilaisia ohjaustapoja on ollut tosi mielenkiintoista oppia, vaikkakin monesti mietin, että tämänkin voisi ohjata yksinkertaisemmin. Olen selvästi ohjaajatyyppiä, jolle sopii mahdollisimman yksinkertainen ja kikkailematon tapa tehdä töitä. Siinä ehkä ajatus ja pakka pysyy meillä parhaiten kasassa.

Poppis teki omalla vuorollaan hienosti mustaa, suoraa putkea. Pitänee lauantaina alkaa jo vähän kääntämään putkea.Vähän juostiin myös siivekkeiden välistä targetpalkalla.

Nähtiin sitten loppulenkillä pikku-kyy. Oli keskellä polkua ja melkein käveltiin yli. Kyllä sydän hyppäsi kurkkuun ja koirat pysyi loppulenkin kytkettynä. Tämä monesti todettu käärmerunsaus on tuon Ojangon treenialueen ainoa huono puoli :(

Eri Väri

Huvitin itseäni selaamalla noita Yassun kuvagallerian kuvia Rajasaaresta. Tässä kuvassa näkyy koiran jaloista hyvin tuo Poppiksen eri puolten väriero; toinen on lähes punainen ja toinen tummempi brindle.

Riekkurinsessalla on uusi harrastus: yöperhosten metsästys. Pyytää iltahämärällä ulos pihalle, ja viihdyttää itseään pitkät pätkät ajamalla lentäviä öttiäisiä takaa. Ja jos saa kiinni, niin syö ne.

Eilen koirat viihdyttivät myös muita lenkkeilijöitä tekemällä korkeita saalistushyppyjä Paloheinän mäen korkeaksi kasvaneessa heinikossa. Olivat kuin pienet kengurut ponnistaessaan paikoiltaan korkeisiin hyppyihin ja ja laskeutuessaan häviten pitkään ruohikkoon. Ja kohta taas boing.

Fysiojumppaa

Halusin, että fysioterapeutti Anu käy vielä koirat läpi ennen vaellusreissua. Saatiin samalla tsekattua Poppiksen takajalan revähdyksen paraneminen ja Sohvin kunto agilitykesän jäljiltä.

Koirat olivat intopiukassa, kun Anu tuli, epäkohteliaasti hyppivät, pussailivat, kiipeilivät ja ryömivät laukkuihin. Oi miksi en ole koskaan panostanut kohtelias tervehdys -koulutukseen... Anu oli ihanan kärsivällinen ja koirat selvästi pitävät jumppatädistään. Pakko oli hoitojen ajaksi aina laittaa toinen koppaan odottamaan, muuten olisivat häslänneet hoidoissa mukana. Kylkimakuu teki ajoittain molemmille tiukkaa, mutta rauhoittuvat kuitenkin ja hoidot saatiin läpivietyä.

Kaikki oli kunnossa. Popsin takajalan revähdyksestä ei enää tietoakaan, vähän rintarangassa pienenpientä jumitusta epäilemättä paini- ja riekkuosastosta johtuvaa. Sohvilla pientä kireyttä etureisien ponnistavissa lihaksissa ja huomio, että ei aina astu vasemmalla takajalalla koko anturalle. Saatiin tähän harjoitusohje, jolla koiraa muistutellaan käyttämään jalkaa kunnolla. Muuten Sohvi sai vain kiitosta hyvästä kunnosta, ranka ja pehmytpuoli kutakuinkin moitteeton. Ihana kuulla, kun agitunteja ja -kisoja on kuitenkin kertynyt nyt kesällä aika paljon.

Tästä on kiva jatkaa kohti vaelluspolkuja. Vielä viikko töitä jäljellä, ja sitten pakataan auto ja lähdetään LOMALLE.

Uusi fysiokäyntikin jo varattiin syksylle. Sohvia ei hoideta mahdollisen tiineyden ja pentujen aikana, mutta saadaan tuota Pompulaa totutettua hoitorutiineihin.

Nyt hoidetut neitokaiset lepuuttelevat taipuvasti: