Tavoitteet 2012

Saiskos harjoitteluun ekstrapuhtia, jos kirjaa tavoitteet tälle vuodelle julkisesti.

Tavoitteet/Sohvi:

• motivaation, nopeuden ja ennen kaikkea hauskuuden ylläpito agikentillä
• kepit ja keinu
• osallistuminen möllikisoihin
• verijälkimetsällä käynti säännöllisesti
• tutustuminen viehejuoksuun
• rally-tokon alkeet

Tavoitteet/Poppis:

• omat harjoitteet: sosiaalistaminen, naksutin, katsekontakti, luoksetulo, ohitukset, paikallapysymisen perusteet, kosketusalusta, leikkiharjoitukset (palkkaaminen leikillä)
• pentukurssi keväällä/kesällä
• agin pentukurssi syksyllä
• jos ei esteitä ilmaannu, niin näyttelykauden avaus
• uimaharjoitteet
• jälkimetsälle mukaan
• virikeluolailu
• kettu ja keinoluolasto

Tavoitteet /Anne:

• systemaattisempi ja suunnitelmallisempi tapa harjoitella
• hyvä keskittyminen koiraan ja harjoitukseen
• eri motivointitapojen kokeileminen (Sohvilla toimii lähinnä nami sekä jonkin verran vauhti= seuraava este, Pompulalle toivottavasti myös lelupalkka onnistuisi)
• eri ohjaustapojen hallinta agiradalla
• uskaltautuminen ja kärsivällisyyden kehittäminen: ei näin: ei me tätäkään osata :(, vaan näin: tätä meidän pitääkin harjoitella :)

Maanantain mallia

Maanantai-iltaa mennään. Alkuillasta käytiin kaupunkikävelemässä ja tutustumassa raitiovaunuliikenteeseen. Lisäksi vietettiin aikaa eläintarvikeliikkeessä. Poppista alkuun vähän jänskätti pienessä kaupassa, jossa papukaijat ja undulaatit juttelivat äänekkäästi ja omistajan koira murisi takahuoneessa. Selvisi kuitenkin namitestistä eli pystyi syömään kaikissa tilanteissa. Ostettiin mukaan vähän naudan kuivattua mahaa, jolla harjoiteltiin ohittamista ulkona. Onnistui jo paremmin. Eli tarvitaan vain hyvät eväät ja tiheää harjoitusta.

Nyt on sian kielet porisemassa ja koirien pedikyyri ohjelmassa. Poppiduu ei vaihteeksi pitänyt kynsienleikkauksesta vaan vinkuroi päättäväisesti. Ihan samanlainen kuin Sohvi pentuna. Mutta ei auta, homma hoidetaan rauhallisesti loppuun. Jotenkin tuntuu, että ei niinkään protestoi sitä leikkausta, vaan ennemminkin kiinnipitämistä.

Sen sijaan tämä pentu tykästyi harjaamiseen ja tykkää nykyisin lekotella harjaamisen aikana silmät lurppien. Se on uutta se.

Tänään muuten varmistui meidän kesäagivuorot. Treenaamme pienellä porukalla lauantaisin toukokuusta syyskuuhun Vuokkoset-hallilla. Saa sataa :D Vuoro on Sohvin vuoro, mutta Pikkarainen pääsee varmasti vähän tutustumaan.

Mukavaa viikkoa ystävät hyvät.

Hirnahdus

Blogin aiheesta sivuun. Olen jo vuosia suunnitellut vanhan ratsastusharrastukseni elvyttämistä. Viime vuosina olen lievittänyt pahinta kuumetta issikoiden kanssa vaeltamalla. Mutta nyt projekti takaisin satulaan on tosissaan käynnistetty. Ja viimeistään kesällä olisi tarkoitus päästä aloittamaan oikeat hevostelut.

Hörinää.

Raakaluut

Sohvi syö lihaisia raakoja luita viikoittain. Koira pitää niistä ja hampaat putsautuvat. Ja vatsa kestää luut ja rustot hyvin. Pompula on kotiutumisestaan asti saanut pieniä ydinluukiekkoja maisteltavaksi. Eilen se sai ensimmäisen oikean luun, kyseessä oli lihainen ja rapsakka pala hirven kylkiluuta. Sohvihan syö nuo kylkiluut kuin näkkileivän, mutta pentu malttoi maltilla putsata lihat luun ympäriltä ja vähän sai luutakin näkerrettyä pienillä hampaillaan.

Pienissä erissä aloitellaan, ja ainakin toistaiseksi luut ovat sulaneet hyvin eivätkä aiheuttaneet vatsanväänteitä. Luumurskehan on toinen hyvä tapa totuttaa vatsaa.

Koirat syövät omia luitaan hyvässä sovussa, kunnes Sohvi luu on loppu, jonka jälkeen käy poimimassa herkun pennun suusta. Niinpä Pompula nauttii omat superherkkunsa rauhassa omassa kopassa. Vain minä pungen itseni välillä sinne koppaan ottamaan luuta, kehumaan koiraa ja palauttamaan luun samantien.

Meille on taas hetkeksi muuttamassa Mummo. Eli Sohvin juoksunjälkeiset alakuloajat tekevät tuloaan :(

Lentolaukkaa

Heilahtanut otos, mutta oli niin hieno venytys. Viki edellä, Poppis ilmassa.

Pennut luolailee

Tänään pennut pääsivät aivan uusien virikkeiden pariin, kun suuntasimme pentutreffille virikeluolastolle. Valitettavasti Selma-siskolle tuli este ja niinpä Sohvi pääsi opastamaan Poppista ja Viki-veljeä luolaston saloihin.

Tutustuminen meni hienosti, suorastaan yli odotusten. Pennut eivät ujostelleet uutta tilaa tai sen tuoksuja, vaan pokkana heti alusta alkaen kipittivät Sohvin perässä luolastoon ja etenivät sujuvasti muun muassa ahtaammassa putkessa, johon en ole monen aikuisenkaan cairnin uskaltautuneen. Meidän oli tarkoitus alkuun availla luolaston kattorakenteita, mutta ei me ehditty. Ne meni jo. Pennut etenivät aika paljon Sohvin perässä ja loppua kohden uskaltautuivat luolailemaan myös kahdestaan.

Toki välillä leikki vei voiton, mutta yllättävän hyvin jo hyödynsivät luolastoa. Kouluttajana luolastolla meillä toimi Tommi/Heiluva Häntä, ja kovasti pennut saivat häneltä kehuja reippaudesta. Loppuun antoi pentujen vielä tutustua linnun sulkiin, kurren karvaan, jänön jalkaan ja lopulta siihen isoon ja pelottavaan supiin. Sohvihan ei noista osista ole koskaan järin kiinnostunut ollut, mutta Poppari tutki eri elementit tarkkaan ja niin vain yritti kihnuttaa itseään siihen supinrevohkaan (!).

Kyllä me oltiin Leean kanssa niin ylpeitä noista pienistä ja ehdottomasti päätimme jatkaa luolastoharjoituksia.

Alkuun kurkkailtiin venyttäen takajalat vielä ulkopuolelle.

Yhdessä me uskalletaan.

Tää olikin ihan iispiisi.

Nasta mesta.

Mut nyt mä kurkkaan viel tän putkiston.

Mitäs sulla siinä on?

Tällaset kurret meillä on tapana pistää poskeen.

No nyt löytyi kaikkia kiinnostavaa kamaa.

Jänöstä jalka.

Poppis kohtaa Supin.

Saiskos sitä odööriä vähän itseensäkin.

Häkellyttävän yhdennäköisyys.

Luennolla

Poppiksen pentukouluun kuuluu kaksi luentoa meille ohjaajille. Vietin perjantai-illan kuuntelemassa eläinkoulutuksen perusteita. Luennon alkuun kouluttaja kyseli yleisöltä minkä rotuisia koiria kuulijakunnalla on. Terrierin kohdalla totesi totesi meidän selvästi halunneen haastetta elämään. Hänellä itsellään oli pystykorvien ja paimenkoirien jälkeen ensimmäinen terrieri kotona kasvamassa, ja russeli oli kuulema kyseenalaistanut monet hyvät ja muilla koirilla toimineet koulutusmetodit.

Mitään valtavan uutta oivallusta luento ei tarjonnut, mutta muistutteli mieliin tärkeitä perusperiaatteita koulutuksessa. Pääpaino tietysti positiivisessa vahvistamisessa, palkkauksen ajoituksessa ja tiheydessä sekä kriteerien asettamisessa. Muistiinpanoihin oli tallentunut mm. muistutus kouluttaessa oikeasti keskittymään koiraan ja harjoitukseen. Aika usein sitä tulee tehtyä johonkin väliin improttu harjoitus, joka vedetään vähän kiireessä ja sinne päin. Hymyssä suin kirjailin myös kehotuksen "Älä ota koiran käytöstä henkilökohtaisesti".

Pennun koulutusta sivuttiin nyt lyhyesti ja kehotettiin karsimaan epätoivottua käytöstä mahdollisimman varhain. Esimerkkinä muiden ihmisten ja koirien ohitukset lenkillä. Meillä on tämä ongelma juurikin eli kaikkia olisi pakko päästä moikkaamaan. Pompulan kohdalla ei auta se, että Sohvi ohittaa edellä, eikä pentu kiinnostu tarjotusta herkkupalastakaan, kun se toinen koira/ihminen on vaan niin paljon kiinnostavampi. Pyrin nyt siihen, että rimpuilua ei palkata kohtaamisella, vaan jatkamme episodin jälkeen matkaa. Yritän tuijottaa vastaantulevia ihmisiä tuimasti, jotta eivät näissä ohituskohtaamisissa jäisi sirkuttelemaan pennulle, vaan jatkaisivat matkaa. Saan varmasti hyvän maineen tällä seudulla :D Harjoitellaan nyt niitä ohituksia kauempaa, että saataisiin onnistumisia ja niiden vahvistamista alle.

Luennon ehkä paras anti oli tutustuminen USAlaisen eläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Sophia Yinin koulutustapaan ja hänen kirjoittamiin koulutusoppaisiin. Nappasin kaupasta matkaan kouluttajan hehkuttaman oppaan Perfect Puppy in 7 Days. Olen selaillut opasta tämän aamun ja se vaikuttaa aika hyvältä. Pompula pääsee harjoittelemaan muutamaakin juttua heti jo tänään...