"Tätit" tuli kylään

Olin iltapäivän vapaalla töistä ja houkuttelin Suvin, Hertan ja Lempin meille leikkimään. Hertalla (11-v) on sama Mauri-isä kuin Poppiksella (11 wk) eli siskopuolia ovat.

Hertta ja Lempi eivät olleet vallan ihastuneita tästä kyläilystä vaan yrittivät pysytellä pennusta mahdollisimman kaukana. Poppis teki kaikki monööverit liehittelystä komentamiseen saadakseen tädit leikkimään, mutta sai osakseen lähinnä vain tätiärinää. Pentu uskoi, kun tädit sanoivat pahansanan, mutta ei jäätynyt, vaan hetken päästä yritti uudella innolla uudestaan. No Suvi-täti sentään tykkäs :D

Kestettyään pentua urhoollisesti kahvittelun ajan, lähdimme isojen tyttöjen kanssa vielä lenkille. Pakkanen kipristeli, mutta aurinko lämmitti ihanasti. Kiitos Suvi, Hertta ja Lemponen käynnistä. Palataan taas pian, jos vaikka tätit olisivat suopeammalla tuulella.

Iltapalaksi Poppis sai maistella Sohvin karjalanpaistilihoja, nammammam kuului kipolta. Seuraavaksi tarjolla olisi ensi viikon rokotusta edeltävä matolääke, katsotaan miten se maistuu.


Mauri-isukin esikoisia ja iltatähtiä Suvin syliteltävänä.



Hahah, Hertan ilme kertoo kaiken.

Tutustu Agilityyn

Saan säännöllisesti kyselyitä cairnomistajilta kuinka pääsisi kokeilemaan agilitya ohjatusti. Toistaiseksi olen joutunut pyytämään kyselijöitä kääntymään kaupallisten koirakoulujen puoleen. Olemme kuitenkin Mintun kanssa jo pitkään suunnitelleet cairneille Tutustu agilityyn -kurssia, joka nyt viimein toteutuu. Eli meillä on 5 cairnikon innokas ryhmä koossa, jolle olemme varanneet vuoron Vuokkoset-hallista touko-kesäkuulle. Ihana saada uusia cairneja tutustumaan agilityn saloihin.

Tervetuloa radalle Pipsa, Elli, Lennu, Mandy ja Sandie!

Raporttia seuraa ryhmän edesottamuksista.

Kevättalvi

Vitsi mikä sää tänään. Ulkoiltiin koko family lähimetsässä, josta tuo uusi aloituskuvakin napattiin. Hanki kantoi koirat muttei meitä. Näillä poluilla on vähän kulkijoita, joten juoksuinen Sohvikin sai kulkea vapaana. Kunnes. Mikko piti polulla perää ja ehti huutaa, että takaa tulee koira vapaana ja nappasi Pompulan syliin. Minä torppasin Sohvin etenemisen ja jäimme odottelemaan hyväntuulisen cavalieri uroksen omistajia, jotka pian pahoittelujen saattelemana tulivatkin. Kyseessä oli leikattu poika, joten koirat päästettiin leikkimään yhdessä. Poppiksesta kaikki uudet koirat on niin fantastisia, alkoi siinä calavierinkin hymy hyytyä, kun meidän neiti esitti riehakasta leikkiosaamistaan.

Pihalla koira-aidan vierukset on nyt tampattu niin, että koirat eivät hangen päältäkään pääse livahtamaan pihalta pois. Toinen tovi kuluikin auringon lämmittämällä pihamaalla. Koirat kaivoivat maata näkyviin ja minä mietin, että jokohan kohta voisi juoda kahvit pihalla. Ihanaa, kevät tulee.

Illalla Sohvi pääsee virikeluolastolle Mandy-cairnin kanssa, joka kävi luolailemassa kerhon luolastopäivällä. Harvoja sisälajeja muuten, joita saa harrastaa juoksuisen nartun kanssa.

Yöllisiä pedon jälkiä.

Kera siskon ja veljen

Poppari sai mieluisia vieraita, kun Kristina ja Selma ja Leea ja Viki tulivat leikkimään. Vietimme keväisen leikkihetken ulkona, jossa pirpanat saivat riemuita jälleennäkemisestä. Ja sitä riemuahan riitti. Aivan valloitavia nämä sisarukset. Rohkeita ja hurjan sosiaalisia tapauksia kaikki. Söpöjä riiviöitä kaikki tyyni. Ulkoilulla tapasimme niin hiihtäjiä, pentua tervehtivän naapurimme kuin pari koiraa. Eikä kuulkaas paljoa ujosteltu.

Hankikanto aiheutti tiettyä tarkkaavaisuutta meissä, jotta riemuilijat eivät karanneet turhan kauas. Ja Selmaa piti pitää ohikulkijoiden suhteen silmällä, olisi niin mieluusti lähtenyt jatkamaan tuttavuutta.  Pennut nauttivat, riehuivat ja painivat. Ja hihnoissa ollessaan "taluttivat" toinen toisiaan. Tuli ihan mieleen Sohvin ja Topin pentuvaiheet, jolloin naureskelimme Lindan kassa, että pystymmeköhän koskaan lenkkeilemään normaalisti, kun pennut painivat hihnat solmussa koko ajan. Ja niin me vain nyt lenkkeilemme. Viki muistutti lurppakorvineen jotenkin niin paljon Topia pienenä, olisitpa Linda nähnyt :)

Ja oli mielettömän mukavaa ja mielenkiintoista vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia Kristinan ja Leean kanssa. Aivan ihanat perheet Taru on taas kasvateilleen löytänyt. Tuttuja juttuja kuultiin, hampaita käytetään ja jäähylle joudutaan ja Poppis ja Selma ovat erityisen viehtyneet sisävessaan (huoh). Vertaistuki, se se on ihan parasta! Päätimme ehdottomasti jatkaa pentutärskyjen merkeissä.

Poppis veteli umpisikeitä 4h putkeen tapaamisen jälkeen. Kiitos Kristina ja Leea, ensi kerralla sitten ne kahvitkin...

Blogi ylpeänä esittelee..

Kristina ja Selma

Leea ja Viki. Ja ne korvat. Pitäiskös cairneja alkaa jalostamaan näillä korvilla (Taru sulkee nyt vaan silmänsä).

Katsokaa nyt tuota Vikin ilmetta. Ilmettyä Gremlins-meininkiä...

Ihanat cairnhännät ja ihana meidän Poppis <3

Unipullani

Lentokentältä huomenta. Kellon soitellessa viideltä yksi meistä pomppasi pystyyn ja kolme käänsi kylkeä. Poppis sentään tuli nukkumaan viereen, kun join aamukahvit. Ihanan aamu-uniset koirulit <3

Gizmo

Mikon mukaan meillä asuu pieni mogwai. Hetkittäin se on suloinen pusuja jakeleva karvapallo, joka kellii selällään ja vaatii maharapsuja. Mutta joka iltaväsyn iskiessä muuntuu hepuloivaksi terävähampaiseksi olioksi, joka väijyy meidän sohvan alla äkäisesti kähisten ja tehden julmia hyökkäyksiä kaikkien ohikulkevien kimppuun. Hui :D

Poikain elkeet eilisellä lenkillä indikoivat oikein, Sohvilla alkoi juoksut tänään. Ennen treeniä Sohvi selvisi vielä nessutestistä, mutta illalla peli oli jo selvä. Nyt pidetään taukoa hallitreeneistä ja poikkisten kanssa lenkkeilystä. Onneksi Gizmo tarjoaa hulinaa täällä kotisektorissa.

Joudun huomenna piipahtamaan työmatkalla ja karvakorvat jäävät päiväksi Mikon huomaan. Saas nähdä mitä tytöt keksivät miesparan pään menoksi....

Työpaikalla

Vietän tänään lomapäivää tai siis koiralomapäivää, sillä päivä on täynnä koiramaista ohjelmaa.

Aamupäivästä huristelimme Poparin kanssa työpaikallani ja tutustuimme samalla paitsi kymmenkuntaan ihastuksesta huokailevaan ja lepertelevään työkaveriini, niin myös autoparkkihalliin, rappukäytäviin ja näköalahissiin. Meni ihan kuin olisi ikänsä tuolla toimistolla pyörinyt. Ei voi kuin ihmetellä! Kaikki olivat äimistyneitä pikkuisen tomeruudesta.

Poppari on Sohvia paljon itsenäisempi pentu eli kun Sohvi aikoinaan piti minua tarkasti silmällä, niin tämä hilleri se mennä porskuttaa omia polkujaan. Työhuoneeni palmun mullat levitteli tehokkaasti ympäriinsä, pureskeli kollegan saapikkaan nauhat ja otti kaikkien hellittelyt auliisti vastaan. Tunnuttiin tartuttavan pentukuumetta tehokkaasti ympäristöön.

Automatkailun alkuun Poppari esittää äänekkäät vastalauseet, mutta tuntuu, että se ei liity niinkään autoiluun, vaan häkissä kenottamiseen. Maristuaan hetken keskittyy luun pureskeluun tai ottaa tirsat.

Nyt on pentu tankattu ja se jää kotiin lepäämään ja me jatkamme vuorostamme Sohvin kanssa agilityhallille.