Koulutusryhmä oli yhtä koiraa vailla, ja vein Popparin lainaan. En ollut ollenkaan varma lähteekö Essin mukaan, mutta sinne ne painelivat. Tekivät putkirallia putkijarrulla, pimeitä putkenkulmia, vauhdikkaita pätkiä takaakierrolla. Älyhyvin vetivät, vähänkö olin ylpeä molemmista. Essi veti vielä radan toisellakin lainakoiralla nollana läpi, on meillä vain taitavat koulutettavat!
Tein päätöksen satulakaupoista, eikä mennyt tämäkään taas halvimman kautta, huokaus. Mutta toivottavasti on sitten fyllit ratsulla mukavasti. Oma perä saa nyt vain tottua kuppimaiseen istuimeensa, kun sattui satula sopimaan hevoselle paremmin kuin ratsastajalle. Kopotikopoti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti