Tihrustan päivitystä puhelimesta. Olemme koirakampaajalla ja Taru työstää karvakasoja, minkä näpeiltään ehtii.
Eilen oli agiharkat mukavan viileässä hallissa. Tehtiin pieni ja vauhdikas rata, jossa niistoa, rengasta ei suoralla linjalla, puomin kontakteja ja putkijarrua. Sohvi oli hyvä ja teki moitteetta. Pomppu teki pätkissä hienosti. Lisäksi Pops teki nyt ekat kokonaiset A:t. Ylösmenossa sekä puomilla että Alla pientä epäröintiä, mutta sen kun voittaa, niin jopas mennään. Ja hienot kontaktit loppuun. Oman tunnin jälkeen vedin agikurssin cairntutustujille. Siellä työnalla pituus, A ja vauhtisuora. Hienosti taas oppivat uutta.
Hallilta kotiin vastaanottamaan joukkoa hikisiä miehiä, kun Mikko toi maastopyöräilijäkaverinsa meille saunomaan ja syömään. Koirat saivat samalla Pipsan ja Neron sekä Sylvi-chihun vieraikseen. Illan päätteeksi lelukoppa oli levitetty pitkin pihaa ja koirat olivat painileikeistä puolitajuttomia.
Tänään aamupäivä kului raunioilla etsimässä ukkoja, jotka olivat kylläkin akkoja. Kaksi kierrosta, ekalla kolme piiloa ja tokalla kaksi. Sohvi oli intoa täynnä, ensimmäisellä kierroksella kyseli aika paljon eikä irronnut pitkälle. Löysi kuitenkin maalit tarvittaessa lisäavuin. Pomppu ottaa vainun tosi hyvin ja sit mennään. Vähän arasteli alkuun jyrkkiä alasmenoja, joissa autettiinkin. Toinen kiekka molemmilla parempi, homman juju oli selvä ja sitten vain haettiin tädit piiloista. Hienoja hakuja kaikilla ryhmän koirilla. Superkiitokset kouluttaja-Hannalle kärsivällisestä ja selkeästä opastuksesta uuteen lajiin. Tätä pitää saada lisää...
Jokohan sitä kävisi kurkkaamassa uusia vilpoisia kesätukkia...
sunnuntai 9. kesäkuuta 2013
perjantai 7. kesäkuuta 2013
Ketteryyttä
Aikaista huomenta, matkalta lentokentälle. Eilen hurahti vajaa neljä tuntia Ojangossa. Onneksi oli jo viileämpää, tai no +25. Sohvin vuorolla oli kouluttajasijaisena Elina, joka veti hauskan ja meille uuden harjoituksen. Ratana suora, jonka jälkeen tuli valita mutkaputken jompikumpi pää, ohjaajan erilaisten ohjausyritysten perusteella. Sohvi valitsi kaikilla kerroilla oikean pään, vaikka minä kyllä varsinkin valsseissa olin tosi surkea, lähes poikkeuksetta myöhässä ja koiran edessä ja vaikka sun mitä. Elina totesi, että koira lukee ohjausta hyvin ja on tosi kuuliainen, pyrkien aina toteuttamaan ohjaukseni, vaikka se olisi surkeaa. Hassua, että Hillin Satu kuvasi Sohvia juurikin erittäin kuuliaiseksi koiraksi.
Agikentältä vaihdettiin lennossa peko-kentälle, jossa Hanna veti minulle ja Tarjalle ketteryysharjoitusten alkeet. Näytti ensin omalla koirallaaan, miten tehdään silta, keinu, tikkaat, pituus, putki, eteneminen epätasaisella alustalla ja pöydät. Näytti kyllä tosi hienolta kaksikon työskentely. Haettiin omat koirat ja aloitettiin harjoittelu. Poppari pääsi nyt töihin. Pieni oli kovin innoissaan ja teki heiluvaa siltaa ja keinua ongelmitta. Tikkaillakin eteni rohkeasti, vaikka takapää meinasi luiskahdella vielä alta. Epätasaisella alustallakin tuli tosi hyvin. Isoin aukko sivistyksessä meillä on tietty noi tokon perusjutut, perusasennot, pysähtymiset ja etenemiset kaukoina. Koiran tulee joka hetki olla hallittavissa, edetä käskystä, pysähtyä eri esteillä tai niiden jälkeen eri tavoin jne. Tarjan Rane teki ihan vastaavasti hyvin töitä ja vaikeat tikkaat eteni heti tosi sujuvasti, eli kyllä näistä on aika moneksi! Harjoitukset jatkuvat sunnuntaina raunioilla. Kova olisi yritys saada tämäkin harjoittelumuoto syksyllä vakiohjelmaan.
Nyt mä lähden kirjaimellisesti ilmaan, joten jatketaan...
Agikentältä vaihdettiin lennossa peko-kentälle, jossa Hanna veti minulle ja Tarjalle ketteryysharjoitusten alkeet. Näytti ensin omalla koirallaaan, miten tehdään silta, keinu, tikkaat, pituus, putki, eteneminen epätasaisella alustalla ja pöydät. Näytti kyllä tosi hienolta kaksikon työskentely. Haettiin omat koirat ja aloitettiin harjoittelu. Poppari pääsi nyt töihin. Pieni oli kovin innoissaan ja teki heiluvaa siltaa ja keinua ongelmitta. Tikkaillakin eteni rohkeasti, vaikka takapää meinasi luiskahdella vielä alta. Epätasaisella alustallakin tuli tosi hyvin. Isoin aukko sivistyksessä meillä on tietty noi tokon perusjutut, perusasennot, pysähtymiset ja etenemiset kaukoina. Koiran tulee joka hetki olla hallittavissa, edetä käskystä, pysähtyä eri esteillä tai niiden jälkeen eri tavoin jne. Tarjan Rane teki ihan vastaavasti hyvin töitä ja vaikeat tikkaat eteni heti tosi sujuvasti, eli kyllä näistä on aika moneksi! Harjoitukset jatkuvat sunnuntaina raunioilla. Kova olisi yritys saada tämäkin harjoittelumuoto syksyllä vakiohjelmaan.
Nyt mä lähden kirjaimellisesti ilmaan, joten jatketaan...
keskiviikko 5. kesäkuuta 2013
Kuumat kontaktit
Popparin kontaktitreeneissä oli vaatimattomat 30 celsiusta plussanpuolella. Pidettiin lyhykäiset treenit. Ensin puomin kontaktit ja sitten keinu. Kastelin koirat ja saivat harkkojen välissä viilennysloimen tai märän froteen selkäänsä. Ja namitin veden, että maistui joka välissä. Pomppu teki oikein oikein kivasti. Vähän kouluttaja ja yleisö tiirasi, että tuleeko puomilla niin vauhdilla alas, että myös takapää irtoaisi hetkeksi kontaktilta, mikä olisi tietysti takaisin asettuessaan virhe. Mutta saatiin kuitenkin puhtaat paperit. Keinulla Gabi ehdotteli, että nyt pöydät jo pois. Joten Popi pääsi koko keinulle, vähän hidastelin vielä.
Sohvilla ihan lyhyesti puomin kontaktit ja kepit (6), että pääsi nyt piipahtamaan kentällä. Säälittävästi inisee, jos vain Popsia haetaan treenaamaan. Minun vuoro mankuna vain kuuluu.
Nyt me maataan viilennyslaitteen alla kaikki ja suostutaan liikkelle vasta, kun on taas pakkasta.
Sohvilla ihan lyhyesti puomin kontaktit ja kepit (6), että pääsi nyt piipahtamaan kentällä. Säälittävästi inisee, jos vain Popsia haetaan treenaamaan. Minun vuoro mankuna vain kuuluu.
Nyt me maataan viilennyslaitteen alla kaikki ja suostutaan liikkelle vasta, kun on taas pakkasta.
Pomppu treenaa
Alla kooste viimeviikon treenistä teemalla takaaleikkaukset, rengas ja pussi.
Poppis_ HSKH_29.5.2013
Poppis_ HSKH_29.5.2013
tiistai 4. kesäkuuta 2013
Kepukat
Käytiin tänään Hillin Sadulla näyttämässä keppiosaamista/osaamattomuutta. Satu laittoi meidät kylmän viileästi ensin vinokepeille ja sitten suorille eikä verkkoja. Katseli hetken mielestäni hyvinkin takkuista menoamme ja totesi, että koira osaa pujotella, verkot ovat tehneet oman osuutensa ja nyt ne pitäisi saada kiiruusti pois. Sain taas ämpärillisen tarkkanäköisiä kommentteja ja vinkkejä. Omasta ohjaamisesta karsittiin koiraa turhaan häiritsevää pois. Nyt siis vähän muutettiin kurssia ja seuraava tarkastuspiste kahden viikon päähän. Niin, ja teki se Sohvi tuolla elämänsä ensimmäiset 12 keppiä ilman verkkoja. Olin niin keskittynyt, etten edes tajunnut koko hommaa ennen kuin Satu siitä ystävällisesti mainitsi :)
Loppuun vähän paukuteltiin keinoa ja todettiin lievää keinukammoa ohjaajalla, ei koiralla :D
Näillä opeilla taas etiäpäin. Satu on vaan niin pro.
Kerään tähän viestiin kesäkuun keppitreenien kulun:
Aiemmin tapahtunutta: Toukokuussa kepit omalla pihalla, verkkoja vähentäen, etupalkka (6 verkkoa jäljellä)
Koulutus ti 4.6. erilliset muistiinpanot
Ke 5.6. aamu: 6 keppiä, 4 virheetöntä toistoa (ohjaus vain oikealta), vauhti rauhallinen, ensimmäisen kerran jälkeen muistin pitää oman katseen kepeissä. Huomasin, että koira vilkaisi välillä minua. Haki hyvin oikeaan väliin, kiihdytti mukavan oloisesti viimeisillä toistoilla. Tehtiin ajatuksella eikä sählätty yhtään. Rauhallinen, miellyttävä treenihetki. Annettiin koiralle tilaa ajatella.
Iltatreenit Pompun treenien ohessa Ojangossa. Rauhallinen vauvakenttä, kuusi keppiä. Eka ok, sitten kaksi kertaa kolmannelta kepiltä ulos. Otin hihnalla ja avitin ja hurjat kehut. Vika ilman hihnaa ja ok. Vähän tuo koira muuttuu epävarmemmaksi, kun tulee stipluja. Ja varmaan alan itse jännittämään ja koira vaistoaa sen. Jotenkin ihmeellinen este opiskella, toisinaan tuntuu, että kyllä tämä tästä alkaa jo sujumaan ja toisinaan tuntuu, että tätä me ei opita ikupäivänä.
To 6.6. aamu: jatkettiin samalla teemalla, 6 keppiä, mutta nyt laitoin yhden verkon tukemaan kohtaa, josta tuli eilen ulos. Meni verkolla tosi hyvin, luo koiraan jotenkin varmuutta. Verkko pois ja heti huti. Otettiin uudestaan ja kaksi onnistumista. Sivusilmällä katsottuna koira vilkuili tekiessään aika lailla minua. Yritin kovasti itse olla rento ja rauhallinen.
Uups, bloggeri oli hävittänyt tästä viikon treenit. Mutta siis palattiin 4-5 verkkoihin, jotta saatiin hommaan ryhtiä. Hallilla tein 6 kepillä ilman verkkoja ja 12 muutaman kerran. Koira tosi hidas ja välillä yhtä kysymysmerkkiä. Itsellä meinasi usko loppua joka toinen kerta.
Viime viikolla teki tosi hyvin 3 verkolla. Vauhtia tuli pikkuhiljaa taas lisää. Vilkuilua aina vain vähemmän. Nyt Juhannusviikolla vähennetiin verkot kahteen. Muutama hutilointi per treeni, mutta 70% onnistuu. Alkuun hitaammin, itsevarmuuden lisääntyessä nopeammin. Vähitellen olen itsekin ottanut pikkuhölkkää vierellä. Huomenna välitsekki Sadulla.
18.6. Sadulla välitsekki. Satu näytti uuden, harjoituksia tukevan ohjaustyylin, jossa koira tavallaan kuin vedetään mukaan (käsi pysyy paikalla, ei kouki eikä työnnä). Tätä voi tehdä ilman verkkoja tai ottaa verkot tukemaan hankalia kohtia. Tämän jälkeen jätin verkot oikeastaan kokonaan pois.
Harjoitukset jatkuivat Juhannuksena siinnikkäästi. Alhaalla ohjatessani ja oman vauhdin pysyessä koira teki joka harjoituksessa muutaman hienon ja muutaman stiplun. Noustessani ylemmäs ja antaessa koiralle enemmän tilaa, niin teki itsenäisemmin, mutta vauhti laahasi.
22.6. Hallilla pientä turhautumista, kun ei verkkotuesta huolimatta jotenkin osannutkaan. Helpotettiin ja saatiin onnistuminen palkattua.
Kiinnitin entistä enemmän huomiota omaan liikkumiseeni, pieniin, nopeisiin askeleisiin.
Ke 26.6. tuntui jonkin sortin välietapilta. 3 toistoa aamulla, 2 kentällä ja 3 illalla. Kaikki puhtaita ja suht reippaita. Ei vilkuilua, ei epäröintiä, menee jopa edelle, jos jään jälkeen. Rytmi löytyy melkein jo alusta alkaen. Jonkinsortin loksahdus voidaan merkata tälle päivälle. Ensimmäistä kertaa uskoin, että me ehkä opitaan tämä este.
Merkittävää on mielestäni ollut omien keppien tuoma mahdollisuus harjoitella lyhyesti, mutta usein. Toinen merkittävä seikka on ollut ulkopuolisen kouluttajan käyttäminen. Käynnin Sadun luona ovat aina vieneet harjoituksia eteenpäin ja erityisesti luoneet uskoa epävarmaan ohjaajaan.
Nyt lähdetään hakemaan varmuutta esteosaamiseen. Viimeinen tsekkikerta Sadulla vielä elokuun alussa. Loptean tämän erillisen päivityksen tähän, mutta palailen varmasti keppeihin normipäivitysten yhteydessä.
Loppuun vähän paukuteltiin keinoa ja todettiin lievää keinukammoa ohjaajalla, ei koiralla :D
Näillä opeilla taas etiäpäin. Satu on vaan niin pro.
Kerään tähän viestiin kesäkuun keppitreenien kulun:
Aiemmin tapahtunutta: Toukokuussa kepit omalla pihalla, verkkoja vähentäen, etupalkka (6 verkkoa jäljellä)
Koulutus ti 4.6. erilliset muistiinpanot
Ke 5.6. aamu: 6 keppiä, 4 virheetöntä toistoa (ohjaus vain oikealta), vauhti rauhallinen, ensimmäisen kerran jälkeen muistin pitää oman katseen kepeissä. Huomasin, että koira vilkaisi välillä minua. Haki hyvin oikeaan väliin, kiihdytti mukavan oloisesti viimeisillä toistoilla. Tehtiin ajatuksella eikä sählätty yhtään. Rauhallinen, miellyttävä treenihetki. Annettiin koiralle tilaa ajatella.
Iltatreenit Pompun treenien ohessa Ojangossa. Rauhallinen vauvakenttä, kuusi keppiä. Eka ok, sitten kaksi kertaa kolmannelta kepiltä ulos. Otin hihnalla ja avitin ja hurjat kehut. Vika ilman hihnaa ja ok. Vähän tuo koira muuttuu epävarmemmaksi, kun tulee stipluja. Ja varmaan alan itse jännittämään ja koira vaistoaa sen. Jotenkin ihmeellinen este opiskella, toisinaan tuntuu, että kyllä tämä tästä alkaa jo sujumaan ja toisinaan tuntuu, että tätä me ei opita ikupäivänä.
To 6.6. aamu: jatkettiin samalla teemalla, 6 keppiä, mutta nyt laitoin yhden verkon tukemaan kohtaa, josta tuli eilen ulos. Meni verkolla tosi hyvin, luo koiraan jotenkin varmuutta. Verkko pois ja heti huti. Otettiin uudestaan ja kaksi onnistumista. Sivusilmällä katsottuna koira vilkuili tekiessään aika lailla minua. Yritin kovasti itse olla rento ja rauhallinen.
Uups, bloggeri oli hävittänyt tästä viikon treenit. Mutta siis palattiin 4-5 verkkoihin, jotta saatiin hommaan ryhtiä. Hallilla tein 6 kepillä ilman verkkoja ja 12 muutaman kerran. Koira tosi hidas ja välillä yhtä kysymysmerkkiä. Itsellä meinasi usko loppua joka toinen kerta.
Viime viikolla teki tosi hyvin 3 verkolla. Vauhtia tuli pikkuhiljaa taas lisää. Vilkuilua aina vain vähemmän. Nyt Juhannusviikolla vähennetiin verkot kahteen. Muutama hutilointi per treeni, mutta 70% onnistuu. Alkuun hitaammin, itsevarmuuden lisääntyessä nopeammin. Vähitellen olen itsekin ottanut pikkuhölkkää vierellä. Huomenna välitsekki Sadulla.
18.6. Sadulla välitsekki. Satu näytti uuden, harjoituksia tukevan ohjaustyylin, jossa koira tavallaan kuin vedetään mukaan (käsi pysyy paikalla, ei kouki eikä työnnä). Tätä voi tehdä ilman verkkoja tai ottaa verkot tukemaan hankalia kohtia. Tämän jälkeen jätin verkot oikeastaan kokonaan pois.
Harjoitukset jatkuivat Juhannuksena siinnikkäästi. Alhaalla ohjatessani ja oman vauhdin pysyessä koira teki joka harjoituksessa muutaman hienon ja muutaman stiplun. Noustessani ylemmäs ja antaessa koiralle enemmän tilaa, niin teki itsenäisemmin, mutta vauhti laahasi.
22.6. Hallilla pientä turhautumista, kun ei verkkotuesta huolimatta jotenkin osannutkaan. Helpotettiin ja saatiin onnistuminen palkattua.
Kiinnitin entistä enemmän huomiota omaan liikkumiseeni, pieniin, nopeisiin askeleisiin.
Ke 26.6. tuntui jonkin sortin välietapilta. 3 toistoa aamulla, 2 kentällä ja 3 illalla. Kaikki puhtaita ja suht reippaita. Ei vilkuilua, ei epäröintiä, menee jopa edelle, jos jään jälkeen. Rytmi löytyy melkein jo alusta alkaen. Jonkinsortin loksahdus voidaan merkata tälle päivälle. Ensimmäistä kertaa uskoin, että me ehkä opitaan tämä este.
Merkittävää on mielestäni ollut omien keppien tuoma mahdollisuus harjoitella lyhyesti, mutta usein. Toinen merkittävä seikka on ollut ulkopuolisen kouluttajan käyttäminen. Käynnin Sadun luona ovat aina vieneet harjoituksia eteenpäin ja erityisesti luoneet uskoa epävarmaan ohjaajaan.
Nyt lähdetään hakemaan varmuutta esteosaamiseen. Viimeinen tsekkikerta Sadulla vielä elokuun alussa. Loptean tämän erillisen päivityksen tähän, mutta palailen varmasti keppeihin normipäivitysten yhteydessä.
Simmarit esiin
Tänään lähti talviturkki meikäläiseltä, kun käytiin tytöissä uimassa Halkolammella. Pomppuhan ui jo huhtikuusta alkaen ja Sohvikin Vierumäellä pari viikkoa takaperin. Pops harjoitteli noutamaan keppejä, pitääkin muistaa kaivaa uimalelu sille seuraavaksi mukaan. Tulipa raikas olo ja kun vielä pilviverho ja kevyt tuuli teki lämmöstä siedettävämmän, niin koiratkin innostuivat pitkästä aikaa painimaan pihalla ja minäkin uskaltauduin viilennyslaitteen välittömästä läheisyydestä pois. Posti toi viime viikolla kasan kesäpipoja. Luitte oikein. Voisin käyttää pipoja ympäri vuoden, joten nyt vain odotellaan piposäitä :D
Tälle viikolle on joka illalle ohjelmaa + viikonloppu ihan buukattu. Ja tietysti justiinsa nyt tuli kutsu luovuttamaan verta, hätäverivarastot olivat päässeet hälyttävän alhaalle. Eipä auttanut kuin käydä tekemässä oma osuutensa. Toivottavasti pysyn tolpillani illan agilityharkoissa.
Tälle viikolle on joka illalle ohjelmaa + viikonloppu ihan buukattu. Ja tietysti justiinsa nyt tuli kutsu luovuttamaan verta, hätäverivarastot olivat päässeet hälyttävän alhaalle. Eipä auttanut kuin käydä tekemässä oma osuutensa. Toivottavasti pysyn tolpillani illan agilityharkoissa.
sunnuntai 2. kesäkuuta 2013
Queenia kuuskyt vuotta
Nopea tervehdys Lisbethiä juhlivasta Lontoosta. Kotimatka on jo alkanut ja reissu on ollut mitä mainioin. Erityisesti sää on suosinut, ihanan vilpoista ja raikasta kesäsäätä. Ollaan kierrelty ja kävelty miljoona kilometriä, syöty itsemme pulleiksi intialaisella ruoalla (Moti Mahal oli taas niin hyvä) sekä tehty täydennyksiä vaate- ja kenkäkaappiin. Vaikka tämä nyt meneekin böönablogailuksi, niin just nyt kannattaa tsekata Boxpark, Happies love it ja ainavarma Laaden. Lisäksi raahattavana on tiiliskiven painoinen baskialueen ruokaopas...
Koirahoitolaan eli äidilleni olen viestitellyt ahkerasti. Siellä voidaan hyvin ja helleajat löhötään vilpoisissa sisätiloissa. Vähän huolestuneena silmäilin kotimaan 10 vrk sääennustetta. Eips auta kuin siirtää pitkät lenkit aamuvarhain ja iltamyöhään, käydä ahkerasti uimassa ja vääntää ilmastointilaitetta kovemmalle. Onneksi meillä on yksi viikkotreeni ilmastoidussa hallissa, niin pääsee juoksemaan ilman vaaraa lämpöhalvauksesta. Tytöillä on kampaaja viikon päästä, molemmat saavat virkistävän nudelookin...
Nyt kohti kotia...
Koirahoitolaan eli äidilleni olen viestitellyt ahkerasti. Siellä voidaan hyvin ja helleajat löhötään vilpoisissa sisätiloissa. Vähän huolestuneena silmäilin kotimaan 10 vrk sääennustetta. Eips auta kuin siirtää pitkät lenkit aamuvarhain ja iltamyöhään, käydä ahkerasti uimassa ja vääntää ilmastointilaitetta kovemmalle. Onneksi meillä on yksi viikkotreeni ilmastoidussa hallissa, niin pääsee juoksemaan ilman vaaraa lämpöhalvauksesta. Tytöillä on kampaaja viikon päästä, molemmat saavat virkistävän nudelookin...
Nyt kohti kotia...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)