keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Suoratreenejä

Agiryhmässä podettiin tänään urakalla, joten Pompula oli ainua treenari. Onneksi sain Mian hälytettyä treeniavuksi. Kiitos vielä tätäkin kautta!

Harkkojen kulku tänään:
  • Lämppälenkki 30 min, juoksua loppumatkasta. Poppari häkissä radanvalmistelun ajan. 
  • Suoratreeni, jossa kolme hyppyestettä. Esteitä alettiin kääntämään vinottain, niin, että lopulta kaikki esteet olivat vinossa linjassa. Koira lähetettiin etupalkalle. Pääosin jäin lähettäjän paikalle, osassa juoksin mukana. Meni ongelmitta.
  • Pussikertaus. Malmin hallin pussissa on suht raskas kangas. Ensin Mia raotti enemmin, sitten vähemmin. Ja lopuksi suljettu pussi. Ei ongelmia.
  • Leikkiä uudella pallolla. Tauko. 
  • Valssiharjoitus kahdella hypyllä. Ensin palkkasin kääntävään käteen, tämä meni hyvin eikä lenkittänyt. Seuraavaksi ohjattiin vielä toisen hypyn yli. Tähänkin otin etupalkan, että sain koiran hakemaan esteelle itsenäisemmin. 
  • Kepit. Empi edelleen ensimmäisillä kerroilla sisäänmenoa. Päästyään alkuun etenee hämmästyttävän sujuvasti. Palasin käyttämään targettia sisäänmenoa vahvistamaan. 
  • Palloleikki loppuun. Vire säilyi kohtuullisena koko harjoituksen, vaikka pidemmät treenit. Tila on edelleen aika lämmin ja koiralle tuli kuuma. 
  • Jäähdyttelynä vajaan tunnin lenkki Mian, Papan ja Elmerin kanssa.

Rytmitys

Agilitykoulutuksissa tunnutaan juuri nyt kiinnittävän paljon huomiota oikeaan rytmitykseen, milloin odottaa, milloin kiihdyttää ja milloin painella tasaisesti menemään. Mutta tämän kirjoitelman aiheena ei nyt ole aksakenttien rytmitys. Vaan hihnalenkkien rytmi.

Me olemme koko perhe ihan epärytmissä tällä hetkellä yhteislenkeillä. Sohvi liikkuu edelleen hitaasti ja pysähtelee paljon. Poppari on täysin tylsistynyt pissatuslenkkien verkkaiseen käyntiin, sinkoilee turhautuneena ja vetää kaulapitkällä edellä. Ja minä siinä välissä kannustaen Sohvia ja rauhoitellen Popparia. Ja tulen hulluksi ihan kohta.

Sohvin leikkauksesta on huomenna viikko. Koira on toipunut kaikilta muilta osin hyvin, mutta lenkeille se ei edelleenkään mielellään lähde. Tai lähtee, mutta liikkuu vielä tosi varovasti. Pihaulkoiluunkin löytyy intoa aika vähän. Sisällä jo leikkii, mutta ei yritäkään ponnistaa sohvalle tai sänkyyn, pyytää aina nostamaan. Onpas mielenkiintoista seurata kuinka kauan tämän Mamsellin toipuminen oikein ottaakaan. Toinen erikoisuus on, että Sohvi ei hauku tällä hetkellä lainkaan. Ilmeisesti myös haukkuminen ottaa tuonne vatsanpeittesiiin sen verran, että tytteli tyytyy enintään murisemaan matalasti.

Poppari pääsee tänään ahertamaan hallille hyppysuoria, valssia ja keppejä. Ja pääsemme vielä yhteislenkille Mian poikien kanssa. Josko se pienen pää ja kroppa siitä vähän väsyisi, kun kotona meno on niin kovin rauhallista nykyisin.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Sunnuntaina nukutaan pitkään

Tuolla otsakkeella on lohduttautunut koko viikon. Kun on joka aamu herännyt klo 05-06, niin pitkään nukuttu aamu on niin ylellisyyttä. Nukuin 10 tuntia, kerran kävin Sohvia kurkkaamassa, kun tassutteli aamuyöllä ja vaihtoi nukkumapaikkaa viileämpään.

Potilas voi sinänsä hyvin, mutta ei kyllä mielellään liiku. Haava on siisti ja koira syö ja juo sekä tekee tarpeensa normaalisti, joten lepäillään rauhassa ja edetään koiran tahtiin.

Pompulalle on saanut keksiä sitten sitäkin enemmän tekemistä. Eilen tarvottiin pitkä metsälenkki ja tänään pyysin lenkkiseuraksi vielä Minnan ja Pipsan, että sai tyttelit päästellä sielunsa kyllyydestä.
Kaikkia kotitehtäviä ollaan tehty ahkerasti ja nyt aloitettu keinuharkat keinulevyllä (mainio levy Treenikavereiden Siniltä lainassa). Matolla keinuttelee ongelmitta, mutta kovalla lattialla pauke sai aikaan jo varovaisemman lähestymisen levylle. Viimeisellä pätkällä takaakiertoja.



Ja oma flunssa on lähes selätetty tai ainakin pyritty siirtämään miehelle :) Seuraavaksi lähdemme vielä tarpomaan lumikenkälenkin. Ensi viikolla on taas kalenterit täynnä menoa ja meininkiä, joten voi taas unohtaa ne liiat nukkumiset ;)

Nyt illalla Sohvi halusi ensimmäistä kertaa leikkiä Popparin kanssa. Edistymistä ilmassa, vaikkakin nyt niitä vasta saakin vahtia.  Työpäiviksi eristetään koirat.

perjantai 8. helmikuuta 2013

Penikkatautiepäily Tampereella

Tamperelainen eläinlääkäriasema on eilen julkaissut tartuntautitiedotteen penikkatautiepäilystä. Tiedote on huomioitu myös Kennelliiton sivuilla. Alueen pentujen kanssa kehotetaan välttämään koiratapaamisia, kunnes asia selviää.

Löydös on kotimaisesta puolivuotiaasta koiranpennusta, jota ei ole rokotettu. Huokaus.


Sairastuvalta

Pääosin ensimmäinen yö leikkauksen jälkeen meni hyvin. Aamuyöstä Sohvi heräili, jolloin annoin kipulääkettä ja otin koiran viereeni nukkumaan. Aamulla oli jo pirteämpi, söi hyvin ja lähti aamulenkille. Liikkuu vielä aika varovasti ja lyhyesti kerrallaan. Saattaa jo liikkuessaan innostua, mutta sitten selvästi nippaa ja mennään taas varoen. Mamselli on suht kipuherkkä ja näyttää kyllä jos pienikin herne on jäänyt patjan alle.

Ei juurikaan nuole haavaa, joten saa kotona, valvottuna olla ilman kauluria. Yksinoloihin ja yöksi olen sen laittanut. Pehmeä kauluri tuntuu toimivan hyvin, ainakin nukkui sen kanssa ongelmitta. Kipulääkkeillä mennään nyt nämä ensi päivät ja illalla irrotan haavasuojan, niin pääsen seuraamaan haavan paranemista. Sohville laitettiin sulavat tikit ja haava oli lähtöjään erittäin siisti.

Poppis on edelleen vähän hölmistynyt, mutta jättää jo Sohvin suht hyvin rauhaan. Pihalla, missä leikit ovat vilkkaampia, niin koirat ulkoilevat erikseen tai menen yleiseksi järjestysmieheksi mukaan.

Jatkamme parantelua mukaan lukien itseni. Flunssa on kolkutellut reissusta asti ja päässyt vähän niskan päälle. Tavoitteena pitää mokoma viirus taka-alalla, päästä illalla ratsastamaan ja huomenna aamusta agikisoihin töihin. Terveempää menoa teille muille!

torstai 7. helmikuuta 2013

Kaari

Pops pääsi pitkästä aikaa tuuraamaan Sohvia HSKHn treeneihin. Junnu joutui kepeille ja niin se vaan muisti viime kertaisen törmäilynsä verkkoihin eikä ollut ollenkaan innostunut menemään kepeille. Pari kertaa sai ihan tosissaan tunkea lihapullaa kitusiin, että suostui starttaamaan.  Mutta, kun alla oli 3 läpimenoa, niin huomasi, että ei ne verkot hyökkääkään kimppuun ja loput 3 kertaa meni tosi hyvin ja varmasti.

Sitten etenemisharkka, jossa suoralta putkelta tehtiin 3 hyppyä kaarella. Etupalkalla harkattiin ja pikkuinen yllätti positiivisesti etenemällä suht hyvällä linjalla, ja jopa aavistuksen hakeutumalla esteille. Kunhan itse keskityin juoksemaan suoraan, jotta en koukkaillut ja sillä häirinnyt koiraa. Ensimmäistä kertaa saimme kelpo kaaria aikaiseksi. Tämä kerta jäänee mieleen jonkinsortin välietappina meille. Poppari kehittyy niin eri tavalla kuin Söhvelöinen, hitaasti ja tunnustellen, kun Sohvilla palaset loksahtelevat paikoilleen yht'äkkisemmin.

Potilas on aika jähmeä edelleen. Ne kriittiset pissat saatiin kuitenkin aikaiseksi. Ja ruokahaluakin löytyi. Pääosin lepäilee ja istuskelee, ja välillä vilkaisee järkyttyneenä alavatsaansa. Eiköhän huomenna ole jo vähän paremmin.

Potilas nukkuu

Sohvi on nukkunut siitä asti, kun sen klinikalta hain. Vähän luomi nousee, kun Poppis kulkee pihalle ja kun Mikko saapui.

Poppari ei alkuun meinannut millään ymmärtää, että kaveri ei nyt oikein jaksa leikkiä...


Poppari yritti tarjota rispaantunutta  lempileluaankin (fågeli), että leiki nyt.




Lähden nyt väsyttämään tota keskenkasvuista aksatreeneihin ja pitkälle lenksulle. Mikko jää vahtimaan potilasta.