 |
| Pihapiirin lintujen tarkkailua. |
 |
| Lumipeitteisellä pihalla käyskentelyä. |
 |
| Tirsat. |
 |
| Jos toisetkin. |
Nyt takaisin töiden pariin ja assari kävi syömässä aamuruoalta jääneet raksut ja pian se taas taitaa kuorsata...
tiistai 6. marraskuuta 2012
Assarin aamupäivä
En taas malttanut olla kuvaamatta etätyöpäivän assarini aamupäivän "kiireitä".
Lounastunnin käytin koiran kanssa metsässä lenkillä. Alkumatka räntäsateessa meni vastahakoista terrieriä perässä vetäen. Joutuu vielä nudena käyttämään sadetakkia. Ilme oli kutakuinkin ei hyvä tavaton, ilmoittakaa eläinsuojeluun...Metsässä vapaana liikkuminen sentään maistui ja kantoi keppejä heitettäväksi. Nyt kotona pari harjoitukset kosketusalustalla sekä takaakiertoja, hippiäinen tekee ihan sata lasissa.
Nyt takaisin töiden pariin ja assari kävi syömässä aamuruoalta jääneet raksut ja pian se taas taitaa kuorsata...
Nyt takaisin töiden pariin ja assari kävi syömässä aamuruoalta jääneet raksut ja pian se taas taitaa kuorsata...
maanantai 5. marraskuuta 2012
Kiskis
Tässäpä tämä kattimainen ilmestys. Kuvauksenaikainen valaistus ei tee oikeutta punaisen kissan hienoille raidoille, joita löytyy toiselta puolen enemmän kuin toiselta.
Ja mikä parasta, Poppis oli saanut Tarun mukaan riittävästi massaa eikä tytteliä tarvitse sen kummemmin lihotella. Tuo kun syö vain tarpeeseen, niin massakausi on meillä hankalaa. Toisaalta ei ole tarvinnut juuri koulutusherkkuja säännöstellä, kun ei ole -ainakaan toistaiseksi- pulskistuvaa sorttia. Ja oli muuten Sohvikin aikas laiheliini, syö moninkertaisesti normiruokamääränsä, mutta kaikki kuluu maidontuotantoon.
Ja mikä parasta, Poppis oli saanut Tarun mukaan riittävästi massaa eikä tytteliä tarvitse sen kummemmin lihotella. Tuo kun syö vain tarpeeseen, niin massakausi on meillä hankalaa. Toisaalta ei ole tarvinnut juuri koulutusherkkuja säännöstellä, kun ei ole -ainakaan toistaiseksi- pulskistuvaa sorttia. Ja oli muuten Sohvikin aikas laiheliini, syö moninkertaisesti normiruokamääränsä, mutta kaikki kuluu maidontuotantoon.
sunnuntai 4. marraskuuta 2012
Sunnuntai
Eiliset vieraat viihtyivät melkein aamuun asti, joten meillä heräiltiin vasta puoliltapäivin. Ja aamulenkin ja -kahvin jälkeen oltiin hetki näin:
Mutta sitten eikun liikkeelle ja agihallille seuraamaan, miten keväällä aloittanut cairnporukka oli edistynyt. Minttu veti ryhmälle sopivan haastavat treenit, ja hienosti koirakot olivat menneet eteenpäin. Hyvä Elli, Pipsa ja Lennu ohjaajineen sekä kisauraansa jo aloitteleva Rocky.
Illalla koitti odotettu hetki, kun suuntasimme Pranskter'silaan katsomaan Mamaa ja vesseleitä. Samalla Poppiksen kuontalo laitettiin uuteen uskoon. Jälleennäkeminen oli niin iloinen. Mamma pussasi meidät onnellisena ja asettui sitten tervehdysseremonioitten jälkeen rauhallisesti viereen seuraaman, kun kasvattaja esitteli meille pentulaatikon aarteet. Neljä täydellistä pikkumiestä, jotka siristelivät juuri auenneilla silmillään maailman menoa. Pieniä, kauniita, kiiltäväkarvaisia nöpöneniä.
Ihastelujen jälkeen pikkumiehet painuivat sikeille ja me suunnattiin Sohvin kanssa pienelle lenkille. Mamma kulki koko matkan häntä heiluen ja silminähden tyytyväisenä elämäänsä. Ihunainen. Lenkin jälkeen kurkkasin vielä nopsasti laatikkoon kameran kanssa ja päästin sitten Sohvin hoitamaan tärkeää tehtäväänsä. Yritti ensimmäisellä kerralla lähteä mukaani, mutta jäi sitten kehotuksesta vaavojen luokse laatikkoon ja vähän vain haikeana katseli perääni. Onneksi hormonit pitävät äitikoiran vielä tiukasti laatikon äärellä.
Tyytyväisenä näkemääni kävin vielä seuraamassa Pompula lopputrimmin. Popsista tulikin aika lyhyttukkainen, kun pohjavilla oli kasvattanut pitkän kerroksen, joka haluttiin ottaa pois varsinaisen turkin tieltä. Nyt meillä vasta hauskannäköinen otus asuu. Mikon mielestä Poppis näyttää nyt kissalta. Miau.
Olemme vähän suunnitelleet pentutestaavamme poikaat, mikä olisi erittäin mielenkiintoinen prosessi päästä seuraamaan. Sain eilen paljon uusia ajatuksia luonnetestausluennosta, josta yritän ehtiä tännekin koostamaan jonkin version.
Mutta sitten eikun liikkeelle ja agihallille seuraamaan, miten keväällä aloittanut cairnporukka oli edistynyt. Minttu veti ryhmälle sopivan haastavat treenit, ja hienosti koirakot olivat menneet eteenpäin. Hyvä Elli, Pipsa ja Lennu ohjaajineen sekä kisauraansa jo aloitteleva Rocky.
Illalla koitti odotettu hetki, kun suuntasimme Pranskter'silaan katsomaan Mamaa ja vesseleitä. Samalla Poppiksen kuontalo laitettiin uuteen uskoon. Jälleennäkeminen oli niin iloinen. Mamma pussasi meidät onnellisena ja asettui sitten tervehdysseremonioitten jälkeen rauhallisesti viereen seuraaman, kun kasvattaja esitteli meille pentulaatikon aarteet. Neljä täydellistä pikkumiestä, jotka siristelivät juuri auenneilla silmillään maailman menoa. Pieniä, kauniita, kiiltäväkarvaisia nöpöneniä.
Ihastelujen jälkeen pikkumiehet painuivat sikeille ja me suunnattiin Sohvin kanssa pienelle lenkille. Mamma kulki koko matkan häntä heiluen ja silminähden tyytyväisenä elämäänsä. Ihunainen. Lenkin jälkeen kurkkasin vielä nopsasti laatikkoon kameran kanssa ja päästin sitten Sohvin hoitamaan tärkeää tehtäväänsä. Yritti ensimmäisellä kerralla lähteä mukaani, mutta jäi sitten kehotuksesta vaavojen luokse laatikkoon ja vähän vain haikeana katseli perääni. Onneksi hormonit pitävät äitikoiran vielä tiukasti laatikon äärellä.
Tyytyväisenä näkemääni kävin vielä seuraamassa Pompula lopputrimmin. Popsista tulikin aika lyhyttukkainen, kun pohjavilla oli kasvattanut pitkän kerroksen, joka haluttiin ottaa pois varsinaisen turkin tieltä. Nyt meillä vasta hauskannäköinen otus asuu. Mikon mielestä Poppis näyttää nyt kissalta. Miau.
Olemme vähän suunnitelleet pentutestaavamme poikaat, mikä olisi erittäin mielenkiintoinen prosessi päästä seuraamaan. Sain eilen paljon uusia ajatuksia luonnetestausluennosta, josta yritän ehtiä tännekin koostamaan jonkin version.
lauantai 3. marraskuuta 2012
Halloweeniä
Tänään saamme Halloween-illallisvieraita, jotka tuovat alkupalan mukanaan. Eli Taco perheineen tulee kylään!
perjantai 2. marraskuuta 2012
Hyvä yritys
Olen yrittänyt olla hirveän reipas. Keskittyä kaikkeen kivaan. Yrittänyt olla häiritsemättä kasvattajaa liikaa. Pussannut Popsin melkein hengiltä. Järkeillyt kovasti. Ja vain vähän laskenut päiviä.
Mutta.
Nyt on ihan pakko myöntää. Mulla on ihan kamala ikävä Sohvia. Siis ihan kamalan ikävä. En ole koskaan ollut erossa silmäterästäni näin kauan ja tänään tirautin salaa ekat itkut ikävästä. En ollenkaan tiedä helpottaako olo sunnuntaina, kun pääsen pentulaatikon ääreen. Mutta ihana on nähdä Mama ja vesselit. Ja sitten taas uutta yritystä....
Mutta.
Nyt on ihan pakko myöntää. Mulla on ihan kamala ikävä Sohvia. Siis ihan kamalan ikävä. En ole koskaan ollut erossa silmäterästäni näin kauan ja tänään tirautin salaa ekat itkut ikävästä. En ollenkaan tiedä helpottaako olo sunnuntaina, kun pääsen pentulaatikon ääreen. Mutta ihana on nähdä Mama ja vesselit. Ja sitten taas uutta yritystä....
Cairnkerhon toimintaa kurkkaamaan
Hophop cairnväki, nyt olisi mahdollisuus päästä kuuntelemaan luentoa koirien silmäsairauksista ja niiden tutkimisesta. Luento järjestetään ennen kerhon vuosikokousta 18.11.2012 Tampereella. Samalla voi halutessaan kurkata kerhon toimintaan jäämällä kuulolle vuosikokoukseen. Näin ajattelin itsekin tehdä. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet kerhon sivuilta.
Poppiksella oli lyhyt aksatreeni torstaina, jossa tehtiin suoraa putkea kera hyppyjen ennen ja jälkeen putken. Targetpalkalla tekee hyvin. Kiihtyi harkoissa niin, että roikkui lahkeissani, ihana pieni kuumakalle. Jäähkälenkillä kiihdytteli tuhatta ja sataa kanssalenkkeilevien koikkereiden kanssa. Treenin jälkeen sai ensi kertaa vatsataudin jäljiltä lihaisia luita ja voi sitä onnea, kun rouskutteli lampaan kylkiluita menemään :)
Pentulaatikon ääreltä kuultiin, että vesseleiden silmät alkavat avautumaan. Jihuu, näen pojat silmästä silmään sunnuntaina...
Poppiksella oli lyhyt aksatreeni torstaina, jossa tehtiin suoraa putkea kera hyppyjen ennen ja jälkeen putken. Targetpalkalla tekee hyvin. Kiihtyi harkoissa niin, että roikkui lahkeissani, ihana pieni kuumakalle. Jäähkälenkillä kiihdytteli tuhatta ja sataa kanssalenkkeilevien koikkereiden kanssa. Treenin jälkeen sai ensi kertaa vatsataudin jäljiltä lihaisia luita ja voi sitä onnea, kun rouskutteli lampaan kylkiluita menemään :)
Pentulaatikon ääreltä kuultiin, että vesseleiden silmät alkavat avautumaan. Jihuu, näen pojat silmästä silmään sunnuntaina...
torstai 1. marraskuuta 2012
Petunia
Petunia eli Mintun äidin Pete treenasi kanssamme eilen Malmilla. Kyseessä on Peten seniorijumppa, jossa agia harrastetaan vähemmän totisesti ja enemmän hauskasti. Petunia saa aina yleisön hymyilemään ihanan hömelöllä ja iloisella etenemisellään. Niin vain Petuniakin teki radan läpi. Petsku on ihan paras.
Hienoja ratasuorituksia nähtiin Lindalta ja Topilta, jotka tykittävät vauhdikkaita nollaratoja nykyään ihan solkenaan. Hienoa edistymistä oli havaittavissa myös Hannamarilta ja Lennulta. Lennu on löytänyt uuden vaihteen edetä radalla ja Hannamarilla alkaa jo tulemaan kiire...
Ja meidän Pops on käynyt harjoittelemassa salaa, niin hienosti ja varmasti pieni teki pyydetyt. Intoa riitti ja keskittyi annettuihin tehtäviin hyvin. Tosiasiassa tässä varmasti vaikuttaa treenitauko, joka tunnetusti tekee koirille hyvää. Tehtiin pussia hypyllä, rengasta ja pituutta. Mutkaputken edessä vielä pohditaan, että meniskö vai ei, mutta kun menee, niin tykittää hurjana putken läpi. Vähän kieputtelin siivekkeiden ympäri, jossa oikean käden ohjaus menee paremmin, mutta vasen on vaikeampi. Osittain varmasti ihan siitä syystä, että minä osaan ohjata vasurilla huonommin.
On noi terrierilapset ihmeen nopeita oppimaan. Opetan Popsille parhaillaan kierimistä (selän kautta pyörähtämisen lattialla). Tiistaina aloitettiin ja seuraavana päivänä esiteltiin Mikolle uusin temppu temppurepertuaarissa. Alku oli vähän työläs, kun terrierilapsi meinaa hermostua, kun ei tiedä mitä halutaan ja tarjoaa sen kymmenen erilaista temppua. Kärsivällisyys on pienellä koetuksella ja turhautuminen uhkaa. Opetan tempun aika perinteisesti houkuttelemalla. Koira ensin maahan, jonka jälkeen namilla houkutellaan koira ensin kyljelleen ja siitä selän kautta ympäri. Se oli pari vahingossa kellahtamista, joista sai hurjat kehut ja palkat, jonka jälkeen Popsukka hiffasi jujun ja oppi kierimään. Peruuttaminen onkin seuraavaksi listalla.
Hienoja ratasuorituksia nähtiin Lindalta ja Topilta, jotka tykittävät vauhdikkaita nollaratoja nykyään ihan solkenaan. Hienoa edistymistä oli havaittavissa myös Hannamarilta ja Lennulta. Lennu on löytänyt uuden vaihteen edetä radalla ja Hannamarilla alkaa jo tulemaan kiire...
Ja meidän Pops on käynyt harjoittelemassa salaa, niin hienosti ja varmasti pieni teki pyydetyt. Intoa riitti ja keskittyi annettuihin tehtäviin hyvin. Tosiasiassa tässä varmasti vaikuttaa treenitauko, joka tunnetusti tekee koirille hyvää. Tehtiin pussia hypyllä, rengasta ja pituutta. Mutkaputken edessä vielä pohditaan, että meniskö vai ei, mutta kun menee, niin tykittää hurjana putken läpi. Vähän kieputtelin siivekkeiden ympäri, jossa oikean käden ohjaus menee paremmin, mutta vasen on vaikeampi. Osittain varmasti ihan siitä syystä, että minä osaan ohjata vasurilla huonommin.
On noi terrierilapset ihmeen nopeita oppimaan. Opetan Popsille parhaillaan kierimistä (selän kautta pyörähtämisen lattialla). Tiistaina aloitettiin ja seuraavana päivänä esiteltiin Mikolle uusin temppu temppurepertuaarissa. Alku oli vähän työläs, kun terrierilapsi meinaa hermostua, kun ei tiedä mitä halutaan ja tarjoaa sen kymmenen erilaista temppua. Kärsivällisyys on pienellä koetuksella ja turhautuminen uhkaa. Opetan tempun aika perinteisesti houkuttelemalla. Koira ensin maahan, jonka jälkeen namilla houkutellaan koira ensin kyljelleen ja siitä selän kautta ympäri. Se oli pari vahingossa kellahtamista, joista sai hurjat kehut ja palkat, jonka jälkeen Popsukka hiffasi jujun ja oppi kierimään. Peruuttaminen onkin seuraavaksi listalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)