Inversio

Pakkasen paukkuessa yli koirien lenkkikapasiteetin roudasin joukkueen autoon ja hurautettiin lounastunnilla hallille. Saivat poikkeuksellisesti lämmitellä riekkumalla keskenään kentällä, kun rakentelin harjoituspisteet.

Poon häntä on alkanut elää oma elämääsä. Se saa kurinpalautuksen viikonloppuna, kun on salonkiaika.

Tehtiin molempien kanssa kotiläksynä takaaleikkauksia, ensin ihan parin hypyn ja etupalkan avulla, sitten etupalkka pois ja muutaman esteen lisäyksiä. Tehtiin takaaleikkaustreenit myös kepeille, Sohville viime treenien kaltaisesti ja Poppikselle helpomman kulman kautta edeten vastaavaan kulmaan.

Luin juuri OMD:n ajatuksia takaaleikkauksesta. Kyseessä on varhaisin ohjaustekniikka valssin ohella, ja silti juuri nuo kaksi tekniikkaa tuottavat ohjaajille eniten päänvaivaa vielä tänäkin päivänä. Erityisen hankalaa takaaleikkaukset ovat ohjaajille, jotka pysyttelevät aina koiransa edessä eivätkä opeta koko tekniikaa koirilleen. Miten niin muka ;)

Kakkoskiekalla Sohvi työsti muutaman keinun ja molemmat kertasivat putkijarrun, jonka ajattelin valita seuraavaksi harkkakoulutuksen aiheeksi. Sohvilla ohjaajan rytminmuutos ja ääni ohjausapuina ennen putkea, Poolla pelkkä nykäys rytmissä, suhinalla kääntyy jo putkessa.

Pyrin hieman muuttamaan treenitapaani kurssilla saatujen vinkkien mukaisesti: harjoitusosiot intsensiivisemmiksi, sitten kunnon tauko, ei välimuotoista haahuilua. Vikkelämpi asioiden vaikeuttaminen, kun alkaa sujumaan.

Millon Mamma on mun vuki?

-25C vilkkui auton mittaristossa, kun lähdettiin liikkeelle, kehällä ajettiin outoon lumipilveen ja kun putkahdettiin siitä hetken päästä ulos pakkanen oli lauhtunut viisi astetta. Lyhyiden hallitreenien jälkeen hallin mittari näytti lauhtumista toiset kuusi astetta. Kyllä tuntui 14 astetta pakkasta niin leppoisalta lenkkisäältä, ihan piti suunniteltua jäähdyttelylenkkiä pidentää.

Nyt koirat nukkuvat, ja minä jatkan töitä. Hyvä lounastauko.