Kouluttajien koulu

Seura järjestää kouluttajille koulutusta. Yritän ehtiä mukaan aina kun mahdollista. Nyt olemme saaneet nauttia Savikon Sepon vinkeistä ja ideoista. Valssimaestrona tunnetun Sepon kanssa paneuduttiin ensin valssin opettamiseen. Siellä sitä askellettiin pitkät pätkät ilman koiraa, koiran kanssa ilman estettä ja vihdoin parin hypynkin kanssa. Ja katseltiin armottomia videoita itsestämme ja muista.

Eilen satoi ihan esteristä, joten jätimme koirat suosiolla autoihin ja pakkauduimme puhumaan kouluttamisesta konttiin. Eriytettiin koiran kouluttaminen ja ohjaajan kouluttaminen. Puhuttiin molempien motivoinnista, ohjauskäsialojen kunnioittamisesta, tavoitteista. Kysyttiin, onko tästä kaikesta tullut jo liian vakavaa? Ryhmässä yksi kouluttajista oli saanut oppinsa ulkomailla, ja toi hienosti erilaista katsastuskantaa eri ohjaustapojen kouluttamiseen. Mukana oli myös tosi järeän koulutustaustan omaavia kouluttajia, joiden näkemyksiä oli kiva peilailla omiinsa. Purettiin takaaleikkaus ja saksalainen osiin ja mietittiin niiden opettamista. Itselläni meinaa koko ajan lipsahtaa koiran kouluttamisen puolelle, mutta nyt piti keskittyä ohjaajien opettamiseen. Nii-in mielenkiintoista. Mietittiin askeleita, jalkoja, painopistettä, käsiä, katsetta. Alkuharjoituksia, viivojen piirtämistä maahan ja ihan vaikka ja mitä. Puhuttiin mokaamisesta, suhtautumisesta siihen. Koiran palkkaamisesta mokatessa.

Oho, kuka mokas... ;)

Ilmoittauduin viimein koulutusohjaajakurssille. Mutta hyvää kannatti odottaa. Toivottavasti pääsen yhden eniten arvostamani liittokouluttajan oppiin..