Majoitus Sappeella oli chalets- tyyppisessä uudessa hotellissa, jossa koirahuoneet olivat omilla uloskäynneillä varustettuja. Äänieristys oli ensiluokkaista emmekä kuulleet naapurihuoneista mitään, vaikka naapurin mukaan heillä koira oli haukkunut. Otimme matkaan Sohvin matkapedin, mutta koira kävi nuuhkaisemassa sitä kerran ja kömpi kanssamme sänkyyn nukkumaan.
Ohjelmassa oli paljon ulkoilua, ja tutuiksi tulivat niin murtsikkahiihtäjät kuin laskettelijat. Lumilautailijat olivat terrierille lähes mahdottomia vastustaa takaa-ajon suhteen. Kerran kun käskytys rinteen ulkopuollella laskeneen lumilautailijan perään singonneelle koiralle ei tuottanut tulosta, siirryin karjumaan lumilautailijaa pysähtymään. Onneksi nuorimies totteli paremmin kuin terrieri ja takaa-ajo saatiin poikki.
Lenkeillä ja illallisilla Sohvilla oli seurana naapurimökissä majoittunut Sylvi-chihu. Sylvillä oli juoksut ja muutenkin pippurisella neidillä meinasi muutamaan otteeseen mennä hermo Sohvin kanssa. Sohvi sählää ja häslää Syvin mielestä ihan liikaa. Ja jos meno menee liian riehakkaaksi Sylvi nappaa Sohvin kankkukarvoista tupsun. Terrieri ei noista ollut moksiskaan, oppipa vähäksi aikaa väistämään ohikiidoissaan chihun kauempaa.
 |
| Hotellin sohva oli sävytetty koiran väriin. |
 |
| Fiinit kattaukset kaikilla. |
 |
| Korvat ikkunassa. Ikkunan alla kulki lastenrinne, jota piti välillä käydä kurkkaamassa. |
 |
| Lumikenkäreitillä. Kun kulkee oikein kovaa, niin korvat tulee asettaa aerodynaamiseen asentoon. |
 |
| Kylässä. Sohvi ei hirveästi innostunut, jos minä tai kuvassa Mikko otti Sylvin syliinsä. Jossain vaiheessa terrieri jopa itse esitti sylikoiraa, jotta pääsisi samalle tasolle. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti